Jó 37

1 Por isso, tremeu o meu coração e saltou fora de seu lugar.

2 Escutai, escutai o brado de sua voz e o estrondo que sai da sua boca!

3 Enche dele toda a extensão do céu e seus relâmpagos atingem os confins da terra!

4 Por detrás dele ruge uma voz e troveja com sua voz majestosa. Não retém mais seus raios quando se ouve sua voz.

5 Deus troveja com sua voz maravilhosa, faz prodígios que não compreendemos.

6 Diz à neve: ‘Cai sobre a terra!’. E às pancadas de chuva: ‘Sede fortes!’.

7 Ele põe selos sobre as mãos dos homens, a fim de que todos os mortais reconheçam seu criador.

8 A fera também entra em seu covil e encolhe-se em sua toca.

9 O furacão sai da câmara do sul e do norte chega o frio.

10 Ao sopro de Deus forma-se o gelo e a superfície das águas se congela.

11 Carrega as nuvens de vapor. As nuvens lançam por toda parte seus relâmpagos,

12 que vão em todos os sentidos sob sua direção, para realizar tudo quanto ele ordena na face da terra.

13 Ora é o castigo que eles trazem, ora seus benefícios.

14 Escuta isto, Jó! Para e considera as maravilhas de Deus!

15 Sabes como Deus as opera e faz brilhar o relâmpago de sua nuvem?

16 Conheces a lei do equilíbrio das nuvens e o milagre daquele cuja ciência é infinita?

17 Por que são quentes as tuas vestes, quando repousa a terra ao sopro do meio-dia?

18 Saberás, como ele, estender as nuvens e torná-las sólidas como um espelho de metal fundido?

19 Dá-me a conhecer o que lhe diremos. Mergulhados em nossas trevas, só sabemos objetar.

20 Quem lhe repetirá o que digo? Acaso pedirá um homem a sua própria perdição?

21 Agora já não se vê a luz, o sol brilha através das nuvens. Passa, porém, um vento e as varre.

22 A luz vem do norte. Deus está envolto numa majestade temível.

23 Não podemos alcançar o Todo-poderoso. Ele é eminente em força e em equidade; grande na justiça, ele não tem a dar contas a ninguém.

24 Que os homens, pois, o reverenciem! Ele não olha aqueles que se julgam sábios!".

Elihun neljännen puheen jatkoa: Luonnonilmiöt todistavat Jumalan viisautta ja voimaa, eikä ihmisjärki käsitä hänen ihmeellisiä tekojaan; sentähden peljätkööt häntä ihmiset.

1 "Niin, siitä vapisee sydämeni

ja hypähtää paikoiltansa.

2 *Ps. 29:3Kuulkaa, kuulkaa hänen äänensä pauhinaa

ja kohinaa, joka käy hänen suustansa.

3 Hän laskee sen kaikumaan kaiken taivaan alla,

lähettää leimauksensa maan ääriin asti.

4 Sen kintereillä ärjyy ääni,

hän korottaa väkevän äänensä jylinän,

eikä hän säästä salamoitaan,

äänensä raikuessa.

5 *Job 5:9; Job 9:10; Ps. 147:15Ihmeellisesti Jumala korottaa äänensä jylinän,

hän tekee suuria tekoja, joita emme käsittää taida.

6 Sillä hän sanoo lumelle: 'Putoa maahan',

samoin sadekuurolle, rankkasateittensa ryöpylle.

7 Niin hän kytkee jokaiselta kädet,

että kaikki ihmiset hänen tekonsa tietäisivät.

8 Pedot vetäytyvät piiloon

ja pysyvät luolissansa.

9 *Job 9:9; Ps. 135:7Tähtitarhasta tulee tuulispää,

pohjan ilmalta pakkanen.

10 *Job 38:29Jumalan henkäyksestä syntyy jää,

ja aavat vedet ahdistuvat.

11 Hän myös kuormittaa pilvet kosteudella

ja hajottaa välähtelevät ukkosvaarunsa.

12 *Ps. 148:8Ne vyöryvät sinne tänne hänen ohjauksestaan,

tehdäkseen maanpiirin päällä

kaiken, mitä hän niille määrää.

13 Hän antaa niiden osua

milloin maalle vitsaukseksi, milloin siunaukseksi.

14 Ota tämä korviisi, Job;

pysähdy ja tarkkaa Jumalan ihmetöitä.

15 Tiedätkö, kuinka Jumala niillä tekonsa teettää

ja kuinka hän antaa pilviensä leimausten loistaa?

16 Käsitätkö pilvien punnituksen,

hänen ihmeensä, joka on kaikkitietävä?

17 Sinä, jonka vaatteet kuumenevat,

kun maa on raukeana etelän helletuulesta,

18 kaarrutatko sinä hänen kanssansa taivaan,

joka on vahva kuin valettu kuvastin?

19 Neuvo, mitä meidän on hänelle sanottava;

pimeydessämme emme voi tuoda esiin mitään.

20 Olisiko hänelle ilmoitettava,

että tahtoisin puhua?

Kukapa vaatisi omaa tuhoansa!

21 Ja nyt: ei voida katsella valoa,

joka kirkkaana loistaa,

kun tuuli on puhaltanut puhdistaen taivaan.

22 Pohjoisesta tulee kultainen hohde;

Jumalan yllä on peljättävä valtasuuruus.

23 Kaikkivaltiasta emme saata käsittää,

häntä, joka on suuri voimassa,

joka ei oikeutta ja täydellistä vanhurskautta polje.

24 Sentähden peljätkööt häntä ihmiset;

hän ei katso keneenkään,

joka on omasta mielestään viisas."