1 Matkalaulu. Sinun puoleesi, joka olet taivaissa, minä kohotan katseeni.

2 Niin kuin orjien silmät tarkkaavat isännän kättä, niin kuin orjattarien silmät tarkkaavat emännän kättä, niin me odottaen katsomme Herraan, Jumalaamme, kunnes hän armahtaa meitä.

3 Armahda, Herra, armahda meitä! Jo kauan meitä on väheksytty,

4 kylliksi olemme jo kokeneet itsevarmojen ivaa ja ylimielisten pilkkaa.

1 (122:1) Песнь восхождения. К Тебе возвожу очи мои, Живущий на небесах!

2 (122:2) Вот, как очи рабов [обращены] на руку господ их, как очи рабы – на руку госпожи ее, так очи наши – к Господу, Богу нашему, доколе Он помилует нас.

3 (122:3) Помилуй нас, Господи, помилуй нас, ибо довольно мы насыщены презрением;

4 (122:4) довольно насыщена душа наша поношением от надменных и уничижением от гордых.