1 Laulunjohtajalle. Lauletaan korkealla poikaäänellä. Daavidin psalmi. (H9:2)Minä kiitän sinua, Herra, koko sydämestäni, kerron sinun ihmeelliset tekosi.
2 (H9:3)Minä iloitsen ja riemuitsen sinusta, ylistän sinun nimeäsi, Korkein.
3 (H9:4)Sinun edessäsi kääntyivät viholliseni pakoon, kaatuivat ja suistuivat tuhoon.
4 (H9:5)Sinä, oikeamielinen tuomari, sinä nousit istuimellesi, tuomitsit, ja asiani voitti.
5 (H9:6)Sinä jyrisit kansoille, tuhosit jumalattomat, heidän nimensä sinä pyyhit pois ikiajoiksi.
6 (H9:7)Viholliset on lyöty, murskattu ainiaaksi. Heidän kaupunkinsa sinä olet repinyt maahan, ei edes muistoa ole heistä jäljellä.
7 (H9:8)Mutta Herra hallitsee ikuisesti, oikeus on hänen valtaistuimensa perusta.
8 (H9:9)Hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti, langettaa kansoille oikeat tuomiot.
9 (H9:10)Herra on sorrettujen turva, hän on suoja ahdingon aikana.
10 (H9:11)Sinuun luottavat kaikki, jotka tuntevat sinut. Sinä, Herra, et hylkää ketään, joka etsii sinulta apua.
11 (H9:12)Ylistäkää Herraa! Hän hallitsee Siionissa! Kertokaa hänen tekonsa kaikille kansoille!
12 (H9:13)Hän muistaa kaikkia sorrettuja, hän kuulee heidän avunhuutonsa, veritekoja hän ei unohda.
13 (H9:14)Herra, ole minulle armollinen, katso, kuinka viholliseni sortavat minua! Sinä tuot minut takaisin kuoleman porteilta.
14 (H9:15)Silloin minä julistan sinun suuria tekojasi, huudan julki iloni Jerusalemin kaduilla.
15 (H9:16)Kansat suistuivat kuoppaan -- itse ne olivat sen kaivaneet. Jumalattomien jalat tarttuivat ansaan -- itse he olivat sen virittäneet.
16 (H9:17)Herra osoitti voimansa, toteutti tuomionsa: omiin juoniinsa jumalaton jäi kiinni. Välisoitto. (sela)
17 (H9:18)Peräytykööt väärintekijät tuonelaan asti, väistykööt kansat, jotka unohtavat Jumalan!
18 (H9:19)Jumala ei unohda köyhää ainiaaksi, sorrettujen toivo ei raukea tyhjiin.
19 (H9:20)Astu esiin, Herra! Älä salli ihmisten ylvästellä! Vedä kansat tuomiolle!
20 (H9:21)Herra, syökse ne pelon valtaan! Anna vihollisten tuntea, että he ovat vain ihmisiä! (sela)
1 I will give thanks unto Jehovah with my whole heart;
I will show forth all thy marvellous works.
2 I will be glad and exult in thee;
I will sing praise to thy name, O thou Most High.
3 When mine enemies turn back,
They stumble and perish at thy presence.
4 For thou hast maintained my right and my cause;
Thou sittest in the throne judging righteously.
5 Thou hast rebuked the nations, thou hast destroyed the wicked;
Thou hast blotted out their name for ever and ever.
6 The enemy are come to an end, they are desolate for ever;
And the cities which thou hast overthrown,
The very remembrance of them is perished.
7 But Jehovah sitteth as king for ever:
He hath prepared his throne for judgment;
8 And he will judge the world in righteousness,
He will minister judgment to the peoples in uprightness.
9 Jehovah also will be a high tower for the oppressed,
A high tower in times of trouble;
10 And they that know thy name will put their trust in thee;
For thou, Jehovah, hast not forsaken them that seek thee.
11 Sing praises to Jehovah, who dwelleth in Zion:
Declare among the people his doings.
12 For he that maketh inquisition for blood remembereth them;
He forgetteth not the cry of the poor.
13 Have mercy upon me, O Jehovah;
Behold my affliction which I suffer of them that hate me,
Thou that liftest me up from the gates of death;
14 That I may show forth all thy praise.
In the gates of the daughter of Zion
I will rejoice in thy salvation.
15 The nations are sunk down in the pit that they made:
In the net which they hid is their own foot taken.
16 Jehovah hath made himself known, he hath executed judgment:
The wicked is snared in the work of his own hands. [Higgaion. Selah
17 The wicked shall be turned back unto Sheol,
Even all the nations that forget God.
18 For the needy shall not alway be forgotten,
Nor the expectation of the poor perish for ever.
19 Arise, O Jehovah; let not man prevail:
Let the nations be judged in thy sight.
20 Put them in fear, O Jehovah:
Let the nations know themselves to be but men. [Selah