Jeremias 48

Ennustus Mooabia vastaan.

1 *Hes. 25:9; Aam. 2:1Mooabia vastaan. Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala:

"Voi Neboa, sillä se on hävitetty!

Häpeään joutunut, valloitettu on Kirjataim,

häpeään joutunut, kauhistunut on linnoitus.

2 Mennyt on Mooabin maine,

Hesbonissa hankitaan sille pahaa:

'Tulkaa, hävittäkäämme se kansojen luvusta'.

Myöskin sinä, Madmena, kukistut,

miekka on sinun kintereilläsi.

3 Kuule! Huuto Hooronaimista!

Tuho ja suuri hävitys!

4 Hävitetty on Mooab,

sen pienokaisten parku kuuluu.

5 *Jes. 15:5Luuhitin solatietä noustaan itkien,

Hooronaimin rinteeltä kuuluu tuskan huuto

hävityksen tähden.

6 *Jer. 17:6Paetkaa, pelastakaa henkenne

ja olkaa kuin alaston puu erämaassa.

7 *4. Moos. 21:29; 1. Kun. 11:7; Jer. 49:3Sillä koska sinä turvaat

omiin töihisi ja aarteisiisi,

niin sinutkin valloitetaan,

ja Kemos lähtee pakkosiirtolaisuuteen

ja hänen pappinsa ja ruhtinaansa hänen kanssaan.

8 Hävittäjä tulee jokaiseen kaupunkiin,

ei pelastu yksikään kaupunki;

laakso hävitetään ja tasanko tuhotaan,

niinkuin Herra on puhunut.

9 Antakaa siivet Mooabille,

sillä lentämällä on hänen lähdettävä pois.

Hänen kaupunkinsa tulevat autioiksi,

niin ettei niissä yhtään asukasta ole.

10 Kirottu olkoon se,

joka Herran työn laiskasti tekee,

kirottu olkoon se,

joka pidättää miekkansa verestä.

11 *Sef. 1:12Surutonna on Mooab ollut nuoruudestaan asti

ja levännyt rauhassa sakkansa päällä;

ei sitä ole tyhjennetty astiasta astiaan,

eikä se ole pakkosiirtolaisuuteen vaeltanut.

Sentähden siihen on jäänyt sen oma maku,

eikä sen haju ole muuttunut.

12 Sentähden, katso, päivät tulevat,

sanoo Herra,

jolloin minä lähetän sille viininlaskijat,

jotka sen laskevat ja tyhjentävät sen astiat

ja rikkovat sen leilit.

13 *1. Kun. 12:28Ja Mooab joutuu häpeään Kemoksen tähden,

niinkuin Israelin heimo joutui häpeään Beetelin tähden,

johon se turvasi.

14 Kuinka te sanotte: 'Me olemme sankareita

ja aimomiehiä taisteluun'?

15 Mooab hävitetään,

sen kaupunkeihin hyökätään,

ja sen valionuorukaiset vaipuvat teurastettaviksi,

sanoo kuningas — Herra Sebaot on hänen nimensä.

16 Lähellä, tulossa on Mooabin turmio,

sen onnettomuus kiiruhtaa kovin.

17 Surkutelkaa sitä, kaikki sen naapurit,

kaikki, jotka tunnette sen nimen.

Sanokaa: 'Voi, kuinka onkaan murrettu voiman valtikka,

kunnian sauva!'

18 Astu alas kunniasta

ja istu janoiseen erämaahan,

sinä valtiatar, tytär Diibon;

sillä Mooabin hävittäjä hyökkää sinun kimppuusi,

kukistaa sinun linnoituksesi.

19 Seiso tiellä ja tähystele,

sinä Aroerin asukas;

kysy pakolaisilta ja pelastuneilta,

sano: 'Mitä on tapahtunut?'

20 Häpeään on joutunut Mooab,

sillä se on kukistettu.

Valittakaa ja huutakaa,

julistakaa Arnonin äyräillä,

että Mooab on hävitetty.

21 Tuomio on tullut tasangon maalle,

Hoolonille, Jahaalle ja Meefaatille,

22 Diibonille, Nebolle ja Beet-Diblataimille,

23 Kirjataimille, Beet-Gaamulille ja Beet-Meonille,

24 Kerijotille, Bosralle ja kaikille

Mooabin maan kaupungeille, kaukaisille ja läheisille.

25 *Ps. 75:11Katkaistu on Mooabin sarvi

ja murskattu hänen käsivartensa, sanoo Herra.

26 *Jes. 63:6; Jer. 25:15,27Juovuttakaa hänet,

sillä hän on ylpeillyt Herraa vastaan,

niin että Mooab suistuu omaan oksennukseensa

ja tulee nauruksi hänkin.

27 Vai eikö Israel ollut sinulle nauruksi?

Onko hänet tavattu varasten joukosta,

koska sinä, milloin vain hänestä puhuit,

pudistit päätäsi?

28 Jättäkää kaupungit

ja asukaa kallioilla, te Mooabin asukkaat,

ja olkaa kuin kyyhkynen,

joka tekee pesänsä ammottavan kuilun taakse.

29 *Jes. 16:6; Sef. 2:8Me olemme kuulleet Mooabin ylpeilyn,

tuon ylen ylpeän,

hänen korskeutensa, ylpeilynsä ja kopeilunsa

ja hänen sydämensä pöyhkeyden.

30 Minä tunnen, sanoo Herra,

hänen vihansa ja hänen väärät puheensa;

väärin he ovat tehneet.

31 Siksi minä valitan Mooabin tähden,

koko Mooabin tähden minä huudan;

Kiir-Hereksen miesten tähden huokaillaan.

32 Enemmän kuin Jaeser itkee, itken minä sinua,

Sibman viinipuu;

sinun köynnöksesi menivät yli meren,

ulottuivat Jaeserin mereen asti.

Sinun hedelmän- ja viininkorjuusi keskeen

on hävittäjä hyökännyt.

33 Ilo ja riemu on tauonnut hedelmätarhoista

ja Mooabin maasta.

Viinin minä olen lopettanut viinikuurnista;

ei poljeta enää viiniä ilohuudoin,

ilohuuto ei ole enää ilohuuto.

34 *Jes. 15:4Hesbonin parku kuuluu Elaleen, Jahaaseen asti,

he antavat äänensä kuulua Sooarista

Hooronaimiin, Eglat-Selisijjaan asti,

sillä Nimrimin vedet ehtyvät erämaaksi.

35 Minä lopetan Mooabista, sanoo Herra,

kukkuloilla-uhraajat,

ne, jotka polttavat uhreja jumalillensa.

36 Siksi minun sydämeni väräjää Mooabin tähden niinkuin huilu, minun sydämeni väräjää Kiir-Hereksen miesten tähden niinkuin huilu, sillä mennyttä on heidän hankkimansa säästö. 37 *Jer. 47:5; Hes. 7:18Kaikki päät ovat paljaiksi ajellut ja kaikki parrat leikatut, kaikki kädet viileskellyt, ja lanteilla on säkit. 38 *Jer. 22:28; Hoos. 8:8Kaikilla Mooabin katoilla ja toreilla on pelkkää valitusta, sillä minä olen murskannut Mooabin kuin kelpaamattoman astian, sanoo Herra. 39 Kuinka se on kauhuissansa! Valittakaa! Kuinka Mooab kääntyikään selin ja häpesi! Mooab on tullut nauruksi ja kauhuksi kaikille naapureilleen.

40 *Jer. 49:22Sillä näin sanoo Herra:

Katso, kotkan kaltainen liitää

siivet levällään Mooabia kohti.

41 Kerijot valloitetaan

ja vuorilinnoitukset vallataan;

sinä päivänä on Mooabin sankarien sydän

niinkuin synnytystuskissa olevan vaimon sydän.

42 Ja Mooab hävitetään kansojen luvusta,

sillä se on ylpeillyt Herraa vastaan.

43 *Jes. 24:17Kauhu ja kuoppa ja paula on edessäsi,

sinä Mooabin asukas, sanoo Herra.

44 *Aam. 5:19Joka pakenee kauhua, se putoaa kuoppaan,

ja joka kuopasta nousee, se puuttuu paulaan;

sillä minä tuotan Mooabille heidän rangaistusvuotensa,

sanoo Herra.

45 *4. Moos. 21:28; 4. Moos. 24:17Hesbonin varjossa seisovat pakolaiset

voimaa vailla.

Sillä tuli lähti Hesbonista,

liekki Siihonin vaiheilta;

ja se kulutti Mooabin ohimon

ja melskeen miesten päälaen.

46 Voi sinua, Mooab!

Hukkunut on Kemoksen kansa,

sillä sinun poikasi ovat vangeiksi otetut

ja tyttäresi viedyt vankeuteen.

47 *Jer. 46:26; Jer. 49:6,39Mutta minä käännän Mooabin kohtalon

aikojen lopulla, sanoo Herra."

Tähän asti Mooabin tuomiosta.

1 Über Moab. So spricht Jehova der Heerscharen, der Gott Israels: Wehe über Nebo! denn es ist verwüstet. Zu Schanden geworden, eingenommen ist Kirjathaim; zu Schanden geworden ist die hohe Feste und bestürzt. 2 Moabs Ruhm ist dahin. In Hesbon *Zur Zeit Jeremias gehörte Hesbon den Ammonitern. (Vergl. Kap. 49,3 hat man Böses ersonnen gegen dasselbe: "Kommt und laßt es uns ausrotten, daß es keine Nation mehr sei!" Auch du, Madmen, wirst vernichtet werden; das Schwert zieht hinter dir her. 3 Horch! ein Geschrei aus Horonaim: Verheerung und große Zertrümmerung! 4 Moab ist zerschmettert, seine Geringen haben ein lautes Geschrei erhoben. 5 Denn die Anhöhe von Luchith steigt man mit Weinen hinauf, mit Weinen *Wahrsch. ist statt des zweiten "mit Weinen" zu lesen "hinauf", wie Jes. 15,5; denn am Abhang von Horonaim hat man Angstgeschrei der Zerschmetterung gehört. 6 Fliehet, rettet euer Leben, und seid wie ein Entblößter *And.: wie ein Wacholderstrauch in der Wüste! 7 Denn weil du auf deine Werke und auf deine Schätze vertrautest, sollst auch du eingenommen werden; und Kamos *Hebr. Kemosch, die Hauptgottheit der Moabiter wird in die Gefangenschaft *Eig. in der Wegführung, Verbannung ziehen, seine Priester und seine Fürsten allzumal. 8 Und der Verwüster wird über jede Stadt kommen, und keine Stadt wird entrinnen; und das Tal wird zu Grunde gehen und die Ebene vernichtet werden, wie Jehova gesprochen hat. 9 Gebet Moab Flügel, denn fliegend wird es wegziehen; und seine Städte werden zur Wüste werden, so daß niemand darin wohnt. 10 Verflucht sei, wer das Werk Jehovas lässig treibt, und verflucht, wer sein Schwert vom Blute zurückhält! 11 Sorglos *O. ungestört war Moab von seiner Jugend an, und still lag es auf seinen Hefen und wurde nicht ausgeleert von Faß zu Faß, und in die Gefangenschaft *Eig. in der Wegführung, Verbannung ist es nie gezogen; daher ist sein Geschmack ihm geblieben und sein Geruch nicht verändert. 12 Darum siehe, Tage kommen, spricht Jehova, da ich ihm Schröter senden werde, die es schroten *Eig. neigen (zum Ausgießen) und seine Fässer ausleeren und seine Krüge zerschmeißen werden. 13 Und Moab wird sich über Kamos schämen, gleichwie das Haus Israel sich geschämt hat über Bethel, ihre Zuversicht.

14 Wie sprechet ihr: Wir sind Helden und tapfere Männer zum Streit? 15 Moab ist verwüstet, und seine Städte hat man erstiegen, und die Auswahl seiner Jünglinge ist zur Schlachtung hingestürzt, spricht der König, Jehova der Heerscharen ist sein Name. 16 Moabs Verderben steht nahe bevor, und sein Unglück eilt sehr. 17 Beklaget es, ihr seine Umwohner alle, und alle, die ihr seinen Namen kennet! Sprechet: Wie ist zerbrochen das Scepter der Macht, der Stab der Majestät! 18 Steige herab von der Herrlichkeit und wohne in dürrem Lande, du Bewohnerin, Tochter Dibons; denn Moabs Verwüster ist wider dich heraufgezogen, hat deine Festen zerstört. 19 Tritt an den Weg und schaue, Bewohnerin von Aroer! Frage den Fliehenden und die Entronnenen, sprich: Was ist geschehen? 20 Moab ist zu Schanden geworden, denn es ist bestürzt. Heulet und schreiet, verkündet am Arnon, daß Moab verwüstet ist! 21 Und das Gericht ist gekommen über das Land der Ebene, über Cholon und über Jahza und über Mephaath, 22 und über Dibon und über Nebo und über Beth-Diblathaim, 23 und über Kirjathaim und über Beth-Gamul und über Beth-Meon, 24 und über Kerijoth und über Bozra, und über alle Städte des Landes Moab, die fernen und die nahen. 25 Das Horn Moabs ist abgehauen, und sein Arm ist zerschmettert, spricht Jehova. 26 Berauschet es, -denn wider Jehova hat es großgetan-damit Moab sich wälze in seinem Gespei *Eig. hineinschlage in sein Gespei und auch selbst zum Gelächter werde! 27 Oder war dir Israel nicht zum Gelächter? oder war es unter Dieben ertappt worden, daß, sooft du von ihm sprachest, du den Kopf schütteltest? 28 Verlasset die Städte und wohnet in den Felsen *W. im Sela; wahrsch. die schwer zugängliche Felsengegend am Arnon, ihr Bewohner von Moab, und seid wie die Taube, welche an den Rändern des Abgrundes nistet! 29 Wir haben vernommen den Hochmut Moabs, des sehr hochmütigen, seinen Stolz und seinen Hochmut und seine Hoffart und die Erhebung seines Herzens. 30 Ich kenne wohl sein Wüten, spricht Jehova, und sein eitles Prahlen; unwahr haben sie gehandelt. 31 Darum jammere ich über Moab, und wegen ganz Moab schreie ich; über die Leute von Kir-Heres seufzt man. 32 Mehr als das Weinen Jasers weine ich über dich, du Weinstock von Sibma; deine Ranken gingen über das Meer, sie reichten bis zum Meere von Jaser. Über deine Obsternte und über deine Weinlese ist der Verwüster hergefallen, 33 und verschwunden sind Freude und Frohlocken aus dem Fruchtgefilde und aus dem Lande Moab. Und dem Weine aus den Kufen habe ich ein Ende gemacht: Man tritt nicht mehr die Kelter unter Jubelruf; der laute Ruf ist kein Jubelruf *d. h. der Jubelruf (eig. laute Ruf) der Keltertreter hat sich in den Schlachtruf des Verwüsters (v 32) verwandelt.34 Von dem Geschrei Hesbons haben sie bis Elale, bis Jahaz ihre Stimme erschallen lassen, von Zoar bis Horonaim, bis Eglath-Schelischija; denn auch die Wasser von Nimrim sollen zu Wüsten werden. 35 Und ich mache ein Ende in Moab, spricht Jehova, dem, der auf die Höhe steigt und seinen Göttern räuchert. 36 Deshalb klagt *Eig. rauscht gleich Flöten mein Herz um Moab, und klagt *Eig. rauscht gleich Flöten mein Herz um die Leute von Kir-Heres. Deshalb geht, was es erübrigt hat, zu Grunde. 37 Denn jedes Haupt ist kahl und jeder Bart abgeschoren; auf allen Händen sind Ritze, und Sacktuch ist an den Lenden. 38 Auf allen Dächern Moabs und auf seinen Straßen ist lauter Klage; denn ich habe Moab zerbrochen wie ein Gefäß, an dem man kein Gefallen hat, spricht Jehova. 39 Wie ist es bestürzt! sie heulen. Wie hat Moab den Rücken gewandt vor Scham! *Eig. den Rücken gewandt, ist beschämt worden! Und allen seinen Umwohnern wird Moab zum Gelächter und zur Bestürzung sein. 40 Denn so spricht Jehova: Siehe, wie der Adler fliegt er daher und breitet seine Flügel aus über Moab. 41 Kerijoth ist eingenommen, und die Festen sind erobert. Und das Herz der Helden Moabs wird an selbigem Tage sein wie das Herz eines Weibes in Kindesnöten. 42 Und Moab wird vertilgt werden, daß es kein Volk mehr sei, weil es großgetan hat wider Jehova. 43 Grauen und Grube und Garn über dich, du Bewohner von Moab! spricht Jehova. 44 Wer vor dem Grauen flieht, wird in die Grube fallen, und wer aus der Grube heraufsteigt, wird in dem Garne gefangen werden; denn ich bringe über dasselbe, über Moab, das Jahr seiner Heimsuchung, spricht Jehova. 45 Im Schatten Hesbons bleiben Flüchtlinge kraftlos stehen; denn ein Feuer ist ausgegangen von Hesbon und eine Flamme aus der Mitte Sihons, und hat die Seite Moabs verzehrt und den Scheitel der Söhne des Getümmels. 46 Wehe dir, Moab! verloren ist das Volk des Kamos! denn deine Söhne sind als Gefangene weggeführt, und deine Töchter in die Gefangenschaft. - 47 Aber ich werde die Gefangenschaft Moabs wenden am Ende der Tage, spricht Jehova. Bis hierher das Gericht über Moab.