1 Olen tehnyt silmieni kanssa sopimuksen: koskaan en katsele naisten puoleen.

2 Minkä osan on Jumala taivaassaan minulle määrännyt? Mitä on Kaikkivaltias korkeuksissaan minua varten säätänyt?

3 Eikö onnettomuus ole sen osa, joka tekee väärin, eikö tuho kohtaa sitä, joka tekee pahaa?

4 Näkeehän Jumala kaikki tieni ja laskee jokaisen askeleni.

5 Olenko kulkenut vääryyden teitä, ovatko jalkani kiiruhtaneet vilpin poluille?

6 Punnitkoon Jumala minut lahjomattomalla vaa'alla, niin hän näkee, että olen viaton.

7 Jos minun jalkani on poikennut tieltä, jos minun sydämeni on taipunut silmieni viettelyyn, jos käteni ovat vääryyden tahraamat,

8 syököön vieras sen, minkä minä olen kylvänyt, ja revittäköön maasta minun peltoni oras!

9 Jos sydämeni on syttynyt toisen miehen vaimoon, jos olen vaaniskellut hänen ovellaan,

10 jauhakoon oma vaimoni vieraan miehen jyviä ja käyköön kuka tahansa hänen vuoteeseensa.

11 Se tekoni vaatisi rangaistusta, se olisi loukkaus lakia ja kunniaa vastaan.

12 Se olisi tuli, joka syö ja tuhoaa, se repisi juurineen maasta koko minun satoni.

13 Olenko loukannut palvelijani oikeuksia, kun hänellä on ollut riita-asia minua vastaan?

14 Jos niin olen tehnyt, miten voisin puolustautua, kun Jumala nousee tuomitsemaan, mitä vastaisin, kun hän panee minut tilille?

15 Luoja, joka äitini kohdussa antoi minulle muodon, muovasi myös minun palvelijani. Me olemme saman käden tekoa.

16 Olenko kieltänyt avuttomalta avun, sammuttanut lesken silmistä toivon?

17 Olenko syönyt leipäni yksin ja jättänyt orvon vaille osaansa?

18 Ei, nuoresta pitäen olen ruokkinut orpoja kuin isä, koko elinaikani olen pitänyt leskistä huolta.

19 Olenko piittaamatta katsellut köyhää, jolla ei ole ollut vaatetta ylleen, tai kurjaa, jolla ei ole ollut millä itsensä peittää?

20 Eivätkö hänen jäsenensä saa kiittää minua, eivätkö minun lampaitteni villat anna hänelle lämpöä?

21 Olenko uhkaillut orpoa tietäen, että tuomioistuin on minun puolellani?

22 Jos niin olen tehnyt, vääntykööt olkapääni hartioista irti ja katketkoon käsivarteni!

23 Minä pelkään Jumalan rangaistusta. Kuinka voisin kestää, kun hän nousee tuomitsemaan?

25 Olenko ylvästellyt suuresta omaisuudestani ja kaikesta, mitä käteni on saanut aikaan?

26 Olenko katsellut aurinkoa, kun se loistaa, tai kuuta, kun se mahtavana kulkee tietään,

27 niin että sydämeni on langennut salaa niitä palvomaan ja käteni on lähettänyt niille suudelmia?

28 Jos niin olen tehnyt, olen ansainnut tuomion. Olenhan silloin kieltänyt Jumalan, joka on taivaassa.

29 Minä en ole iloinnut vihamieheni onnettomuudesta, en ole riemastunut hänen vastoinkäymisestään.

30 En ole antanut kieleni tehdä syntiä, vihamiehellenikään en ole toivottanut kuolemaa.

32 Vieras ei joutunut yöpymään taivasalla, minä avasin oveni matkalaiselle.

33 En ole peittänyt syntejäni, niin kuin monet tekevät, en ole kätkenyt niitä viittani salataskuun.

34 Siksi en pelkää ihmisiä, en kauhistu kansanjoukon pilkkaa, en piileksi mykkänä taloni suojassa.

35 Kunpa joku kuuntelisi minua! Omalla nimelläni minä vahvistan puheeni. Vastaa nyt minulle, kaikkivaltias Jumala! Missä on syytekirja? Näytä se!

36 Minä levitän sen viitaksi harteilleni, kierrän sen seppeleeksi päähäni!

37 Voin kertoa sinulle jokaisen askeleni ja lähestyä sinua kuin ruhtinas.

38 Jos oma peltoni minua syyttää, jos kaikki sen vaot yhdessä itkevät,

39 jos olen syönyt sen voiman antamatta mitään tilalle ja suututtanut sen,

40 kasvakoon se ohdaketta, ei enää vehnää, tuottakoon se ohran sijasta rikkaruohoa! Tähän päättyivät Jobin puheet.

1 I made a covenant with mine eyes; and how should I fix my regard upon a maid?

2 For what would have been {my} portion of +God from above, and what the heritage of the Almighty from on high?

3 Is not calamity for the unrighteous? and misfortune for the workers of iniquity?

4 Doth not he see my ways, and number all my steps?

5 If I have walked with falsehood, and my foot hath hasted to deceit,

6 (Let me be weighed in an even balance, and +God will take knowledge of my blamelessness;)

7 If my step have turned out of the way, and my heart followed mine eyes, and if any blot cleaveth to my hands;

8 Let me sow, and another eat; and let mine offspring be rooted out.

9 If my heart have been enticed unto a woman, so that I laid wait at my neighbour's door,

10 Let my wife grind for another, and let others bow down upon her.

11 For this is an infamy; yea, it is an iniquity {to be judged by} the judges:

12 For it is a fire that consumeth to destruction, and would root out all mine increase.

13 If I have despised the cause of my bondman or of my bondmaid, when they contended with me,

14 What then should I do when *God riseth up? and if he visited, what should I answer him?

15 Did not he that made me in the womb make him? and did not One fashion us in the womb?

16 If I have withheld the poor from {their} desire, or caused the eyes of the widow to fail;

17 Or have eaten my morsel alone, so that the fatherless ate not thereof,

18 (For from my youth he grew up with me as with a father, and I have guided the {widow} from my mother's womb;)

19 If I have seen any perishing for want of clothing, or any needy without covering;

20 If his loins have not blessed me, and if he were not warmed with the fleece of my lambs;

21 If I have lifted up my hand against an orphan, because I saw my help in the gate:

22 {Then} let my shoulder fall from the shoulder-blade, and mine arm be broken from the bone!

23 For calamity from *God was a terror to me, and by reason of his excellency I was powerless.

24 If I have made gold my hope, or said to the fine gold, My confidence!

25 If I rejoiced because my wealth was great, and because my hand had gotten much;

26 If I beheld the sun when it shone, or the moon walking in brightness,

27 And my heart have been secretly enticed, so that my mouth kissed my hand:

28 This also would be an iniquity for the judge, for I should have denied the *God who is above.

29 If I rejoiced at the destruction of him that hated me, and exulted when evil befell him;

30 (Neither have I suffered my mouth to sin by asking his life with a curse;)

31 If the men of my tent said not, Who shall find one that hath not been satisfied with his meat? -

32 The stranger did not lodge without; I opened my doors to the pathway.

33 If I covered my transgressions as Adam, by hiding mine iniquity in my bosom,

34 Because I feared the great multitude, and the contempt of families terrified me, so that I kept silence, and went not out of the door, ...

35 Oh that I had one to hear me! Behold my signature: let the Almighty answer me! And let mine opponent write an accusation!

36 Would I not take it upon my shoulder? I would bind it on to me {as} a crown;

37 I would declare unto him the number of my steps; as a prince would I come near to him.

38 If my land cry out against me, and its furrows weep together;

39 If I have eaten the fruits thereof without money, and have tormented to death the souls of its owners:

40 Let thistles grow instead of wheat, and tares instead of barley. The words of Job are ended.