Jó 21

1 Jó tomou então a palavra nestes termos:

2 "Ouvi atentamente minhas palavras. Que eu tenha pelo menos esse consolo de vossa parte.

3 Permiti que eu fale; quando tiver falado, zombai à vontade.

4 É de um ser humano que me queixo? E como não hei de perder a paciência?

5 Olhai para mim e ficareis estupefatos e poreis a mão sobre a boca.

6 Quando penso nisso, fico estarrecido e todo o meu corpo treme.

7 Por que os ímpios sobrevivem e, ao envelhecer, crescem em poderio?

8 Sua posteridade prospera diante deles, e seus descendentes sob seus olhos.

9 Suas casas estão em paz, livres de perigo, e a vara de Deus não os atinge.

10 Seu touro é cada vez mais fecundo, sua vaca dá cria sem nunca abortar.

11 Deixam os filhos correr como carneiros, e os seus pequenos saltam e brincam alegremente.

12 Cantam ao som do pandeiro e da cítara, divertem-se ao som da flauta.

13 Passam seus dias na alegria e descem tranquilamente à região dos mortos.

14 Ora, dizem a Deus: ‘Afasta-te de nós! Não queremos conhecer os teus caminhos!

15 Quem é o Todo-poderoso, para que o sirvamos? Que vantagem tiramos em lhe fazer orações?’.

16 A felicidade não está em suas mãos? Contudo, longe de mim esteja o modo de pensar dos ímpios!

17 Quantas vezes vemos apagar-se a lâmpada dos ímpios e a ruína desabar sobre eles?

18 Serão eles como a palha ao vento, como a cinza tragada pelo turbilhão?

19 ‘Deus reserva para os filhos o castigo do pai?’ Que ele mesmo o puna, para que o sinta!

20 Que veja com os próprios olhos a sua ruína e ele mesmo beba da cólera do Todo-poderoso!

21 Pois o que lhe importa a sua casa depois dele, se o número de seus meses já está contado?

22 É a Deus que se irá ensinar a sabedoria, a ele, que julga os seres superiores?

23 Um morre em pleno vigor, feliz e tranquilo,

24 os flancos cobertos de gordura e a medula dos ossos cheia de seiva.

25 Outro, porém, morre com a amargura na alma, sem ter gozado a felicidade.

26 Juntos se deitam na terra e os vermes recobrem a ambos.

27 Por certo conheço vossos pensamentos, os julgamentos iníquos que fazeis de mim!

28 Dizeis: ‘Onde está a casa do tirano, onde está a tenda em que habitavam os ímpios?’.

29 Não interrogastes os viajantes? Contestaríeis seus testemunhos?

30 No dia da infelicidade o ímpio é poupado, no dia da cólera ele escapa.

31 Quem reprova diante dele o seu proceder e lhe pede contas de seus atos?

32 Levam-no ao sepulcro, ficarão de vigília em sua câmara funerária.

33 Os torrões do vale são-lhe leves; todos os homens irão em sua companhia e foram inumeráveis seus predecessores.

34 Que significam, pois, essas vãs consolações? Todas as vossas respostas são apenas perfídia".

Jobin vastaus: Ystävät kuulkoot kärsivällisesti, mitä hänellä on sanottavana; jumalattomat saavat usein elää onnessa ja kuolla rauhallisesti; väärä on se oppi, että ulkonainen onni ja menestys olisi katsottava hurskauden, kärsimys ja kova onni jumalattomuuden palkaksi.

1 Job vastasi ja sanoi:

2 "Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani

ja suokaa minulle se lohdutus!

3 *Sananl. 18:13Kärsikää minua, että saan puhua.

Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.

4 Ihmisiäkö vastaan minä valitan?

Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?

5 Kääntykää minuun, niin tyrmistytte

ja panette kätenne suullenne.

6 Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun,

ja vavistus valtaa ruumiini:

7 *Ps. 73:3; Jer. 12:1; Hab. 1:13; Mal. 3:14Miksi jumalattomat saavat elää,

vanheta, jopa voimassa vahvistua?

8 Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään,

heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.

9 Heidän kotinsa ovat rauhassa,

kauhuista kaukana;

ei satu heihin Jumalan vitsa.

10 Hänen sonninsa polkee eikä turhaan,

hänen lehmänsä poikii eikä kesken.

11 *Ps. 17:14Poikansa he laskevat ulos

niinkuin lammaslauman,

heidän lapsensa hyppelevät leikiten.

12 He virittävät laulujaan

vaskirummun ja kanteleen kaikuessa

ja iloitsevat huilun soidessa.

13 *Job 24:24He viettävät päivänsä onnessa,

mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan.

14 *Job 22:17Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle:

'Mene pois meidän luotamme,

sinun teistäsi emme tahdo tietää.

15 *2. Moos. 5:2; Mal. 3:14Mikä on Kaikkivaltias,

että häntä palvelisimme?

Ja mitä hyötyä meillä on siitä,

että häntä rukoilemme?'

16 *Job 22:18Katso, heidän onnensa ei ole

heidän omassa kädessänsä.

Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.

17 Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu

ja heidät yllättää heidän turmionsa?

Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?

18 *Ps. 1:4; Ps. 35:5; Jes. 29:5; Hoos. 13:3Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet,

niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?

19 *2. Moos. 20:5Jumala muka säästää hänen lapsilleen

hänen onnettomuutensa.

Kostakoon hän hänelle itselleen,

niin että hän sen tuntee.

20 *Ps. 75:9; Jer. 25:15Nähköön hän perikatonsa omin silmin,

juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.

21 Sillä mitä hän välittää perheestänsä,

jälkeensä jäävistä,

kun hänen kuukausiensa luku on täysi!

22 *Jes. 40:13; Room. 11:34; 1. Kor. 2:16Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle,

hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?

23 Toinen kuolee täydessä onnessansa,

kaikessa rauhassa ja levossa;

24 hänen astiansa ovat maitoa täynnä,

ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.

25 Toinen kuolee katkeralla mielellä,

saamatta onnea maistaa.

26 *Saarn. 9:2Yhdessä he panevat maata multaan,

ja madot peittävät heidät.

27 Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne

ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.

28 Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo,

missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'

29 niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta?

Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,

30 että paha säästetään onnettomuuden päivältä,

vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.

31 Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja

hänen vaelluksestaan,

kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?

32 Hänet saatetaan kalmistoon,

ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.

33 Kepeät ovat hänelle laakson turpeet.

Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä,

niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.

34 *Job 16:2Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta?

Entä vastauksenne —

niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle."