1 Wohl denen, deren Weg unsträflich ist, die da wandeln nach dem Gesetze des HERRN!
2 Wohl denen, die seine Zeugnisse beobachten, die ihn von ganzem Herzen suchen,
3 die auch kein Unrecht getan haben, die auf seinen Wegen gegangen sind!
4 Du hast deine Befehle gegeben, daß man sie fleißig beobachte.
5 O daß meine Wege dahin zielten, deine Satzungen zu befolgen!
6 Dann werde ich nicht zuschanden, wenn ich auf alle deine Gebote sehe.
7 Ich werde dir mit aufrichtigem Herzen danken, wenn ich die Verordnungen deiner Gerechtigkeit lerne.
8 Deine Satzungen will ich befolgen; verlaß mich nicht ganz und gar!
9 Wie wird ein Jüngling seinen Weg unsträflich gehen? Wenn er sich hält nach deinem Wort!
10 Ich habe dich von ganzem Herzen gesucht; laß mich nicht abirren von deinen Geboten!
11 Ich habe dein Wort in meinem Herzen geborgen, auf daß ich nicht an dir sündige.
12 Gelobt seist du, o HERR! Lehre mich deine Satzungen.
13 Mit meinen Lippen zähle ich alle Verordnungen deines Mundes auf.
14 Ich freue mich des Weges deiner Zeugnisse, wie über lauter Reichtümer.
15 Ich will über deine Wege nachsinnen und auf deine Pfade achten.
16 Ich habe meine Lust an deinen Satzungen und vergesse deines Wortes nicht.
17 Gewähre deinem Knecht, daß ich lebe und dein Wort befolge!
18 Öffne meine Augen, daß ich erblicke die Wunder in deinem Gesetz!
19 Ich bin ein Gast auf Erden; verbirg deine Gebote nicht vor mir!
20 Meine Seele ist zermalmt vor Sehnsucht nach deinen Verordnungen allezeit.
21 Du hast die Übermütigen gescholten, die Verfluchten, welche von deinen Geboten abirren.
22 Wälze Schimpf und Schande von mir ab; denn ich habe deine Zeugnisse bewahrt!
23 Sogar Fürsten sitzen und bereden sich wider mich; aber dein Knecht sinnt über deine Satzungen.
24 Ja, deine Zeugnisse sind meine Freude; sie sind meine Ratgeber.
25 Meine Seele klebt am Staube; belebe mich nach deiner Verheißung!
26 Ich habe meine Wege erzählt, und du hast mir geantwortet; lehre mich deine Satzungen!
27 Laß mich den Weg deiner Befehle verstehen und deine Wunder betrachten!
28 Meine Seele weint vor Kummer; richte mich auf nach deinem Wort!
29 Entferne von mir den falschen Weg und begnadige mich mit deinem Gesetz!
30 Ich habe den Weg der Wahrheit erwählt und deine Verordnungen vor mich hingestellt.
31 HERR, ich hange an deinen Zeugnissen; laß mich nicht zuschanden werden!
32 Ich laufe den Weg deiner Gebote; denn du machst meinem Herzen Raum.
33 Zeige mir, HERR, den Weg deiner Satzungen, daß ich ihn bewahre bis ans Ende.
34 Unterweise mich, so will ich dein Gesetz bewahren und es von ganzem Herzen befolgen.
35 Laß mich wandeln auf dem Pfad deiner Gebote; denn ich habe Lust daran.
36 Neige mein Herz zu deinen Zeugnissen und nicht zur Habsucht!
37 Wende meine Augen ab, daß sie nicht nach Eitlem sehen; erquicke mich auf deinen Wegen!
38 Erfülle an deinem Knechte deine Verheißung, die denen gilt, die dich fürchten.
39 Wende die Beschimpfung von mir ab, die ich fürchte; denn deine Verordnungen sind gut!
40 Siehe, ich sehne mich nach deinen Befehlen; erquicke mich durch deine Gerechtigkeit!
41 Deine Gnade, o HERR, komme über mich, dein Heil nach deinem Wort!
42 Damit ich dem antworten kann, der mich schmäht; denn ich verlasse mich auf dein Wort.
43 Und entziehe nicht allzusehr meinem Munde das Wort der Wahrheit; denn ich harre auf deine Verordnungen!
44 Und ich will dein Gesetz stets bewahren, immer und ewiglich.
45 Und ich möchte auf weitem Raum wandeln; denn ich habe deine Befehle erforscht.
46 Und ich will von deinen Zeugnissen reden vor Königen und mich nicht schämen.
47 Und ich will mich an deinen Befehlen vergnügen; denn ich liebe sie.
48 Und ich will meine Hände nach deinen Befehlen ausstrecken, weil ich sie liebe, und will nachdenken über deine Satzungen.
49 Gedenke des Wortes an deinen Knecht, auf welches du mich hoffen ließest!
50 Das ist mein Trost in meinem Elend, daß dein Wort mich erquickt.
51 Die Übermütigen haben mich arg verspottet; dennoch bin ich von deinem Gesetz nicht abgewichen.
52 Ich gedachte deiner Verordnungen, HERR, die von Ewigkeit her sind, und das tröstete mich.
53 Zornglut hat mich ergriffen wegen der Gottlosen, die dein Gesetz verlassen.
54 Deine Satzungen sind meine Lieder geworden im Hause meiner Wallfahrt.
55 HERR, des Nachts habe ich an deinen Namen gedacht und dein Gesetz bewahrt.
56 Das ist mir zuteil geworden, daß ich deine Befehle befolgen darf.
57 Ich sage: Das ist mein Teil, o HERR, die Beobachtung deiner Worte!
58 Ich flehe von ganzem Herzen um deine Gunst: Sei mir gnädig, wie du verheißen hast!
59 Als ich meine Wege überlegte, wandte ich meine Füße zu deinen Zeugnissen.
60 Ich habe mich beeilt und nicht gesäumt, deine Gebote zu befolgen.
61 Als die Schlingen der Gottlosen mich umgaben, vergaß ich deines Gesetzes nicht.
62 Mitten in der Nacht stehe ich auf, dir zu danken für die Verordnungen deiner Gerechtigkeit.
63 Ich bin verbunden mit allen, die dich fürchten, und die deine Befehle befolgen.
64 HERR, die Erde ist voll deiner Gnade; lehre mich deine Satzungen!
65 Du hast deinem Knechte wohlgetan, o HERR, nach deinem Wort.
66 Lehre mich rechte Einsicht und Verständnis; denn ich vertraue deinen Befehlen.
67 Ehe ich gedemütigt ward, irrte ich, nun aber befolge ich dein Wort.
68 Du bist gut und wohltätig; lehre mich deine Satzungen!
69 Die Stolzen haben mich mit Lügen besudelt; ich beobachte von ganzem Herzen deine Befehle.
70 Ihr Herz ist stumpf wie von Fett; ich aber vergnüge mich an deinem Gesetz.
71 Es war gut für mich, daß ich gedemütigt wurde, auf daß ich deine Satzungen lernte.
72 Das Gesetz deines Mundes ist besser für mich als Tausende von Gold und Silberstücken.
73 Deine Hände haben mich gemacht und bereitet; gib mir Verstand, daß ich deine Befehle lerne!
74 Die dich fürchten, werden mich sehen und sich freuen, daß ich auf dein Wort gewartet habe.
75 HERR, ich weiß, daß deine Verordnungen gerecht sind und daß du mich in Treue gedemütigt hast.
76 Laß doch deine Gnade mir zum Trost gereichen, wie du deinem Knechte zugesagt hast!
77 Laß mir deine Barmherzigkeit widerfahren, daß ich lebe! Denn dein Gesetz ist meine Lust.
78 Laß die Stolzen zuschanden werden, weil sie mir mit Lügen Unrecht getan; ich aber denke über deine Befehle nach.
79 Mir wird zufallen, wer dich fürchtet und deine Zeugnisse anerkennt.
80 Mein Herz soll sich gänzlich an deine Satzungen halten, damit ich nicht zuschanden werde.
81 Meine Seele schmachtet nach deinem Heil; ich harre auf dein Wort.
82 Meine Augen schmachten nach deinem Wort und fragen: Wann wirst du mich trösten?
83 Bin ich auch geworden wie ein Schlauch im Rauch, so habe ich doch deiner Satzungen nicht vergessen.
84 Wieviel sind noch der Tage deines Knechtes? Wann willst du an meinen Verfolgern das Urteil vollziehen?
85 Die Übermütigen haben mir Gruben gegraben, sie, die sich nicht nach deinem Gesetze richten.
86 Alle deine Gebote sind Wahrheit; sie aber verfolgen mich mit Lügen; hilf mir!
87 Sie hätten mich fast umgebracht auf Erden; dennoch verließ ich deine Befehle nicht.
88 Erhalte mich am Leben nach deiner Gnade, so will ich die Zeugnisse deines Mundes bewahren.
89 Auf ewig, o HERR, steht dein Wort im Himmel fest;
90 von einem Geschlecht zum andern währt deine Treue! Du hast die Erde gegründet, und sie steht;
91 nach deinen Ordnungen stehen sie noch heute; denn es muß dir alles dienen!
92 Wäre dein Gesetz nicht meine Lust gewesen, so wäre ich vergangen in meinem Elend.
93 Ich will deine Befehle auf ewig nicht vergessen; denn durch sie hast du mich belebt.
94 Ich bin dein; rette mich, denn ich habe deine Befehle gesucht!
95 Die Gottlosen lauern mir auf, um mich zu verderben; aber ich merke auf deine Zeugnisse.
96 Von aller Vollkommenheit habe ich ein Ende gesehen; aber dein Gebot ist unbeschränkt.
97 Wie habe ich dein Gesetz so lieb! Ich denke darüber nach den ganzen Tag.
98 Dein Gebot macht mich weiser als meine Feinde; denn es bleibt ewiglich bei mir.
99 Ich bin verständiger geworden als alle meine Lehrer, denn deine Zeugnisse sind mein Sinnen.
100 Ich bin einsichtiger als die Alten; denn ich achte auf deine Befehle.
101 Von allen schlechten Wegen habe ich meine Füße abgehalten, um dein Wort zu befolgen.
102 Von deinen Verordnungen bin ich nicht abgewichen; denn du hast mich gelehrt.
103 Wie süß ist deine Rede meinem Gaumen, mehr denn Honig meinem Mund!
104 Von deinen Befehlen werde ich verständig; darum hasse ich jeden Lügenpfad.
105 Dein Wort ist meines Fußes Leuchte und ein Licht für meinen Pfad.
106 Ich habe geschworen und werde es halten, daß ich die Verordnungen deiner Gerechtigkeit bewahren will.
107 Ich bin tief gebeugt; HERR, erquicke mich nach deinem Wort!
108 HERR, laß dir wohlgefallen die freiwilligen Opfer meines Mundes und lehre mich deine Verordnungen!
109 Meine Seele ist beständig in meiner Hand, und ich vergesse deines Gesetzes nicht.
110 Die Gottlosen haben mir eine Schlinge gelegt; aber ich bin von deinen Befehlen nicht abgeirrt.
111 Deine Zeugnisse sind mein ewiges Erbe; denn sie sind meines Herzens Wonne.
112 Ich habe mein Herz geneigt, deine Satzungen auf ewig zu erfüllen.
113 Ich hasse die Unentschiedenen; aber dein Gesetz habe ich lieb.
114 Du bist mein Schirm und mein Schild; ich harre auf dein Wort.
115 Weichet von mir, ihr Übeltäter, daß ich die Gebote meines Gottes befolge!
116 Unterstütze mich nach deiner Verheißung, daß ich lebe und nicht zuschanden werde mit meiner Hoffnung!
117 Stärke du mich, so ist mir geholfen und ich werde mich an deinen Satzungen stets ergötzen!
118 Du wirst alle zu leicht erfinden, die von deinen Satzungen abweichen; denn eitel Betrug ist ihre Täuschung.
119 Wie Schlacken räumst du alle Gottlosen von der Erde fort; darum liebe ich deine Zeugnisse.
120 Mein Fleisch schaudert aus Furcht vor dir, und ich habe Ehrfurcht vor deinen Verordnungen!
121 Ich habe Recht und Gerechtigkeit geübt; überlaß mich nicht meinen Unterdrückern!
122 Stehe ein zum Besten deines Knechtes, daß mich die Übermütigen nicht unterdrücken!
123 Meine Augen schmachten nach deinem Heil und nach dem Wort deiner Gerechtigkeit.
124 Handle mit deinem Knecht nach deiner Gnade und lehre mich deine Satzungen!
125 Ich bin dein Knecht; unterweise mich, daß ich deine Zeugnisse verstehe!
126 Es ist Zeit, daß der HERR handle; sie haben dein Gesetz gebrochen!
127 Darum liebe ich deine Befehle mehr als Gold und als feines Gold;
128 darum lobe ich mir alle deine Gebote und hasse jeden trügerischen Pfad.
129 Wunderbar sind deine Zeugnisse; darum bewahrt sie meine Seele.
130 Die Erschließung deiner Worte erleuchtet und macht die Einfältigen verständig.
131 Begierig öffne ich meinen Mund; denn mich verlangt nach deinen Befehlen.
132 Wende dich zu mir und sei mir gnädig nach dem Rechte derer, die deinen Namen lieben.
133 Mache meine Schritte fest durch dein Wort und laß kein Unrecht über mich herrschen!
134 Erlöse mich von der Bedrückung durch Menschen, so will ich deine Befehle befolgen!
135 Laß dein Angesicht leuchten über deinen Knecht und lehre mich deine Satzungen!
136 Tränenströme fließen aus meinen Augen, weil man dein Gesetz nicht befolgt.
137 HERR, du bist gerecht, und deine Verordnungen sind richtig!
138 Du hast deine Zeugnisse gerecht und sehr treu abgefaßt.
139 Mein Eifer hat mich verzehrt, weil meine Feinde deine Worte vergessen haben.
140 Deine Rede ist wohlgeläutert, und dein Knecht hat sie lieb.
141 Ich bin gering und verachtet; deine Befehle habe ich nicht vergessen.
142 Deine Gerechtigkeit ist auf ewig gerecht, und dein Gesetz ist Wahrheit.
143 Angst und Not haben mich betroffen; aber deine Befehle sind meine Lust.
144 Deine Zeugnisse sind auf ewig gerecht; unterweise mich, so werde ich leben!
145 Ich rufe von ganzem Herzen: HERR, erhöre mich; deine Satzungen will ich befolgen!
146 Ich rufe zu dir; errette mich, so will ich deine Zeugnisse bewahren!
147 Vor der Morgendämmerung komme ich und schreie; ich harre auf dein Wort.
148 Meine Augen kommen den Nachtwachen zuvor, daß ich über deine Reden nachdenke.
149 Höre meine Stimme nach deiner Gnade, o HERR, erquicke mich nach deinem Recht!
150 Die dem Laster nachjagen, sind nah; von deinem Gesetz sind sie fern.
151 Du bist nahe, o HERR, und alle deine Gebote sind wahr.
152 Längst weiß ich aus deinen Zeugnissen, daß du sie auf ewig gegründet hast.
153 Siehe mein Elend an und errette mich; denn ich habe deines Gesetzes nicht vergessen!
154 Führe meine Sache und erlöse mich; erquicke mich durch dein Wort!
155 Das Heil ist fern von den Gottlosen; denn sie fragen nicht nach deinen Satzungen.
156 Deine Barmherzigkeit ist groß, o HERR; erquicke mich nach deinen Verordnungen!
157 Meiner Verfolger und Widersacher sind viele; dennoch habe ich mich nicht von deinen Zeugnissen abgewandt.
158 Wenn ich die Abtrünnigen ansehe, so ekelt mir, weil sie dein Wort nicht beachten.
159 Siehe, ich liebe deine Befehle; o HERR, erquicke mich nach deiner Gnade!
160 Die Summe deines Wortes ist Wahrheit, und alle Verordnungen deiner Gerechtigkeit bleiben ewig.
161 Fürsten verfolgen mich ohne Ursache; aber vor deinem Wort fürchtet sich mein Herz.
162 Ich freue mich über dein Wort wie einer, der große Beute findet.
163 Ich hasse Lügen und habe Greuel daran; aber dein Gesetz habe ich lieb.
164 Ich lobe dich des Tages siebenmal wegen der Ordnungen deiner Gerechtigkeit.
165 Großen Frieden haben, die dein Gesetz lieben, und nichts bringt sie zu Fall.
166 Ich warte auf dein Heil, o HERR, und erfülle deine Befehle.
167 Meine Seele bewahrt deine Zeugnisse und liebt sie sehr.
168 Ich habe deine Befehle und deine Zeugnisse bewahrt; denn alle meine Wege sind vor dir.
169 HERR, laß mein Schreien vor dich kommen; unterweise mich nach deinem Wort!
170 Laß mein Flehen vor dich kommen; errette mich nach deiner Verheißung!
171 Meine Lippen sollen überfließen von Lob, wenn du mich deine Satzungen lehrst.
172 Meine Zunge soll deine Rede singen; denn alle deine Gebote sind gerecht.
173 Deine Hand komme mir zu Hilfe; denn ich habe deine Befehle erwählt.
174 Ich habe Verlangen nach deinem Heil, o HERR, und dein Gesetz ist meine Lust.
175 Meine Seele soll leben und dich loben, und deine Verordnungen seien meine Hilfe!
176 Ich bin verirrt wie ein verlorenes Schaf; suche deinen Knecht! Denn deine Gebote habe ich nicht vergessen!
1 Onnellisia ovat ne, joiden vaellus on nuhteetonta, ne, jotka seuraavat Herran lakia.
2 Onnellisia ne, jotka pitävät hänen liittonsa ja koko sydämestään kysyvät hänen tahtoaan,
3 ne, jotka eivät tee vääryyttä vaan kulkevat hänen teitään.
4 Sinä olet antanut säädöksesi tarkoin noudatettaviksi.
5 Kunpa kulkuni olisi vakaa, kunpa aina seuraisin sinun määräyksiäsi!
6 Kun pidän käskysi silmieni edessä, en joudu häpeään.
7 Vilpittömin sydämin minä kiitän sinua, kun opin tuntemaan oikeamieliset päätöksesi.
8 Minä noudatan sinun käskyjäsi -- älä koskaan minua hylkää!
9 Miten nuorukainen pysyy oikealla tiellä? Siten, että noudattaa sinun sanaasi.
10 Koko sydämestäni minä kysyn sinun tahtoasi, älä anna minun eksyä käskyjesi tieltä.
11 Minä talletan kaikki ohjeesi sydämeeni, etten rikkoisi sinua vastaan.
12 Kiitetty olet sinä, Herra! Opeta minut tuntemaan määräyksesi.
13 Minä julistan ihmisille kaikki sinun päätöksesi.
14 Minä iloitsen sinun liittosi tiestä niin kuin iloitaan rikkauksista.
15 Minä tutkistelen sinun säädöksiäsi, pidän katseeni sinun poluillasi.
16 Sinun käskysi ovat iloni, sinun sanaasi minä en unohda.
17 Pidä huolta minusta, palvelijastasi, niin saan elää ja noudattaa sinun sanaasi.
18 Avaa silmäni näkemään sinun lakisi kaikkine ihmeineen.
19 Minä olen muukalainen maan päällä. Älä salaa minulta käskyjäsi.
20 Minä riudun kaipauksesta, alati minä odotan sinun päätöksiäsi.
21 Sinä pidät kurissa röyhkeät, nuo kirotut, jotka kääntävät selkänsä sinun käskyillesi.
22 Vapauta minut pilkasta ja häväistyksestä, olenhan elänyt niin kuin liittosi vaatii.
23 Vehkeilkööt mahtimiehet minua vastaan -- minä, palvelijasi, tutkin sinun määräyksiäsi.
24 Sinun liittosi on iloni, liittosi säädökset ovat neuvonantajani.
25 Minä olen vaipunut maan tomuun. Virvoita minut, tee sanasi mukaan!
26 Sinä kuulet minua, kun kerron, mitä teitä olen kulkenut. Opeta minut tuntemaan määräyksesi!
27 Opasta minut säädöstesi tielle, minä tahdon tutkistella sinun lakisi ihmeitä.
28 Olen levoton, huolet painavat minua. Nosta minut maasta, tee sanasi mukaan!
29 Pidä minut loitolla valheen teistä, opeta minulle lakisi, ole armollinen.
30 Minä olen valinnut totuuden tien, sinun päätöksesi ovat aina silmieni edessä.
31 Sinun liitostasi, Herra, minä pidän kiinni -- älä anna minun joutua häpeään!
32 Kevein askelin minä kuljen sinun käskyjesi tietä, sinä huojennat mieleni.
33 Herra, opeta minulle määräystesi tie, niin seuraan sitä tinkimättä.
34 Anna minulle ymmärrystä noudattaa lakiasi, olla sydämestäni sille kuuliainen.
35 Anna minun kulkea käskyjesi polkua, siitä minä saan ilon.
36 Taivuta sydämeni liittosi puoleen, oman voiton pyynnistä ohjaa se pois.
37 Käännä katseeni kauas kaikesta turhasta, anna minun elää ja kulkea sinun tietäsi.
38 Tee myös minulle se, minkä olet luvannut tehdä kaikille, jotka sinua pelkäävät.
39 Päästä minut häpeästä, joka minua uhkaa. Sinun päätöksesi ovat hyvät.
40 Herra, minä kaipaan sinun säädöksiäsi. Sinä olet oikeamielinen -- anna minun elää!
41 Herra, osoita minulle uskollisuutesi, auta minua, tee lupauksesi mukaan!
42 Sinun sanaasi minä turvaan, sen avulla pystyn vastaamaan pilkkaajille.
43 Älä jätä suutani totuuden sanaa vaille, minä panen toivoni sinun päätöksiisi.
44 Minä noudatan aina sinun lakiasi, aina ja ikuisesti.
45 Sinun säädöstesi mukaan minä tahdon elää, ja siksi voin kulkea kevein mielin.
46 Kuninkaittenkin edessä kerron arkailematta sinun liitostasi.
47 Sinun käskyistäsi minä saan ilon, ne ovat minulle rakkaat.
48 Minä kohotan käteni sinun puoleesi, minä tutkistelen sinun käskyjäsi. Ne ovat minulle rakkaat.
49 Muista lupausta, jonka palvelijallesi annoit! Sinun sanasi antoi minulle toivon.
50 Sinun lupauksesi on kurjuudessa lohtunani, se virvoittaa minut jälleen.
51 Röyhkeät ovat alati minua solvaamassa, mutta minä en poikkea sinun laistasi.
52 Minä ajattelen ikiaikaisia päätöksiäsi, Herra, niistä minä saan lohdun.
53 Minä joudun suunniltani jumalattomien tähden, jotka hylkäävät sinun lakisi.
54 Sinun käskysi ovat riemulauluni, kun asun täällä muukalaisena.
55 Yölläkin minä muistan sinut, Herra, minä tahdon alati noudattaa lakiasi.
56 Tämä on minun tehtäväni: elää sinun säädöstesi mukaan.
57 Herra on minulle kaikki, muuta ei minulla ole, hänen sanojaan olen luvannut noudattaa.
58 Koko sydämestäni minä pyydän suosiotasi: armahda minua, tee lupauksesi mukaan!
59 Minä tutkin vaellustani ja käännän askeleeni sinun liittosi tielle.
60 Oikopäätä, viivyttelemättä minä aina täytän sinun käskysi.
61 Jumalattomien köydet kiertyvät ympärilleni, mutta minä en unohda sinun lakiasi.
62 Yösydännäkin nousen kiittämään sinua oikeudenmukaisista päätöksistäsi.
63 Olen kaikkien niiden ystävä, jotka pelkäävät sinua ja noudattavat sinun säädöksiäsi.
64 Sinun hyvyytesi, Herra, täyttää maan. Opeta minut tuntemaan käskysi!
65 Herra, hyvin sinä olet palvelijallesi tehnyt, olet tehnyt sanasi mukaan.
66 Anna minulle tietoa, anna oikeaa ymmärrystä, minä turvaan sinun käskyihisi.
67 Minä kuljin harhateitä, kunnes jouduin nöyrtymään. Nyt olen kuuliainen, elän ohjeittesi mukaan.
68 Herra, sinä olet hyvä, sinun tekosi ovat hyvät. Opeta minut tuntemaan määräyksesi!
69 Röyhkeät mustaavat minua valheillaan, mutta minä seuraan kaikessa sinun säädöksiäsi.
70 Heidän sydämensä on turta kuin ihramöykky, mutta minulle sinun lakisi antaa ilon.
71 Hyvä oli, että jouduin nöyrtymään, näin minä opin sinun määräyksesi.
72 Laki, jonka olet antanut, on minulle kallis, kalliimpi kuin kaikki hopea ja kulta.
73 Sinun kätesi ovat minut muovanneet. Anna myös ymmärrystä, että opin käskysi!
74 Sinun palvelijasi iloitsevat, kun näkevät minut, sillä minä panen toivoni sinun sanaasi.
75 Minä tiedän, Herra, että sinun päätöksesi ovat oikeat -- oikein oli, että panit minut nöyrtymään.
76 Anna armosi lohdukseni, niin kuin olet palvelijallesi luvannut.
77 Ole minulle laupias, silloin jaksan elää. Sinun lakisi antaa minulle ilon.
78 Joutukoot häpeään röyhkeät -- syyttä he vainoavat minua! Minä tutkistelen sinun säädöksiäsi.
79 Tulkoot luokseni ne, jotka palvelevat sinua ja tietävät, mitä sinun liittosi vaatii.
80 Kunpa noudattaisin vakaasti sinun määräyksiäsi! Silloin en joudu häpeään.
81 Minun sydämeni ikävöi apuasi, sinun lupaukseesi minä panen toivoni.
83 Vaikka olen kuin savun käpristämä leili, en unohda sinun käskyjäsi.
84 Kuinka kauan annat palvelijasi odottaa? Milloin langetat tuomion vainoojilleni?
85 Röyhkeät kaivavat tielleni kuoppia, nuo, jotka eivät piittaa sinun laistasi.
86 Sinun käskysi ovat oikeat. Auta minua! He vainoavat minua syyttä.
87 He ovat miltei tuhonneet minut, mutta minä en hylkää sinun säädöksiäsi.
88 Anna minun elää, sinä uskollinen, niin olen kuuliainen sinun liitollesi.
89 Herra, sinun sanasi on ikuinen. Sen luja perusta on taivaassa.
90 Polvesta polveen pysyy totuutesi. Sinä panit paikoilleen maan, ja se pysyy.
91 Sinun päätöstesi varassa on yhä kaikki, koko luomakunta palvelee sinua.
92 Ellei lakisi olisi ollut minun ilonani, olisin menehtynyt kurjuuteen.
93 Milloinkaan en unohda sinun säädöksiäsi, ne antavat minulle elämän.
94 Minä kuulun sinulle. Pelasta minut! Sinun säädöstesi mukaan minä tahdon elää.
95 Jumalattomat väijyvät minua tuhotakseen minut, mutta minä tutkin sinun liittosi säädöksiä.
96 Kaikelle tulee loppu, sen olen nähnyt, mutta sinun käskysi ovat ikuisesti voimassa.
97 Kuinka rakastankaan sinun lakiasi! Kaiken päivää minä sitä tutkin.
98 Sinun käskysi ovat alati ohjeenani, ne tekevät minut vihollisiani viisaammaksi.
99 Olen oppineempi kuin kaikki opettajani, kun tutkin sinun liittosi säädöksiä.
100 Olen viisaampi kuin kansan vanhimmat, kun noudatan sinun säädöksiäsi.
101 Pahan poluille en jalallani astu, minä tahdon totella sinun sanaasi.
102 Sinun päätöksistäsi en poikkea syrjään, sillä sinulta minä olen oppini saanut.
103 Miten suloiset ovatkaan sinun sanasi! Ne maistuvat hunajaa makeammilta.
104 Sinun säädöksesi antavat minulle ymmärrystä. Sen tähden minä vihaan kaikkia valheen teitä!
105 Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se on valo minun matkallani.
106 Olen vannonut valan, ja valani pidän: minä noudatan sinun vanhurskaita päätöksiäsi.
107 Herra, paljon olen joutunut kärsimään. Anna minun elää -- tee sanasi mukaan!
108 Olkoon lupaukseni sinulle mieluisa uhri, Herra. Opeta minut tuntemaan päätöksesi!
109 Kaiken aikaa henkeni on uhattuna, mutta minä en unohda sinun lakiasi.
110 Jumalattomat ovat virittäneet minulle ansoja, mutta minä en eksy sinun säädöstesi tieltä.
111 Sinun liittosi on ikuinen perintöni, siitä minun sydämeni iloitsee.
112 Olen taivuttanut mieleni täyttämään käskysi, aina ja tinkimättä.
113 Mieltään muuttelevia minä vihaan, mutta sinun lakiasi rakastan.
114 Sinä olet minun suojani ja kilpeni, sinun sanaasi minä panen toivoni.
115 Kaikotkaa, pahantekijät! Minä tottelen Jumalani käskyjä.
116 Ole tukenani lupauksesi mukaan, niin saan elää. Älä vie toivoani.
117 Taluta minua, pelasta minut, niin pidän määräyksesi aina mielessäni.
118 Sinä hylkäät ne, jotka hylkäävät sinun määräyksesi -- turhaan he punovat juoniaan.
119 Kuin kuonan sinä heität pois jumalattomat, siksi sinun liittosi on minulle rakas.
120 Koko ruumiini värisee kauhistavan mahtisi edessä, pelko täyttää minut, kun ajattelen sinun tuomioitasi.
121 Minä elän niin kuin oikeus ja vanhurskaus vaatii -- älä jätä minua sortajieni armoille!
122 Toimi parhaakseni, ole puoltajani, älä anna röyhkeitten sortaa palvelijaasi!
123 Minä ikävöin sinua, pelastajaani, kaipaan oikeutta, jonka olet luvannut.
124 Osoita palvelijallesi hyvyytesi ja armosi, opeta minut tuntemaan määräyksesi.
125 Anna ymmärrystä, opeta liittosi käskyt, olenhan minä sinun palvelijasi.
126 Herra, on aika toimia! Sinun lakiasi on rikottu!
127 Minä rakastan sinun käskyjäsi, ne ovat minulle kalliimmat kuin puhtain kulta.
128 Siksi elän tarkoin säädöstesi mukaan ja vihaan kaikkia valheen teitä.
129 Sinun liittosi on ihmeellinen, siksi minä tahdon uskollisesti pysyä siinä.
130 Kun sinun sanasi avautuu, se valaisee, tyhmäkin saa siitä ymmärrystä.
131 Minä huohotan suu auki, minä janoan sinun käskyjäsi.
132 Katso puoleeni, anna armosi -- se on niiden oikeus, joille nimesi on rakas.
133 Tee kulkuni vakaaksi ohjeillasi, älä anna minkään vääryyden vallita minua.
134 Vapauta minut sortajistani, että voisin noudattaa säädöksiäsi.
135 Kirkasta kasvosi palvelijallesi. Opeta minut tuntemaan käskysi!
136 Minun silmäni ovat tulvillaan kyyneliä, koska lakiasi ei noudateta.
137 Herra, sinä olet oikeamielinen, oikeat ovat sinun päätöksesi.
138 Oikeudenmukaiseksi olet säätänyt liittosi, se liitto pysyy.
139 Minä olen pakahtua raivosta, kun ahdistajani eivät piittaa sinun sanastasi.
140 Sinun sanasi on taattu ja koeteltu, ja palvelijasi rakastaa sitä.
141 Minä olen vähäinen ja halveksittu, mutta sinun säädöksiäsi en unohda.
142 Sinun oikeamielisyytesi on ikuinen, sinun lakisi on totuus.
143 Minä olen joutunut ahdinkoon ja hätään, mutta sinun käskyistäsi saan ilon.
144 Sinun liittosi on iäti oikea. Auta minua ymmärtämään sitä, niin voin elää.
145 Koko sydämestäni minä pyydän, Herra: Vastaa minulle! Minä taivun määräyksiisi.
146 Minä pyydän sinua: Pelasta minut! Minä teen, mitä sinun liittosi vaatii.
147 Jo ennen aamun koittoa huudan apuasi, sinun sanaasi minä panen toivoni.
148 Yön tultua olen yhä valveilla ja tutkistelen sinun sanaasi.
149 Kuule ääneni, Herra, sinä uskollinen! Sinä olet oikeudenmukainen -- anna minun elää!
150 Ilkeät vainoojat ovat jo lähellä -- he ovat kaukana sinun laistasi.
151 Sinä, Herra, olet lähelläni. Sinun käskyissäsi on totuus.
152 Jo kauan olen tiennyt, millainen liittosi on: sinä olet säätänyt sen ikiajoiksi.
153 Katso kurjuuteeni ja pelasta minut! Minä en ole unohtanut lakiasi.
154 Aja asiaani, vapauta minut syytteistä -- tee lupauksesi mukaan, anna minun elää!
155 Jumalattomat ovat kaukana pelastuksesta, koska he eivät piittaa sinun määräyksistäsi.
156 Herra, monet ovat sinun armotekosi. Sinä olet oikeudenmukainen -- anna minun elää!
157 Paljon on minulla vainoojia ja ahdistajia, mutta minä en luovu sinun liitostasi.
158 Minä voin pahoin, kun näen luopioita, jotka eivät noudata sinun sanaasi.
159 Herra, katso: minä rakastan sinun säädöksiäsi! Sinä olet uskollinen -- anna minun elää!
160 Totuus on sinun sanasi perusta, oikeat ja ikuiset ovat sinun päätöksesi.
161 Minä, viaton, olen mahtimiesten vainoama, mutta muuta en kumarra kuin sinun sanaasi.
162 Minä riemuitsen sinun sanoistasi niin kuin riemuitaan suuresta saaliista.
163 Valhetta minä vihaan ja kammoksun, sinun lakiasi minä rakastan.
164 Seitsemästi päivässä minä sinua ylistän vanhurskaista päätöksistäsi.
165 Ne, jotka rakastavat sinun lakiasi, elävät rauhassa, mikään ei horjuta heitä.
166 Herra, minä luotan siihen, että sinä pelastat minut. Minä teen sinun käskyjesi mukaan.
167 Minä pysyn uskollisesti sinun liitossasi, se on minulle ylen rakas.
168 Minä noudatan sinun liittosi säädöksiä -- missä kuljenkin, olen sinun edessäsi.
169 Nouskoon huutoni sinun eteesi, Herra! Anna minulle ymmärrystä, tee sanasi mukaan!
170 Tulkoon minun avunpyyntöni sinun eteesi -- pelasta minut, tee lupauksesi mukaan!
171 Kummutkoon ylistys huuliltani: sinä opetat minulle määräyksesi.
172 Laulakoon suuni sinun lupauksistasi, sillä käskysi ovat hyvät ja oikeat.
173 Olkoon sinun kätesi minun apuni, olenhan valinnut sinun säädöksesi.
174 Herra, sitä minä toivon, että pelastat minut. Sinun lakisi antaa minulle ilon.
175 Anna minun elää ja ylistää sinua, sinun päätöksesi olkoot minun tukenani.
176 Minä olen kuin eksynyt lammas. Etsi minut! Sinun käskyjäsi minä en unohda.