1 Viešpats, atsakydamas Jobui, tarė:

2 "Ar tas, kuris ginčijasi su Visagaliu, pamokys Jį? Teatsako tas, kuris priekaištauja Dievui".

3 Jobas atsakė Viešpačiui:

4 "Aš per menkas Tau atsakyti. Aš uždengsiu ranka savo burną.

5 Kartą kalbėjau, bet daugiau nebekalbėsiu ir nebeatsakysiu".

6 Tuomet Viešpats kalbėjo Jobui iš audros:

7 "Susijuosk dabar kaip vyras, Aš klausiu tavęs, o tu atsakyk man.

8 Ar tu panaikinsi mano sprendimą? Ar mane smerksi, o save teisinsi?

9 Ar tavo ranka tokia kaip Dievo? Ar tavo balsas toks stiprus kaip Jo balsas?

10 Pasipuošk garbe ir kilnumu, apsisiausk šlove ir spindesiu.

11 Išliek savo rūstybę, pažvelk į kiekvieną išdidų ir pažemink jį.

12 Pažemink visus išdidžiuosius ir sutrypk nedorėlius ten, kur jie yra.

13 Paslėpk juos visus dulkėse ir nuvesk į mirties tamsą.

14 Tada Aš pripažinsiu, kad tavo dešinė gali tave išgelbėti.

15 Štai begemotas, kurį padariau kartu su tavimi; jis ėda žolę kaip jautis.

16 Jo jėga strėnose ir pilvo raumenyse.

17 Jis iškelia savo uodegą kaip kedrą; jo šlaunų raumenys tvirtai susipynę.

18 Jo kaulai kaip variniai vamzdžiai, o skeletas kaip geležiniai virbai.

19 Jis yra Dievo kelių pradžia. Tik Tas, kuris jį sukūrė, gali jį įveikti.

20 Kalnuose, kur gyvena laukiniai žvėrys, auga jam maistas.

21 Jis guli po ūksmingais medžiais, pasislėpęs tarp nendrių pelkėse.

22 Jį dengia ūksmingų medžių šešėliai, paupio gluosniai jį supa.

23 Jis geria iš upės neskubėdamas, jam atrodo, kad Jordanas sutilps į jo nasrus.

24 Kas galėtų jį pagauti kabliais arba žabangais?"

1 Vielä Herra puhui Jobille. Hän sanoi:

2 -- Voiko tämä, joka näin arvostelee Kaikkivaltiasta, käydä oikeutta häntä vastaan? Sen, joka tahtoo ojentaa Jumalaa, on oltava valmis vastaamaan sanoistaan.

3 Silloin Job sanoi Herralle:

4 -- Olen liian vähäinen. Miten voisin vastata sinulle? Minä panen käden suulleni ja vaikenen.

5 Kerran minä olen puhunut, enää en sitä tee. Tein sen vielä toisenkin kerran, mutta nyt pysyn vaiti.

6 Nyt Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui:

7 -- Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies! Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.

8 Väitätkö sinä, että minä en tuomitse oikein? Syytätkö minua vääryydestä, jotta itse saisit olla oikeassa?

9 Onko sinun käsivartesi kuin Jumalan käsivarsi? Jyliseekö sinun äänesi niin kuin hänen äänensä jylisee?

10 Hyvä on! Varustaudu kuin kuningas, pue yllesi valtiaan komeus ja loisto!

11 Päästä vihasi valloilleen, etsi ylvästelijät, paina heidät maahan!

12 Lannista ylpeät, tallaa jumalattomat maahan!

13 Peitä heidät kaikki maan multaan, kätke heidän kasvonsa pois näkyvistä.

14 Silloin minäkin ylistän sinua, olethan saanut voiton oman kätesi voimalla!

15 Näetkö virtahevon? Minä olen sen tehnyt, niin kuin olen tehnyt sinut. Se syö ruohoa niin kuin lehmä,

16 mutta näetkö, miten vahvat ovat sen lanteet, näetkö, miten voimakkaat ovat sen vatsan lihakset?

17 Sen häntä on kuin setrin runko, reisien jänteet ovat kuin punottua köyttä.

18 Luut ovat kuin pronssiputket, selkäranka on kuin rautaa.

19 Se on Jumalan luomisteoista uljain, vain sen luoja voi sitä käskeä.

20 Vuoret antavat sille ruokaa, metsän eläimet leikkivät sen lähellä.

21 Lootuspensaan alla se makaa kaislojen keskellä, liejun kätköissä.

22 Lootuspensaat suojaavat sitä, antavat sille varjonsa, rannan pajut sen ympäröivät.

23 Se ei säiky, vaikka virta on väkevä, se lepää kaikessa rauhassa, vaikka vesi tunkeutuu suuhun.

24 Kuka astuu sen silmien eteen? Kuka kiinnittää sen turpaan talutusrenkaan?