Jeremia 18

Savenvalajan työstä saatu opetus. Rikollisen kansan rangaistus. Profeetta rukoilee kostoa vainoajilleen.

1 Sana, joka tuli Jeremialle Herralta ja kuului: 2 "Nouse ja mene alas savenvalajan huoneeseen; siellä minä annan sinun kuulla sanani". 3 Niin minä menin alas savenvalajan huoneeseen, ja katso, hän teki työtä pyöränsä ääressä. 4 Ja jos astia, jota hän valmisti, meni pilalle, niinkuin savi voi mennä savenvalajan käsissä, niin hän teki siitä taas toisen astian, miten vain savenvalaja näki parhaaksi tehdä. 5 Silloin tuli minulle tämä Herran sana: 6 *Jes. 45:9; Room. 9:21"Enkö minä voi tehdä teille, te Israelin heimo, niinkuin tekee tuo savenvalaja, sanoo Herra. Katso, niinkuin savi on savenvalajan kädessä, niin te olette minun kädessäni, te Israelin heimo. 7 *Jer. 1:10; Jer. 31:28Yhden kerran minä uhkaan temmata pois, hajottaa ja hävittää kansan ja valtakunnan; 8 *Hes. 18:21; Hes. 33:11; Joona 3:10mutta jos se kansa kääntyy pois pahuudestaan, josta minä sitä uhkasin, niin minä kadun sitä pahaa, jota ajattelin tehdä sille. 9 Toisen kerran taas minä lupaan rakentaa ja istuttaa kansan ja valtakunnan; 10 mutta jos se tekee sitä, mikä on pahaa minun silmissäni, eikä kuule minun ääntäni, niin minä kadun sitä hyvää, jota olin luvannut tehdä sille. 11 *2. Kun. 17:13; Jer. 7:3; Jer. 25:5; Jer. 35:15Sano siis nyt Juudan miehille ja Jerusalemin asukkaille: Näin sanoo Herra: Katso, minä hankin teille onnettomuutta ja pidän neuvoa teitä vastaan. Kääntykää siis kukin pahalta tieltänne ja parantakaa vaelluksenne ja tekonne. 12 *Jes. 65:2; Jer. 2:25; Jer. 44:16Mutta he vastaavat: 'Se on turhaa! Sillä me vaellamme omien neuvojemme mukaan, ja me teemme kukin oman pahan sydämensä paatumuksen mukaan.'"

13 *Jer. 2:10; Hoos. 6:10Sentähden, näin sanoo Herra:

"Kysykää kansojen keskuudessa,

kuka on tämänkaltaista kuullut?

Ylen kauhistuttavia tekoja on tehnyt neitsyt Israel.

14 Luopuuko aukealta kalliolta Libanonin lumi?

Ehtyvätkö kaukaa virtaavat vedet,

kylmät, kuohuvaiset?

15 *Jer. 2:32; Jer. 3:21Mutta minun kansani on unhottanut minut,

he polttavat uhreja turhille jumalille.

Nämä ovat saaneet heidät kompastumaan teillänsä,

ikivanhoilla poluilla,

niin että he ovat joutuneet kulkemaan syrjäpolkuja,

raivaamatonta tietä.

16 *Jer. 19:8Niin he tekevät maansa kauhistukseksi,

ikuiseksi ivan vihellykseksi.

Jokainen, joka ohitse kulkee, kauhistuu

ja pudistaa päätänsä.

17 *Jes. 27:8Niinkuin itätuuli minä hajotan heidät

vihollisen edessä;

minä näytän heille selkäni enkä kasvojani

heidän hätänsä päivänä."

18 *Hes. 7:26; Mal. 2:7Mutta he sanoivat: "Tulkaa, pitäkäämme neuvoa Jeremiaa vastaan. Sillä ei laki lopu papilta, ei neuvo viisaalta eikä sana profeetalta. Tulkaa, lyökäämme hänet kielellä, älkäämme kuunnelko lainkaan hänen puheitansa."

19 Kuuntele sinä, Herra, minua

ja kuule, mitä minun vastustajani puhuvat.

20 *Ps. 35:12; Sananl. 17:13; Room. 12:17Onko hyvä pahalla kostettava,

sillä he ovat kaivaneet minulle kuopan?

Muista, kuinka minä olen seisonut sinun edessäsi

ja puhunut hyvää heidän puolestansa,

kääntääkseni pois sinun vihasi heistä.

21 *Ps. 109:10Sentähden jätä heidän lapsensa

nääntymään nälkään

ja anna heidät alttiiksi miekalle,

ja tulkoot heidän vaimonsa lapsettomiksi ja leskiksi,

heidän miehensä surmatkoon rutto,

ja heidän nuorukaisensa kaatakoon sodassa miekka.

22 Kuulukoon huuto heidän huoneistansa,

kun sinä äkkiä tuot heidän kimppuunsa rosvojoukon.

Sillä he ovat kaivaneet kuopan pyydystääkseen minut

ja virittäneet salaa pauloja minun jaloilleni.

23 Mutta sinä, Herra, tiedät

kaikki heidän murha-aikeensa minua vastaan.

Älä anna anteeksi heidän rikostansa

äläkä pyyhi pois heidän syntiänsä kasvojesi edestä.

Kaatukoot he sinun kasvojesi edessä.

Tee tämä heille vihasi aikana.

1 Das Wort, welches von seiten Jehovas zu Jeremia geschah, also: 2 Mache dich auf und gehe in das Haus des Töpfers hinab, und daselbst werde ich dich meine Worte hören lassen. 3 Und ich ging in das Haus des Töpfers hinab, und siehe, er machte eine Arbeit auf der Scheibe. 4 Und das Gefäß, das er aus dem Ton machte, mißriet in der Hand des Töpfers; und er machte wiederum ein anderes Gefäß daraus, wie es zu machen den Töpfer gut dünkte. 5 Und das Wort Jehovas geschah zu mir also: 6 Vermag ich euch nicht zu tun wie dieser Töpfer, Haus Israel? spricht Jehova; siehe, wie der Ton in der Hand des Töpfers, also seid ihr in meiner Hand, Haus Israel. 7 Einmal rede ich über ein Volk *Anderswo mit "Nation" üb.; so auch v 8.9 und über ein Königreich, es auszureißen und abzubrechen und zu zerstören; 8 kehrt aber jenes Volk, über welches ich geredet habe, von seiner Bosheit um, so lasse ich mich des Übels gereuen, das ich ihm zu tun gedachte. 9 Und ein anderes Mal rede ich über ein Volk und über ein Königreich, es zu bauen und zu pflanzen; 10 tut es aber, was böse ist in meinen Augen, so daß es auf meine Stimme nicht hört, so lasse ich mich des Guten gereuen, welches ich ihm zu erweisen gedachte hatte.

11 Und nun rede zu den Männern von Juda und zu den Bewohnern von Jerusalem und sage: So spricht Jehova: Siehe, ich bereite ein Unglück wider euch und sinne wider euch einen Anschlag; kehret doch um, ein jeder von seinem bösen Wege, und machet gut eure Wege und eure Handlungen. 12 Aber sie sagen: Es ist umsonst; denn unseren Gedanken wollen wir nachgehen und ein jeder nach dem Starrsinn seines bösen Herzens tun. 13 Darum, so spricht Jehova: Fraget doch unter den Nationen! wer hat dergleichen gehört? Gar Schauderhaftes hat die Jungfrau Israel getan. 14 Verläßt wohl der Schnee des Libanon den Fels des Gefildes *d. h. den über das umliegende Land hervorragenden Fels; wahrsch. ist der mit ewigem Schnee bedeckte Hermon gemeint? Oder versiegen weither kommende, kalte, rieselnde Wasser? 15 Denn mein Volk hat mich vergessen, sie räuchern den nichtigen Götzen; *Eig. der Nichtigkeit, od. der Falschheit, Lüge und diese haben sie straucheln gemacht auf ihren Wegen, den Pfaden der Vorzeit, um Steige zu gehen, einen Weg, der nicht gebahnt ist, 16 damit sie ihr Land zum Entsetzen machen, zu ewigem Gezisch: Jeder, der an demselben vorüberzieht, wird sich entsetzen und den Kopf schütteln. 17 Wie der Ostwind werde ich sie vor dem Feinde zerstreuen; mit dem Rücken und nicht mit dem Angesicht werde ich sie ansehen an dem Tage ihres Verderbens *O. Untergangs.

18 Da sprachen sie: Kommt und laßt uns Anschläge wider Jeremia ersinnen; denn nicht geht dem Priester das Gesetz verloren, noch der Rat dem Weisen und das Wort dem Propheten. Kommt und laßt uns ihn mit der Zunge schlagen und nicht aufmerken auf alle seine Worte! - 19 Merke du, Jehova, auf mich, und höre die Stimme meiner Gegner! 20 Soll Böses für Gutes vergolten werden? denn sie haben meiner Seele eine Grube gegraben. Gedenke, daß ich vor dir gestanden habe, Gutes über sie zu reden, um deinen Grimm von ihnen abzuwenden. 21 Darum übergib ihre Kinder dem Hunger, und gib sie preis der Gewalt des Schwertes, damit ihre Weiber kinderlos und Witwen werden, und ihre Männer vom Tode erwürgt, ihre Jünglinge vom Schwerte erschlagen werden im Kriege. 22 Es erschalle ein Geschrei aus ihren Häusern, wenn du plötzlich Kriegsscharen über sie bringst; denn sie haben eine Grube gegraben, um mich zu fangen, und meinen Füßen haben sie heimlich Schlingen gelegt. 23 Und du, Jehova, du kennst alle ihre Mordanschläge wider mich; vergib nicht ihre Missetat, und tilge ihre Sünde nicht aus vor deinem Angesicht, sondern laß sie niedergestürzt vor dir liegen; zur Zeit deines Zornes handle mit ihnen!