1 {Von David.} Preise Jehova, meine Seele, und all mein Inneres seinen heiligen Namen!
2 Preise Jehova, meine Seele, und vergiß nicht alle seine Wohltaten!
3 Der da vergibt alle deine Ungerechtigkeit, der da heilt alle deine Krankheiten;
4 der dein Leben erlöst von der Grube, der dich krönt mit Güte und Erbarmungen;
5 der mit Gutem {O. mit Gütern} sättigt dein Alter; {Eig. deine Zierde; der Sinn des hebr. Wortes ist hier ungewiß} deine Jugend erneuert sich wie die des Adlers. {W. wie der Adler}
6 Jehova übt Gerechtigkeit {Eig. Gerechtigkeiten; vergl. Ps. 11,7} und schafft Recht allen, die bedrückt werden.
7 Er tat seine Wege kund dem Mose, den Kindern Israel seine Taten.
8 Barmherzig und gnädig ist Jehova, langsam zum Zorn und groß an Güte;
9 Er wird nicht immerdar rechten und nicht ewiglich nachtragen.
10 Er hat uns nicht getan nach unseren Sünden, und nach unseren Ungerechtigkeiten uns nicht vergolten.
11 Denn so hoch die Himmel über der Erde sind, ist gewaltig seine Güte über die, welche ihn fürchten;
12 So weit der Osten ist vom Westen, hat er von uns entfernt unsere Übertretungen.
13 Wie ein Vater sich über die Kinder erbarmt, so erbarmt sich Jehova über die, welche ihn fürchten.
14 Denn er kennt unser Gebilde, ist eingedenk, daß wir Staub sind.
15 Der Mensch - wie Gras sind seine Tage; wie die Blume des Feldes, also blüht er.
16 Denn ein Wind fährt darüber, und sie ist nicht mehr, und ihre Stätte kennt sie nicht mehr.
17 Die Güte Jehovas aber ist von Ewigkeit zu Ewigkeit über die, welche ihn fürchten, und seine Gerechtigkeit auf Kindeskinder hin;
18 Für die, welche seinen Bund halten, und seiner Vorschriften gedenken, um sie zu tun.
19 Jehova hat in den Himmeln festgestellt seinen Thron, und sein Reich herrscht über alles.
20 Preiset Jehova, ihr seine Engel, ihr Gewaltigen an Kraft, Täter seines Wortes, gehorsam der Stimme seines Wortes!
21 Preiset Jehova, alle seine Heerscharen, ihr seine Diener, Täter seines Wohlgefallens!
22 Preiset Jehova, alle seine Werke, an allen Orten seiner Herrschaft! Preise Jehova, meine Seele!
1 Daavidin psalmi. Ylistä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on, ylistä hänen pyhää nimeään.
2 Ylistä Herraa, minun sieluni, älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt.
3 Hän antaa anteeksi kaikki syntini ja parantaa kaikki sairauteni.
4 Hän päästää minut kuoleman otteesta ja seppelöi minut armolla ja rakkaudella.
5 Hän ravitsee minut aina hyvyydellään, ja minä elvyn nuoreksi, niin kuin kotka.
6 Vanhurskaat ovat Herran teot, hän tuo oikeuden sorretuille.
7 Hän osoitti tiensä Moosekselle ja näytti Israelille suuret tekonsa.
8 Anteeksiantava ja laupias on Herra. Hän on kärsivällinen ja hänen armonsa on suuri.
9 Ei hän iäti meitä syytä, ei hän ikuisesti pidä vihaa.
10 Ei hän maksanut meille syntiemme mukaan, ei rangaissut niin kuin olisimme ansainneet.
11 Sillä niin kuin taivas on korkea maan yllä, niin on Herran armo suuri niille, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä.
12 Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meidän syntimme.
13 Niin kuin isä armahtaa lapsiaan, niin armahtaa Herra niitä, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä.
14 Hän tuntee meidät ja tietää meidän alkumme, muistaa, että olemme maan tomua.
15 Ihmisen elinaika on niin kuin ruohon: kuin kedon kukka hän kukoistaa,
16 ja kun tuuli käy yli, ei häntä enää ole eikä hänen asuinsijansa häntä tunne.
17 Mutta Herran armo pysyy ajasta aikaan, se on ikuinen niille, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä. Polvesta polveen ulottuu hänen uskollisuutensa
18 kaikkiin, jotka pysyvät hänen liitossaan, muistavat hänen käskynsä ja elävät niiden mukaan.
19 Herralla on istuimensa taivaissa, ja hänen valtansa alla on kaikki maa.
20 Ylistäkää Herraa, te hänen enkelinsä, te voimalliset sankarit, jotka hänen sanansa kuulette ja hänen käskynsä täytätte.
21 Ylistäkää Herraa, te taivaan joukot, kaikki hänen palvelijansa, jotka hänen tahtonsa täytätte.
22 Ylistäkää Herraa, te hänen luotunsa kaikkialla hänen valtakunnassaan. Ylistä Herraa, minun sieluni!