2 Samuel 20

Sédition de Sébah. Abisaï. Joab tue lâchement Hamasa.

1 Et il se trouva là un méchant homme qui avait nom Sébah, fils de Bicri, homme de Jémini, qui sonna de la trompette, et qui dit : Nous n’avons point de part avec David, ni d’héritage à attendre du fils d’Isaï. Ô Israël ! que chacun se retire en ses tentes. 2 Ainsi tous les hommes d’Israël se séparèrent de David, et suivirent Sébah fils de Bicri ; mais les hommes de Juda s’attachèrent à leur Roi, et l’accompagnèrent depuis le Jourdain jusqu’à Jérusalem. 3 Or quand David fut venu en sa maison à Jérusalem, il prit ses dix femmes concubines qu’il avait laissées pour garder sa maison, et les fit garder dans une maison, où il les nourrissait ; mais il n’allait point vers elles ; ainsi elles furent séquestrées jusqu’au jour de leur mort, pour vivre en veuvage. 4 Puis le Roi dit à Hamasa : Assemble-moi dans trois jours à cri public les hommes de Juda, et représente toi ici. 5 Hamasa donc s’en alla assembler à cri public ceux de Juda ; mais il tarda au delà du temps qu’on lui avait assigné. 6 Et David dit à Abisaï : Maintenant Sébah fils de Bicri nous fera plus de mal que n’a fait Absalom ; toi donc prends les serviteurs de ton Seigneur, et le poursuis, de peur qu’il ne trouve quelques villes fortes, et que nous ne le perdions de vue. 7 Ainsi les gens de Joab sortirent après lui, avec les Kéréthiens, et les Péléthiens, et tous les hommes forts ; ils sortirent donc de Jérusalem pour poursuivre Sébah fils de Bicri. 8 Et comme ils étaient auprès de la grande pierre qui est à Gabaon, Hamasa vint au devant d’eux, et Joab avait sa casaque, dont il était vêtu, ceinte, et son épée était ceinte par dessus, attachée sur ses reins dans son fourreau, et quand il sortit elle tomba. 9 Et Joab dit à Hamasa : Te portes-tu bien, mon frère ? Puis Joab prit de sa main droite la barbe de Hamasa pour le baiser. 10 Or Hamasa ne prenait point garde à l’épée qui était en la main de Joab ; et Joab l’en frappa à la cinquième côte, et répandit ses entrailles à terre, sans le frapper une seconde fois ; et ainsi il mourut. Après cela Joab et Abisaï son frère poursuivirent Sébah fils de Bicri. 11 Alors un des serviteurs de Joab s’arrêta auprès d’Hamasa, et dit : Quiconque aime Joab, et quiconque est pour David, qu’il suive Joab. 12 Et Hamasa était vautré dans son sang au milieu du chemin ; mais cet homme-là voyant que tout le peuple s’arrêtait, poussa Hamasa hors du chemin dans un champ, et jeta un vêtement sur lui, après qu’il eut vu que tous ceux qui venaient à lui s’arrêtaient. 13 Et quand on l’eut ôté du chemin, tous les hommes qui suivaient Joab passaient au delà, afin de poursuivre Sébah fils de Bicri ; 14 Qui passa par toutes les Tribus d’Israël, jusqu’à Abelah, et Beth-mahaca, avec tous les Bériens qui s’étaient assemblés, et qui aussi l’avaient suivi. 15 Les gens donc de Joab s’en vinrent, et l’assiégèrent à Abel Beth-mahaca, et ils élevèrent une terrasse contre la ville, au devant de la muraille ; et tout le peuple qui était avec Joab rompait la muraille pour la faire tomber. 16 Alors une femme sage de la ville s’écria : Ecoutez, écoutez : Dites, je vous prie, à Joab : Approche-toi d’ici, et que je parle à toi. 17 Et quand il se fut approché d’elle, elle lui dit : Es-tu Joab ? Il répondit : Je le suis. Elle lui dit : Ecoute les paroles de ta servante. Il répondit : J’écoute. 18 Elle parla encore, et dit : On disait communément autrefois : Qu’on aille demander conseil à Abel, et on a ainsi continué. 19 Entre les villes fidèles d’Israël je suis une des plus paisibles ; tu cherches à détruire une ville qui est une des capitales d’Israël ; pourquoi détruirais-tu l’héritage de l’Eternel ? 20 Joab lui répondit, et dit : A Dieu ne plaise ! à Dieu ne plaise que je détruise, ni que je ruine ! 21 La chose n’est pas ainsi ; mais un homme de la montagne d’Ephraïm, qui a nom Sébah, fils de Bicri, a levé sa main contre le Roi David ; livrez-le moi lui seul, et je m’en irai de devant la ville. Et la femme dit à Joab : Voici, sa tête te sera jetée de dessus la muraille. 22 Cette femme-là donc vint vers tout le peuple, et leur parla sagement, et ils coupèrent la tête à Sébah fils de Bicri, et la jetèrent à Joab. Alors on sonna de la trompette, et chacun se retira de devant la ville en sa tente ; puis Joab s’en retourna vers le Roi à Jérusalem. 23 Joab donc demeura établi sur toute l’armée d’Israël, et Bénaja fils de Jéhojadah sur les Kéréthiens, et sur les Péléthiens ; 24 Et Adoram sur les tributs, et Jehosaphat fils d’Ahilud était commis sur les Registres. 25 Séla était le Secrétaire ; et Tsadok et Abiathar étaient les Sacrificateurs. 26 Et Hira Jaïrite était le principal officier de David.

Seban kapina. Jooab murhaa Amasan. Seban kuolema. Daavidin virkamiehet.

1 *1. Kun. 12:16Ja siellä oli sattumalta kelvoton mies, nimeltä Seba, Bikrin poika, benjaminilainen. Hän puhalsi pasunaan ja sanoi:

"Meillä ei ole mitään osaa Daavidiin

eikä perintöosaa Iisain poikaan.

Kukin majallensa, Israel!"

2 Silloin kaikki Israelin miehet luopuivat Daavidista ja seurasivat Sebaa, Bikrin poikaa; mutta Juudan miehet riippuivat kiinni kuninkaassansa ja seurasivat häntä Jordanilta aina Jerusalemiin. 3 *2. Sam. 15:16; 2. Sam. 16:21Niin Daavid tuli linnaansa Jerusalemiin. Ja kuningas otti ne kymmenen sivuvaimoa, jotka hän oli jättänyt palatsia vartioimaan, ja panetti heidät vartioituun taloon; ja hän elätti heitä, mutta ei mennyt heidän luoksensa. Siellä he olivat eristettyinä kuolinpäiväänsä asti, elävän miehen leskinä.

4 *2. Sam. 19:13Ja kuningas sanoi Amasalle: "Kutsu koolle Juudan miehet kolmen päivän kuluessa ja ole silloin itse paikallasi täällä". 5 Niin Amasa meni kutsumaan koolle Juudaa; mutta hän viipyi ohi sen ajan, jonka hän oli määrännyt. 6 Silloin sanoi Daavid Abisaille: "Nyt Seba, Bikrin poika, tekee meille enemmän pahaa kuin Absalom. Ota sinä herrasi palvelijat ja aja häntä takaa, ettei hän saisi haltuunsa varustettuja kaupunkeja ja repisi meiltä silmiä." 7 Niin Jooabin miehet sekä kreetit ja pleetit ja kaikki urhot lähtivät liikkeelle hänen jäljessään; he lähtivät Jerusalemista ajamaan takaa Sebaa, Bikrin poikaa. 8 Mutta kun he olivat suuren kiven luona, joka on Gibeonissa, tuli Amasa heitä vastaan. Ja Jooab oli puettu takkiinsa, ja sen päällä oli miekanvyö, kiinnitettynä vyötäisille; miekka oli tupessaan, mutta kun hän lähti liikkeelle, niin se putosi. 9 Ja Jooab sanoi Amasalle: "Voitko hyvin, veljeni?" Ja Jooab tarttui oikealla kädellään Amasaa partaan, muka suudellakseen häntä. 10 *2. Sam. 3:27; 1. Kun. 2:5Ja kun Amasa ei varonut miekkaa, joka Jooabilla oli kädessään, pisti tämä häntä sillä vatsaan, niin että hänen sisälmyksensä valuivat maahan; toista pistoa ei tarvittu: hän kuoli. Sitten Jooab ja hänen veljensä Abisai ajoivat takaa Sebaa, Bikrin poikaa. 11 Mutta eräs Jooabin palvelijoista jäi seisomaan Amasan ääreen ja huusi: "Jokainen, joka on Jooabille myötämielinen ja joka on Daavidin puolella, seuratkoon Jooabia!" 12 Ja Amasa virui verissään keskellä tietä; mutta kun se mies näki, että kaikki väki pysähtyi siihen, vei hän Amasan tieltä syrjään pellolle ja heitti vaatteen hänen päällensä, nähdessään, että kaikki ohikulkijat pysähtyivät. 13 Ja kun hänet oli toimitettu pois tieltä, kulkivat kaikki ohi ja seurasivat Jooabia ajaakseen takaa Sebaa, Bikrin poikaa.

14 Tämä kulki kaikkien Israelin sukukuntien kautta Aabeliin ja Beet-Maakaan, ja kaikki beeriläiset kokoontuivat ja seurasivat häntä sinne saakka. 15 Mutta he tulivat ja piirittivät häntä Aabel-Beet-Maakassa ja loivat kaupunkia vastaan vallin, joka ulottui ulkomuuriin. Ja kaikki Jooabin väki teki hävitystyötä kukistaakseen muurin. 16 Silloin huusi viisas vaimo kaupungista: "Kuulkaa! Kuulkaa! Sanokaa Jooabille, että hän tulee tänne lähelle puhutellakseni häntä". 17 Ja kun tämä tuli häntä lähelle, sanoi vaimo: "Oletko Jooab?" Hän vastasi: "Olen". Vaimo sanoi hänelle: "Kuule palvelijattaresi sanoja". Hän vastasi: "Minä kuulen". 18 Silloin vaimo sanoi: "Muinoin oli tapana sanoa: 'On kysyttävä neuvoa Aabelista', ja niin tuli valmista. 19 Minä olen rauhallisimpia ja uskollisimpia Israelissa, ja sinä koetat ottaa hengen kaupungilta, joka on äiti Israelissa. Miksi sinä tahdot hävittää Herran perintöosan?" 20 Jooab vastasi ja sanoi: "Pois se, pois se! En minä tahdo hävittää enkä tuhota. 21 Niin ei ole asia, vaan eräs mies Efraimin vuoristosta, nimeltä Seba, Bikrin poika, on nostanut kätensä kuningas Daavidia vastaan; luovuttakaa hänet yksin, niin minä lähden pois kaupungin edustalta." Vaimo vastasi Jooabille: "Katso, hänen päänsä heitetään sinulle muurin yli". 22 Sitten vaimo viisaudessaan meni kaiken kansan luo; niin he löivät Sebalta, Bikrin pojalta, pään poikki ja heittivät sen Jooabille. Silloin tämä puhalsi pasunaan, ja he hajaantuivat kaupungin edustalta, kukin majallensa. Mutta Jooab palasi kuninkaan luo Jerusalemiin.

23 *2. Sam. 8:16; 1. Kun. 4:2; 1. Aik. 18:15Jooab oli Israelin koko sotajoukon ylipäällikkönä, ja Benaja, Joojadan poika, oli kreettien ja pleettien päällikkönä. 24 Adoram oli verotöiden valvojana, ja Joosafat, Ahiludin poika, oli kanslerina. 25 Seja oli kirjurina, ja Saadok ja Ebjatar olivat pappeina. 26 Myöskin jaairilainen Iira oli Daavidilla pappina.