Jeremias 22

Tuomionsanoja Juudan kuninkaista Sallumista, Joojakimista ja Konjasta.

1 Näin sanoo Herra: "Mene alas Juudan kuninkaan linnaan ja puhu siellä tämä sana; 2 *Jer. 17:20sano: Kuule Herran sana, sinä Juudan kuningas, joka istut Daavidin valtaistuimella, sinä ja sinun palvelijasi ja kansasi, jotka käytte sisälle näistä porteista. 3 *Jer. 21:12Näin sanoo Herra: Tehkää oikeus ja vanhurskaus ja pelastakaa ryöstetty sortajan kädestä; muukalaiselle, orvolle ja leskelle älkää tehkö vääryyttä ja väkivaltaa älkääkä vuodattako viatonta verta tässä paikassa. 4 *Jer. 17:25Sillä jos te teette tämän sanan mukaan, niin tulee tämän linnan porteista sisälle, ajaen vaunuilla ja hevosilla, kuninkaita, jotka istuvat Daavidin valtaistuimella, tulee kuningas ynnä hänen palvelijansa ja kansansa. 5 Mutta jos te ette kuule näitä sanoja, niin minä vannon itse kauttani, sanoo Herra, että tämä linna on tuleva raunioiksi.

6 Sillä näin sanoo Herra Juudan kuninkaan linnasta:

Sinä olet minulle Gilead,

olet Libanonin huippu;

mutta totisesti, minä teen sinut erämaaksi,

asumattomiksi kaupungeiksi.

7 Minä vihin hävittäjät sinua vastaan,

kunkin aseinensa,

ja he hakkaavat maahan sinun valiosetrisi

ja heittävät ne tuleen.

8 *5. Moos. 29:24; 1. Kun. 9:8Monet kansat kulkevat tämän kaupungin ohitse ja kysyvät toinen toiseltansa: 'Miksi on Herra tehnyt näin tälle suurelle kaupungille?' 9 Ja siihen vastataan: 'Siksi, että he hylkäsivät Herran, Jumalansa, liiton ja kumarsivat muita jumalia ja palvelivat niitä'.

10 Älkää kuollutta itkekö

älkääkä häntä surkutelko,

vaan itkekää tuota poiskulkevaa,

sillä hän ei enää palaja

eikä saa nähdä synnyinmaatansa.

11 *2. Kun. 23:30Sillä näin sanoo Herra Sallumista, Joosian pojasta, Juudan kuninkaasta, joka tuli kuninkaaksi isänsä Joosian sijaan ja joka on vaeltanut pois tästä paikasta: Hän ei enää tänne palaja; 12 vaan mihin hänet on vangiksi viety, sinne hän kuolee eikä näe enää tätä maata.

13 *3. Moos. 19:13; 5. Moos. 24:14; Hab. 2:9; Jaak. 5:4Voi häntä,

joka ei vanhurskaudella taloansa rakenna

eikä yläsalejansa oikeudella;

joka ilmaiseksi teettää työtä lähimmäisellään

eikä anna hänelle hänen palkkaansa;

14 joka sanoo: 'Minä rakennan itselleni

tilavan talon ja avarat yläsalit',

joka hakkauttaa siihen ikkunat,

laudoittaa sen setripuulla

ja maalauttaa punavärillä.

15 *2. Kun. 22:2Siksikö sinä olet kuningas,

että sinulla on into setripuuhun?

Eikö sinun isäsikin syönyt ja juonut

ja kuitenkin ollut oikeuden ja vanhurskauden tekijä?

Ja silloin hänen kävi hyvin.

16 Hän hankki oikeuden kurjalle ja köyhälle;

silloin kaikki kävi hyvin.

Eikö tämä juuri ole minun tuntemistani,

sanoo Herra?

17 Mutta sinun silmäsi ja sydämesi

eivät pyydä muuta kuin omaa voittoasi,

muuta kuin vuodattaa viatonta verta

ja harjoittaa väkivaltaa ja sortoa.

18 Sentähden, näin sanoo Herra Joojakimista,

Joosian pojasta, Juudan kuninkaasta:

Ei hänelle pidetä valittajaisia eikä huudeta:

'Voi veljeni! Voi sisareni!'

Ei hänelle pidetä valittajaisia eikä huudeta:

'Voi herraamme! Voi hänen loistoansa!'

19 *Jer. 36:30Hänet haudataan niinkuin aasi haudataan:

raahataan pois ja viskataan

Jerusalemin porttien tuolle puolen.

20 Nouse Libanonille ja huuda,

korota äänesi Baasanissa.

Huuda Abarimin vuorilta,

sillä kaikki sinun rakastajasi ovat murskaksi muserretut.

21 Minä puhuin sinulle onnesi päivinä.

Sinä vastasit: 'En tahdo kuulla'.

Tämä on ollut sinun tapasi nuoruudestasi asti:

et ole kuullut minun ääntäni.

22 Myrskytuuli on kaitseva

kaikkia sinun kaitsijoitasi,

ja sinun rakastajasi menevät vankeuteen;

silloin sinä saat häpeän ja pilkan

kaiken pahuutesi tähden.

23 Sinä, joka asut Libanonissa,

pidät pesääsi setripuissa:

kuinka olet voihkiva, kun sinulle tuskat tulevat,

kouristus niinkuin synnyttäväiselle!

24 *Laul. l. 8:6; Hagg. 2:23Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra: olkoon Konja, Joojakimin poika, Juudan kuningas, vaikka sinettisormus minun oikeassa kädessäni — siitäkin minä sinut repäisen irti. 25 *Jer. 21:7Ja minä annan sinut niiden käsiin, jotka etsivät sinun henkeäsi, niiden käsiin, joita sinä kauhistut: Nebukadressarin, Baabelin kuninkaan, ja kaldealaisten käsiin. 26 *2. Kun. 24:15Ja minä heitän sinut ja sinun äitisi, joka on sinut synnyttänyt, vieraalle maalle, missä te ette ole syntyneet, ja sinne te kuolette. 27 Mutta maahan, jonne heidän sielunsa halajaa palata, sinne he eivät palaa.

28 Onko sitten tämä mies, Konja, arvoton, rikottu astia, kelvoton kapine? Minkätähden on hänet ja hänen jälkeläisensä heitetty pois, viskattu pois — maahan, jota eivät tunne?

29 Maa, maa, maa! Kuule Herran sana!

30 Näin sanoo Herra:

Merkitkää tämä mies lapsettomaksi,

mieheksi, jolla ei elinpäivinänsä onnea ole.

Sillä ei kenellekään hänen jälkeläisistänsä

sitä onnea tule,

että istuisi Daavidin valtaistuimella

ja hallitsisi vielä Juudaa."

1 So sprach Jehova: Geh hinab in das Haus des Königs von Juda, und rede daselbst dieses Wort 2 und sprich: Höre das Wort Jehovas, König von Juda, der du auf dem Throne Davids sitzest, du und deine Knechte und dein Volk, die ihr durch diese Tore einziehet. 3 So spricht Jehova: Übet *O. Schaffet Recht und Gerechtigkeit, und befreiet den Beraubten aus der Hand des Bedrückers; und den Fremdling, die Waise und die Witwe bedrücket und vergewaltiget nicht, und vergießet nicht unschuldiges Blut an diesem Orte. 4 Denn wenn ihr dieses Wort wirklich tun werdet, so werden durch die Tore dieses Hauses Könige einziehen, welche auf dem Throne Davids sitzen *S. die Anm. zu Kap. 13,13 , auf Wagen fahrend und auf Rossen reitend, er und seine Knechte und sein Volk. 5 Wenn ihr aber nicht auf diese Worte höret, so habe ich bei mir geschworen, spricht Jehova, daß dieses Haus zur Einöde werden soll. 6 Denn also spricht Jehova über das Haus des Königs von Juda: Du bist mir ein Gilead *Gilead ist noch heutzutage durch seine Waldungen berühmt, ein Haupt des Libanon; wenn ich dich nicht zur Wüste machen werde, zu unbewohnten Städten! 7 Und ich werde Verderber wider dich weihen, einen jeden mit seinen Waffen, und sie werden die Auswahl deiner Cedern umhauen und ins Feuer werfen. 8 Und viele Nationen werden an dieser Stadt vorüberziehen, und einer wird zum anderen sagen: Warum hat Jehova an dieser großen Stadt also getan? 9 Und man wird sagen: Weil sie den Bund Jehovas, ihres Gottes, verlassen und sich vor anderen Göttern niedergebeugt und ihnen gedient haben.

10 Weinet nicht um den Toten, und beklaget ihn nicht; weinet vielmehr um den Weggezogenen, denn er wird nicht mehr zurückkehren und das Land seiner Geburt sehen. 11 Denn so spricht Jehova von Schallum *Derselbe wie Joahas; vergl. 1. Chr. 3,15; 2. Chr. 36,1, dem Sohne Josias, dem König von Juda, welcher König ward an seines Vaters Josia Statt, und der aus diesem Orte weggezogen ist: er wird nicht mehr hierher zurückkehren; 12 sondern an dem Orte, wohin sie ihn weggeführt haben, daselbst wird er sterben, und er wird dieses Land nicht wiedersehen. 13 Wehe dem, der sein Haus mit Ungerechtigkeit baut und seine Obergemächer mit Unrecht, der seinen Nächsten umsonst arbeiten läßt und ihm seinen Lohn nicht gibt; 14 der da spricht: Ich will mir ein geräumiges Haus bauen und weite Obergemächer! und er haut sich Fenster aus und deckt mit Cedern, und er streicht es an mit Zinnober. 15 Bist du ein König, weil du in Cedern wetteiferst? Hat nicht dein Vater gegessen und getrunken und Recht und Gerechtigkeit geübt? da erging es ihm wohl. 16 Er hat die Rechtssache des Elenden und des Armen gerichtet; da stand es wohl. Heißt das nicht mich erkennen? spricht Jehova. 17 Denn deine Augen und dein Herz *O. Sinn sind auf nichts gerichtet als auf deinen Gewinn, und auf das Blut des Unschuldigen, um es zu vergießen, und auf Bedrückung und Gewalttat, um sie zu verüben. 18 Darum spricht Jehova von Jojakim, dem Sohne Josias, dem König von Juda, also: man wird nicht um ihn klagen: Wehe, mein Bruder! und: Wehe, Schwester! Man wird nicht um ihn klagen: Wehe, Herr! und: Wehe, seine Herrlichkeit! 19 Mit dem Begräbnis eines Esels wird er begraben werden; man wird ihn fortschleifen und wegwerfen weit hinweg von den Toren Jerusalems.

20 Steige auf den Libanon und schreie, und erhebe deine Stimme auf dem Gebirge Basan und schreie vom Abarim her; denn zerschmettert sind alle deine Buhlen. 21 Ich redete zu dir in deinem Wohlergehen; du sprachst: Ich will nicht hören. Das war dein Weg von deiner Jugend an, daß du auf meine Stimme nicht hörtest. 22 Der Wind wird alle deine Hirten abweiden, *d. h. wegraffen und deine Buhlen werden in die Gefangenschaft gehen. Ja, dann wirst du beschämt und zu Schanden werden ob all deiner Bosheit. 23 Die du auf dem Libanon wohnst und auf den Cedern nistest, wie mitleidswürdig wirst du sein *And.: wie wirst du seufzen, wenn Schmerzen dich ankommen, Wehen, der Gebärenden gleich! 24 So wahr ich lebe, spricht Jehova, wenn auch Konja *Der Name Konja oder Jekonja ist gleichbedeutend mit Jojakin, der Sohn Jojakims, der König von Juda, ein Siegelring wäre an meiner rechten Hand, so würde ich dich doch von dannen wegreißen. 25 Und ich werde dich in die Hand derer geben, welche nach deinem Leben trachten, und in die Hand derer, vor welchen du dich fürchtest, und in die Hand Nebukadrezars, des Königs von Babel, und in die Hand der Chaldäer. 26 Und ich werde dich und deine Mutter, die dich geboren hat, in ein anderes Land schleudern, wo ihr nicht geboren seid; und daselbst werdet ihr sterben. 27 Und in das Land, wohin sie sich sehnen zurückzukehren, dahin werden sie nicht zurückkehren. - 28 Ist denn dieser Mann Konja ein verachtetes Gefäß, das man zertrümmert, oder ein Gerät, an welchem man kein Gefallen hat? Warum werden sie weggeschleudert, er und sein Same, und in ein Land geworfen, das sie nicht kennen? - 29 O Land, Land, Land, höre das Wort Jehovas! 30 So spricht Jehova: Schreibet diesen Mann auf als kinderlos, als einen Mann, der kein Gedeihen hat in seinen Tagen; denn von seinem Samen wird nicht einer gedeihen, der auf dem Throne Davids sitze und fortan über Juda herrsche.