1 Baabelin virtain vierillä — siellä me istuimme

ja itkimme, kun Siionia muistelimme.

2 Pajuihin, joita siellä oli,

me ripustimme kanteleemme.

3 Sillä vangitsijamme vaativat meiltä siellä lauluja

ja orjuuttajamme iloa:

"Veisatkaa meille Siionin virsiä".

4 Kuinka me voisimme veisata

Herran virsiä vieraalla maalla?

5 *Jer. 51:50Jos minä unhotan sinut, Jerusalem,

niin unhota sinä minun oikea käteni.

6 Tarttukoon kieleni suuni lakeen,

ellen minä sinua muista,

ellen pidä Jerusalemia

ylimpänä ilonani.

7 *Jer. 49:12; Valit. 4:21; Hes. 25:12; Hes. 35:2; Obad. v. 11Muista, Herra, Jerusalemin tuhopäivä,

kosta se Edomin lapsille, jotka sanoivat:

"Hajottakaa se, hajottakaa perustuksia myöten!"

8 *Jes. 13:19; Jer. 50:29; Jer. 51:24Tytär Baabel, sinä häviön oma,

autuas se, joka sinulle kostaa

kaiken, minkä olet meille tehnyt!

9 *Jes. 13:16Autuas se, joka ottaa sinun pienet lapsesi

ja murskaa ne kallioon!

1 By the rivers of Babylon, there we sat down.

Yes, we wept, when we remembered Zion.

2 On the willows in that land,

we hung up our harps.

3 For there, those who led us captive asked us for songs.

Those who tormented us demanded songs of joy:

"Sing us one of the songs of Zion!"

4 How can we sing Yahweh’s song in a foreign land?

5 If I forget you, Jerusalem,

let my right hand forget its skill.

6 Let my tongue stick to the roof of my mouth if I don’t remember you,

if I don’t prefer Jerusalem above my chief joy.

7 Remember, Yahweh, against the children of Edom in the day of Jerusalem,

who said, "Raze it!

Raze it even to its foundation!"

8 Daughter of Babylon, doomed to destruction,

he will be happy who repays you,

as you have done to us.

9 Happy shall he be,

who takes and dashes your little ones against the rock.