1 Ich liebe Jehova; denn er hörte {O. hört} meine Stimme, mein Flehen;

2 Denn er hat zu mir geneigt sein Ohr; und ich will ihn anrufen in allen meinen Tagen.

3 Es umfingen mich die Bande des Todes, und die Bedrängnisse des Scheols erreichten mich; ich fand Drangsal und Kummer.

4 Und ich rief an den Namen Jehovas: Bitte, Jehova, errette meine Seele!

5 Gnädig ist Jehova und gerecht, und unser Gott ist barmherzig.

6 Jehova bewahrt die Einfältigen; ich war elend, {O. schwach} und er hat mich gerettet.

7 Kehre wieder, meine Seele, zu deiner Ruhe! {Eig. vollen Ruhe} Denn Jehova hat wohlgetan an dir.

8 Denn du hast meine Seele errettet vom Tode, meine Augen von Tränen, meinen Fuß vom Sturz.

9 Ich werde wandeln vor Jehova in dem Lande {W. den Ländern} der Lebendigen.

10 Ich glaubte, darum redete ich. {Eig. denn ich redete} Ich bin sehr gebeugt gewesen.

11 Ich sprach in meiner Bestürzung: Alle Menschen sind Lügner!

12 Wie soll ich Jehova alle seine Wohltaten an mir vergelten?

13 Den Becher der Rettungen will ich nehmen und anrufen den Namen Jehovas.

14 Ich will Jehova meine Gelübde bezahlen, ja, in der Gegenwart seines ganzen Volkes.

15 Kostbar ist in den Augen Jehovas der Tod seiner Frommen.

16 Bitte, Jehova! denn ich bin dein Knecht; ich bin dein Knecht, der Sohn deiner Magd; gelöst hast du meine Bande.

17 Dir will ich Opfer des Lobes {S. die Anm. zu Ps. 107,22} opfern, und anrufen den Namen Jehovas.

18 Ich will Jehova meine Gelübde bezahlen, ja, in der Gegenwart seines ganzen Volkes.

19 In den Vorhöfen des Hauses Jehovas, in deiner Mitte, Jerusalem. Lobet Jehova! {Hallelujah!}

1 Minä rakastan Herraa. Hän kuulee minua, hän kuulee hartaan pyyntöni.

2 Kun huudan häntä avuksi, hän kuuntelee.

3 Kuoleman köydet kiertyivät ympärilleni, tuonelan kauhut ahdistivat minua, minut valtasi tuska ja murhe.

5 Herra on oikeamielinen ja laupias, meidän Jumalamme on armollinen.

6 Herra on avuttomien suojelija. Kun voimani uupuivat, hän tuli avukseni.

7 Nyt olen saanut rauhan, Herra piti minusta huolen.

8 Hän pelasti minut kuolemasta, hän säästi silmäni kyyneliltä, ei antanut jalkani astua harhaan.

9 Minä saan vaeltaa Herran edessä elävien maassa.

10 Minä uskon, ja siksi puhun. Olin tuhon partaalla.

11 Hädän hetkellä minä näin: ihmisiin ei ole luottamista.

12 Kuinka voisin maksaa Herralle sen, minkä hän on hyväkseni tehnyt?

13 Minä kohotan uhrimaljan ja kiitän Herraa, pelastajaani.

14 Minkä olen hänelle luvannut, sen teen, teen sen hänen kansansa nähden.

15 Kallis on Herran silmissä hänen uskollistensa henki.

16 Herra, kuule minua, palvelijaasi! Olen palvelijasi, sinun palvelijattaresi poika. Sinä olet katkaissut kahleeni.

17 Herra, minä uhraan sinulle kiitosuhrin ja ylistän sinun nimeäsi.

18 Minkä olen Herralle luvannut, sen teen, teen sen hänen kansansa nähden

19 Herran temppelin esipihalla, sinun keskelläsi, Jerusalem. Halleluja!