Jeremias 14

Suuri kuivuus. Profeetan esirukous kansan puolesta.

1 Herran sana, joka tuli Jeremialle suuren kuivuuden tähden.

2 *Jes. 3:6; Jer. 12:4; Valit. 1:4; Valit. 2:8"Juuda murehtii, sen portit raukeavat,

kallistuvat murheasussa maahan;

ja Jerusalemista nousee valitushuuto.

3 Heidän ylimyksensä lähettävät alaisiansa vedelle.

Nämä tulevat kaivoille, eivät löydä vettä,

palajavat astiat tyhjinä,

ovat pettyneet ja häpeissänsä

ja peittävät päänsä.

4 *Joel 1:11Peltomaan tähden, joka pakahtuu,

kun ei ole satanut maassa,

ovat peltomiehet pettyneinä ja peittävät päänsä.

5 *Joel 1:18Peurakin kedolla poikii ja hylkää vasikkansa,

kun ei ole mitään vihantaa.

6 Ja villiaasit seisovat kalliokukkuloilla,

haukkovat ilmaa niinkuin aavikkosudet;

niiden silmät ovat riutuneet,

kun ei ruohoa ole."

7 Vaikka pahat tekomme todistavat meitä vastaan,

tee työsi, Herra, nimesi tähden;

sillä meidän luopumuksemme ovat monet,

sinua vastaan me olemme syntiä tehneet.

8 Sinä Israelin toivo,

sen vapahtaja ahdingon aikana,

minkätähden sinä olet kuin muukalainen maassa,

kuin matkamies, joka poikkeaa majaan

vain yöpyäksensä?

9 Minkätähden sinä olet kuin tyrmistynyt mies,

kuin sankari, joka ei voi auttaa?

Ja kuitenkin sinä olet meidän keskellämme, Herra,

ja me olemme otetut sinun nimiisi;

älä meitä jätä.

10 *Jer. 2:23,31; Hoos. 8:13; Hoos. 9:9Näin sanoo Herra tästä kansasta:

Noin he mielellänsä harhailevat,

eivät pidätä jalkojansa.

Ei Herra mielisty heihin;

hän muistaa nyt heidän pahat tekonsa

ja rankaisee heidän syntinsä.

11 *Jer. 7:16; Jer. 11:14Ja Herra sanoi minulle: "Älä rukoile tämän kansan puolesta, sen hyväksi. 12 *Sananl. 1:28; Jes. 1:15; Jer. 6:20; Jer. 11:11; Hes. 8:18; Aam. 5:22; Miika 3:4Vaikka he paastoavat, en minä kuule heidän huutoansa, ja vaikka he uhraavat polttouhreja ja ruokauhreja, en minä heihin mielisty, vaan miekalla, nälällä ja rutolla minä heidät lopetan." 13 *Jer. 5:12Niin minä sanoin: "Voi, Herra, Herra! Katso, profeetat sanovat heille: 'Ei teidän tarvitse nähdä miekkaa eikä kärsiä nälkää, vaan minä annan teille vakaan rauhan tässä paikassa'." 14 *Jer. 23:21; Jer. 27:14; Jer. 29:8Mutta Herra sanoi minulle: "Valhetta ennustavat profeetat minun nimessäni; minä en ole lähettänyt heitä, en käskenyt heitä enkä puhunut heille. Valhenäkyjä, turhia ennustuksia ja oman sydämensä petosta he ennustavat teille. 15 Sentähden, näin sanoo Herra profeetoista, jotka ennustavat minun nimessäni, vaikka minä en ole heitä lähettänyt, ja jotka sanovat, että miekka ja nälkä ei tule tähän maahan: miekkaan ja nälkään hukkuvat nämä profeetat. 16 Ja kansa, jolle he ennustavat, suistuu Jerusalemin kaduilla nälkään ja miekkaan, eikä kukaan heitä hautaa — ei heitä, ei heidän vaimojansa, poikiansa eikä tyttäriänsä. Minä vuodatan heidän pahuutensa heidän päällensä."

17 *Jer. 9:1; Jer. 10:19; Jer. 13:17; Jer. 30:12; Valit. 1:2,16; Valit. 2:18; Valit. 3:48Ja sano heille tämä sana:

Minun silmistäni vuotavat kyyneleet yötä päivää,

eivät lakkaa;

sillä neitsyt, tytär, minun kansani,

on raskaasti runneltu,

ylen kipeällä iskulla.

18 Jos minä kedolle lähden,

katso — miekan kaatamia!

Jos tulen kaupunkiin,

katso — kalvava nälkä!

Sillä sekä profeetat että papit kiertävät maata

eivätkä mitään tiedä.

19 *Jer. 8:15Oletko sinä kokonaan hyljännyt Juudan,

vierooko sielusi Siionia?

Minkätähden olet lyönyt meitä,

niin ettemme voi parantua?

Odotetaan rauhaa, mutta hyvää ei tule,

paranemisen aikaa, mutta katso, tulee peljästys!

20 *Ps. 106:6; Jer. 3:25; Dan. 9:8Me tunnemme, Herra, jumalattomuutemme,

isiemme pahat teot,

sillä sinua vastaan me olemme syntiä tehneet.

21 *Jer. 3:17Älä hylkää, nimesi tähden!

Älä anna kunniasi valtaistuinta häväistäväksi;

muista, älä riko,

liittoasi meidän kanssamme.

22 *Job 5:10; Ps. 135:7; Ps. 147:8; Ap. t. 14:15Onko pakanain turhista jumalista

sateen antajiksi,

tahi taivasko antaa sadekuurot?

Etkö sinä ole Herra, meidän Jumalamme?

Sinua me odotamme,

sillä sinä olet tehnyt kaiken tämän.

1 Das Wort Jehovas, welches zu Jeremia geschah *Eig. Was als Wort Jehovas zu Jeremia geschah betreffs der Dürre *W. der Dürren.2 Juda trauert, und seine Tore schmachten, liegen in Trauer am Boden, und Jerusalems Klaggeschrei steigt empor. 3 Und seine Vornehmen schicken seine Geringen nach Wasser; sie kommen zu den Cisternen, finden kein Wasser, sie kommen leer zurück mit ihren Gefäßen; sie sind beschämt und mit Scham bedeckt und verhüllen ihr Haupt. 4 Wegen des Erdbodens, der bestürzt ist, weil kein Regen im Lande war, sind die Ackerleute beschämt, verhüllen ihr Haupt. 5 Ja, auch die Hindin auf dem Felde, sie gebiert und verläßt ihre Jungen; denn kein Gras ist da. 6 Und die Wildesel stehen auf den kahlen Höhen, schnappen nach Luft wie die Schakale; ihre Augen schmachten hin, denn kein Kraut ist da. 7 Wenn unsere Missetaten wider uns zeugen, Jehova, so handle um deines Namens willen; denn viele sind unserer Abtrünnigkeiten, gegen dich haben wir gesündigt. 8 Du Hoffnung Israels, sein Retter in der Zeit der Bedrängnis, warum willst du sein wie ein Fremdling im Lande, und wie ein Wanderer, der zum Übernachten eingekehrt ist? 9 Warum willst du sein wie ein bestürzter Mann, wie ein Held, der nicht zu retten vermag? Du bist doch in unserer Mitte, Jehova, und wir sind nach deinem Namen genannt; verlaß uns nicht!

10 So spricht Jehova zu diesem Volke: Also haben sie geliebt umherzuschweifen, sie hielten ihre Füße nicht zurück; und Jehova hat kein Wohlgefallen an ihnen: nun wird er ihrer Missetaten gedenken und ihre Sünden heimsuchen. - 11 Und Jehova sprach zu mir: Bitte nicht für dieses Volk zum Guten. 12 Wenn sie fasten, werde ich nicht auf ihr Flehen hören; und wenn sie Brandopfer und Speisopfer opfern, werde ich kein Wohlgefallen an ihnen haben; sondern ich werde sie durch das Schwert und durch den Hunger und durch die Pest vernichten. 13 Und ich sprach: Ach, Herr, Jehova! siehe, die Propheten sprechen zu ihnen: Ihr werdet kein Schwert sehen, und Hunger wird euch nicht treffen, sondern ich werde euch einen sicheren Frieden geben an diesem Orte. 14 Und Jehova sprach zu mir: Die Propheten weissagen Lüge in meinem Namen; ich habe sie nicht gesandt und sie nicht entboten *O. ihnen nichts geboten, noch zu ihnen geredet; sie weissagen euch Lügengesicht und Wahrsagung und Nichtigkeit und Trug ihres Herzens. 15 Darum spricht Jehova also über die Propheten, welche in meinem Namen weissagen, und ich habe sie doch nicht gesandt, und die da sprechen: Weder Schwert noch Hunger wird in diesem Lande sein: -Die Propheten sollen durch das Schwert und durch den Hunger aufgerieben werden. 16 Und das Volk, welchem sie weissagen, soll wegen des Hungers und des Schwertes hingeworfen liegen auf den Straßen von Jerusalem; und niemand wird sie begraben, sie, ihre Weiber und ihre Söhne und ihre Töchter; und ich werde ihre Bosheit über sie ausschütten.

17 Und du sollst dieses Wort zu ihnen sprechen: Nacht und Tag rinnen meine Augen von Tränen und hören nicht auf; denn die Jungfrau, die Tochter *Eig. die jungfräuliche Tochter meines Volkes, ist mit großer Zerschmetterung, mit einem sehr schmerzlichen *O. gefährlichen, tödlichen Schlage zerschmettert. 18 Wenn ich aufs Feld hinausgehe, siehe da, vom Schwert Erschlagene; und wenn ich in die Stadt komme, siehe da, vor Hunger Verschmachtende. Denn *O. Ja sowohl Propheten als Priester ziehen im Lande umher und wissen nicht Rat *Eig. und wissen nichts.19 Hast du Juda gänzlich verworfen? oder verabscheut deine Seele Zion? Warum hast du uns geschlagen, daß keine Heilung für uns ist? Man hofft auf Frieden *O. Wohlfahrt, und da ist nichts Gutes, und auf die Zeit der Heilung, und siehe da, Schrecken. 20 Jehova, wir kennen unsere Gesetzlosigkeit, die Ungerechtigkeit unserer Väter; denn wir haben gegen dich gesündigt. 21 Verschmähe uns nicht um deines Namens willen, entehre nicht *Eig. mache nicht verächtlich den Thron deiner Herrlichkeit; gedenke, brich nicht deinen Bund mit uns! 22 Gibt es unter den Nichtigkeiten *d. h. den nichtigen Götzen der Nationen Regenspender, oder kann der Himmel Regengüsse geben? Bist du es nicht, Jehova, unser Gott? Und wir hoffen auf dich; denn du, du hast dieses alles gemacht.