Jeremia 24

Kaksi viikunakoria.

1 *2. Kun. 24:15; 2. Aik. 36:9Ja Herra näytti minulle näyn, ja katso, kaksi viikunakoria oli asetettu Herran temppelin edustalle, sen jälkeen kuin Nebukadressar, Baabelin kuningas, oli siirtänyt pois Jekonjan, Joojakimin pojan, Juudan kuninkaan, ja Juudan päämiehet sekä sepät ja lukkosepät Jerusalemista ja vienyt heidät Baabeliin. 2 Toisessa korissa oli ylen hyviä viikunoita, uudisviikunain kaltaisia, ja toisessa korissa oli ylen huonoja viikunoita, niin huonoja, ettei niitä voinut syödä. 3 Ja Herra sanoi minulle:

"Mitä sinä näet, Jeremia?"

Minä vastasin: "Viikunoita.

Hyvät viikunat ovat ylen hyviä,

mutta huonot ovat ylen huonoja,

niin huonoja, ettei niitä voi syödä."

4 Ja minulle tuli tämä Herran sana:

5 "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala:

Niinkuin näitä hyviä viikunoita,

niin minä katselen hyvällä suosiolla

Juudan pakkosiirtolaisia,

jotka minä lähetin tästä paikasta

kaldealaisten maahan.

6 *Jer. 31:28Ja minä käännän katseeni heihin,

heidän hyväksensä,

ja tuon heidät takaisin tähän maahan.

Minä rakennan heidät enkä hajota,

minä istutan heidät enkä revi pois.

7 *5. Moos. 30:6; Jer. 30:22; Jer. 31:33; Jer. 32:38; Hes. 11:19; Hes. 36:26; Hebr. 8:10Ja minä annan heille sydämen,

heidän tunteakseen minut,

että minä olen Herra;

ja he saavat olla minun kansani,

ja minä olen heidän Jumalansa;

sillä he kääntyvät minun tyköni

kaikesta sydämestänsä.

8 *2. Kun. 25:2; Jer. 29:17; Jer. 43:5Mutta niinkuin tehdään huonoille viikunoille, joita ei voi syödä, kun ovat niin huonoja, niin minä, sanoo Herra, teen Sidkialle, Juudan kuninkaalle, ja hänen ruhtinailleen ja Jerusalemin jäännökselle, niille, jotka ovat jääneet jäljelle tähän maahan, ja niille, jotka asuvat Egyptin maassa: 9 *5. Moos. 28:25,37; 1. Kun. 9:7; 2. Aik. 7:20; Jer. 25:9,18; Jer. 42:17; Jer. 44:12; Hes. 5:15Minä teen heidät kauhistukseksi ja onnettomuudeksi kaikille valtakunnille maan päällä, häväistykseksi ja sananparreksi, pistopuheeksi ja kiroussanaksi kaikissa paikoissa, mihin minä heidät karkoitan. 10 *Jer. 29:18; Hes. 6:12; Hes. 14:21Ja minä lähetän heidän sekaansa miekan, nälän ja ruton, kunnes he ovat hävinneet siitä maasta, jonka minä olen antanut heille ja heidän isillensä."

1 Jehova ließ mich sehen, -und siehe, zwei Körbe Feigen waren vor dem Tempel Jehovas aufgestellt-nachdem Nebukadrezar, der König von Babel, Jekonja, den Sohn Jojakims, den König von Juda und die Fürsten von Juda und die Werkleute und die Schlosser aus Jerusalem weggeführt und sie nach Babel gebracht hatte. 2 In dem einen Korbe waren sehr gute Feigen, gleich den Frühfeigen; und in dem anderen Korbe waren sehr schlechte Feigen, die vor Schlechtigkeit nicht gegessen werden konnten. 3 Und Jehova sprach zu mir: Was siehst du, Jeremia? Und ich sprach: Feigen; die guten Feigen sind sehr gut, und die schlechten sehr schlecht, so daß sie vor Schlechtigkeit nicht gegessen werden können. 4 Und das Wort Jehovas geschah zu mir also: 5 So spricht Jehova, der Gott Israels: Wie diese guten Feigen, also werde ich die Weggeführten von Juda, die ich aus diesem Orte in das Land der Chaldäer weggeschickt habe, ansehen zum Guten. 6 Und ich werde mein Auge auf sie richten zum Guten und sie in dieses Land zurückbringen; und ich werde sie bauen und nicht abbrechen, und sie pflanzen und nicht ausreißen. 7 Und ich will ihnen ein Herz geben, mich zu erkennen, daß ich Jehova bin; und sie werden mein Volk, und ich werde ihr Gott sein; denn sie werden mit ihrem ganzen Herzen zu mir umkehren. - 8 Und wie die schlechten Feigen, die vor Schlechtigkeit nicht gegessen werden können: ja, so spricht Jehova, also werde ich Zedekia, den König von Juda, machen, und seine Fürsten und den Überrest von Jerusalem, die in diesem Lande Übriggebliebenen und die im Lande Ägypten Wohnenden. 9 Und ich werde sie zur Mißhandlung, zum Unglück hingeben allen Königreichen der Erde, zum Hohn und zum Sprichwort, zur Spottrede und zum Fluch an allen Orten, wohin ich sie vertreiben werde. 10 Und ich werde das Schwert, den Hunger und die Pest unter sie senden, bis sie aufgerieben sind aus dem Lande, das ich ihnen und ihren Vätern gegeben habe.