1 Dem Vorsänger. Nach Jedutun. Ein Psalm Davids.

2 Nur auf Gott wartet still meine Seele, von ihm kommt mein Heil.

3 Nur er ist mein Fels und mein Heil, meine hohe Burg; ich werde nicht allzusehr wanken.

4 Wie lange laufet ihr alle Sturm gegen einen Mann und wollt ihn zertrümmern wie eine hangende Wand, eine sinkende Mauer?

5 Nur von seiner Höhe planen sie ihn herabzustoßen; sie haben Wohlgefallen an Lüge; mit ihrem Munde segnen sie, aber im Herzen fluchen sie. (Pause.)

6 Nur auf Gott wartet still meine Seele; denn von ihm kommt, was ich hoffe;

7 nur er ist mein Fels und mein Heil, meine hohe Burg; ich werde nicht wanken.

8 Auf Gott ruht mein Heil und meine Ehre; der Fels meiner Stärke, meine Zuflucht ist in Gott.

9 Vertraue auf ihn allezeit, o Volk, schütte dein Herz vor ihm aus! Gott ist unsre Zuflucht.

10 Nur ein Hauch sind die Menschenkinder, große Herren trügen auch, auf der Waage steigen sie empor, sind alle leichter als ein Hauch!

11 Verlasset euch nicht auf erpreßtes Gut und auf geraubtes seid nicht stolz; nimmt das Vermögen zu, so setzet euer Vertrauen nicht darauf!

12 Einmal hat Gott geredet, zweimal habe ich das gehört, daß die Macht Gottes sei.

13 Dein, o Herr, ist aber auch die Gnade; denn du bezahlst einem jeden nach seinem Tun!

1 Laulunjohtajalle. Jedutunin tapaan. Daavidin psalmi. (H62:2)Jumalan edessä mieleni hiljenee, hän antaa minulle avun.

2 (H62:3)Hän on kallio, hän on minun pelastukseni, hän on linnani, minä en horju.

3 (H62:4)Kuinka kauan te jatkatte syyttelyänne, hyökkäätte kaikki kimppuuni? Minä olen kuin kaatuva seinä tai luhistuva muuri.

4 (H62:5)He juonittelevat syöstäkseen minut maahan, he rakastavat valhetta. Suullaan he siunaavat, mutta sisimmässään he kiroavat. (sela)

5 (H62:6)Hiljene, sieluni, Jumalan edessä! Hän antaa minulle toivon.

6 (H62:7)Hän on kallio, hän on minun pelastukseni, hän on linnani, minä en horju.

7 (H62:8)Jumalassa on pelastukseni ja kunniani. Hän on luja kallio, hänessä on turvani.

8 (H62:9)Luottakaa aina Jumalaan, tuokaa hänen eteensä kaikki mikä sydäntänne painaa! Jumala on turvamme. (sela)

9 (H62:10)Ihmisiin ei ole luottamista, he ovat vain tuulenhenkäys. Vaakakupissa he eivät paljon paina, kaikki he ovat tyhjää ilmaa.

10 (H62:11)Älkää luottako väkivaltaan, älkää rakentako ryöstösaaliin varaan. Vaikka omaisuutenne karttuu, älkää kiinnittäkö siihen sydäntänne.

11 (H62:12)Jumala on sanonut kerran, kahdesti olen tämän kuullut: Jumalan on valta.

12 (H62:13)Sinun, Herra, on uskollisuus. Sinä maksat ihmiselle hänen tekojensa mukaan.