1 Kaiken tämän olen nähnyt omin silmin, omin korvin kuullut ja ymmärtänyt.
2 Minä tiedän sen minkä tekin, en häviä teille yhtään.
3 Kaikkivaltiaalle minä tahdon puhua, tahdon selvittää asiat Jumalan kanssa.
4 Te, te kaunistelette kaiken valheillanne, pelkkiä puoskareita olette kaikki tyynni!
5 Kunpa jo lopulta vaikenisitte! Silloin voisitte hyvinkin käydä viisaasta.
6 Kuunnelkaa nyt, mitä minulla on sanottavana, kuulkaa vastaväitteet, jotka nousevat huulilleni.
7 Yritättekö te valheella puolustaa Jumalaa, ajaa vilpillä hänen asiaansa?
8 Yritättekö te kaunistella hänen tekojaan, toimia hänen asianajajinaan?
9 Miten sitten käy, kun hän alkaa tutkia teitä? Voitteko pettää häntä niin kuin ihmistä petetään?
10 Kovalla kädellä hän teitä ojentaa, jos te olette vääristelleet totuutta.
11 Ettekö pelkää, kun hän nousee tuomitsemaan, eikö kauhu silloin täytä mielenne?
12 Teidän kehotuksenne ovat pelkkää tuhkaa, murenevaa savea teidän vastauksenne.
13 Olkaa te vihdoin hiljaa, nyt minä puhun, käyköön minulle sitten miten käyneekin.
14 Minä panen alttiiksi oman ruumiini, puhun, vaikka henki menisi.
15 Olen valmis, vaikka hän surmaisi minut, mutta ensin tahdon näyttää hänelle, millainen minun vaellukseni on ollut.
16 Jo se merkitsisi minulle voittoa, että saisin astua hänen eteensä. Teeskentelijät eivät hänen eteensä pääse.
17 Kuulkaa, kuulkaa minun sanani, tarkatkaa, mitä minä puhun!
18 Minä vien asiani oikeuden eteen, minä tiedän, että olen syytön.
19 Kuka voi syyttää minua? Jos joku voi, minä vaikenen ja kuolen.
20 Vain kahta asiaa sinulta pyydän -- jos ne täytät, en enää pakene sinun katsettasi.
21 Ota kätesi pois minun päältäni, ota pois tämä kauhu, jonka ylleni laskit.
22 Kutsu sitten minua, niin minä vastaan, ja anna sinä minulle vastaus, kun puhun sinulle.
23 Kuinka paljon tililläni on rikkomuksia ja syntejä? Sano minulle, mitkä ne ovat!
24 Miksi peität minulta kasvosi, miksi kohtelet minua kuin vihollista?
25 Pelotteletko vielä tuulen ajelemaa lehteäkin, vainoatko kuivaa oljenkortta?
26 Sinä määräsit minulle nämä katkerat päivät, panit taakakseni nuoruuteni synnit.
27 Sinä kiinnität minun jalkoihini kahleet, tarkkailet minne menen, mistä tulen ja merkitset muistiin jokaisen askeleni,
28 vaikka ihminen on vain laho leili, vain koinsyömä vaate.
1 Lo, mine eye hath seen all {this}, mine ear hath heard and understood it.
2 What ye know, I know also: I am not inferior to you.
3 But I will speak to the Almighty, and will find pleasure in reasoning with *God;
4 For ye indeed are forgers of lies, ye are all physicians of no value.
5 Oh that ye would be altogether silent! and it would be your wisdom.
6 Hear now my defence, and hearken to the pleadings of my lips.
7 Will ye speak unrighteously for *God? and for him speak deceit?
8 Will ye accept his person? will ye contend for *God?
9 Will it be well if he should search you out? or as one mocketh at a man, will ye mock at him?
10 He will certainly reprove you, if ye do secretly accept persons.
11 Shall not his excellency terrify you? and his dread fall upon you?
12 Your memorable sayings are proverbs of ashes, your bulwarks are bulwarks of mire.
13 Hold your peace from me, and I will speak, and let come on me what {will}!
14 Wherefore should I take my flesh in my teeth, and put my life in my hand?
15 Behold, if he slay me, yet would I trust in him; but I will defend mine own ways before him.
16 This also shall be my salvation, that a profane man shall not come before his face.
17 Hear attentively my speech and my declaration with your ears.
18 Behold now, I have ordered the cause; I know that I shall be justified.
19 Who is he that contendeth with me? For if I were silent now, I should expire.
20 Only do not two things unto me; then will I not hide myself from thee.
21 Withdraw thy hand far from me; and let not thy terror make me afraid:
22 Then call, and I will answer; or I will speak, and answer thou me.
23 How many are mine iniquities and sins? Make me to know my transgression and my sin.
24 Wherefore dost thou hide thy face, and countest me for thine enemy?
25 Wilt thou terrify a driven leaf? and wilt thou pursue dry stubble?
26 For thou writest bitter things against me, and makest me to possess the iniquities of my youth;
27 And thou puttest my feet in the stocks, and markest all my paths; thou settest a bound about the soles of my feet; -
28 One who, as a rotten thing consumeth, as a garment that the moth eateth.