1 Veio até mim a palavra do Senhor:

2 Homem mortal, expõe esta parábola ao povo de Israel:

3 Uma grande águia, de largas asas de plumagem farta e colorida, veio até ao Líbano e arrancou um ramo da copa do mais alto cedro, e levou-o para uma cidade de comércio intenso. Plantou-o ali, num terreno fertil à beira dum rio, onde poderia crescer rapidamente, como acontece com os salgueiros. Ganhou então raízes, cresceu e tornou-se numa videira, não muito alta, mas de ramos muito estendidos na direcção da águia, produzindo ramos fortes e frutos luxuriantes. Mas quando outra águia muito grande, de largas asas e farta plumagem, se chegou igualmente, esta planta começou estendendo as raízes e os ramos na direcção desta última, ainda que estivesse em bom terreno e com água bastante para se tornar numa esplêndida videira, produzindo folhas e bons frutos.

9 Pergunta o Senhor Deus: Deixarei eu esta videira desenvolver-se e prosperar? Não! Vou antes arrancá-la, com raízes e tudo! Corto-lhe os ramos e deixo as folhas murcharem e morrerem. Não custa nada arrancá-la. Nem sequer preciso para isso de muita gente nem de equipamento especial. Ainda que essa videira tivesse começado muito bem, conseguirá prosperar? Não. Murchará completamente quando o vento de leste lhe tocar, morrendo no próprio solo em que se dera tão bem.

11 Então veio até mim esta mensagem do Senhor:

12 Pergunta a esses rebeldes filhos de Judá: Não compreendem o que significa esta parábola? Pois vou dizer-vos: Nabucodonozor, rei de Babilónia , veio a Jerusalém, levou-lhe o rei e os nobres e trouxe-os para Babilónia. Depois, estabeleceu um acordo com um membro da família real , e fê-lo jurar lealdade para consigo. Pegou numa nova planta e plantou-a num terreno fértil, junto a um grande rio, mandando para o exílio os indivíduos mais importantes no governo de Judá, para que Judá não volte a ser forte e não se revolte. Mas respeitando as suas promessas, Judá poderia ser respeitado e manter a sua identidade.

15 Contudo Zedequias rebelou-se contra Babilónia, mandando embaixadores ao Egipto para obter um grande exército e muitos cavalos que combatessem contra Nabucodonozor. Poderá Israel alguma vez prosperar depois de ter quebrado dessa forma com todos os seus compromissos? Alguma vez se sairia bem? Não! Tão certo como eu viver, diz o Senhor, o rei de Israel morrerá. Zedequias falecerá em Babilónia, onde vive o rei que lhe deu poder e como qual estabeleceu o acordo que veio a quebrar. Faraó e todo o seu poderoso exército não servirá de nada para ajudar Israel, quando o rei de Babilónia cercar Jerusalém novamente e destruir muitas vidas. Visto que o rei de Israel rompeu as promessas que jurara; por isso não escapará.

19 O Senhor Deus diz: Tão certo como eu ser vivo, sem falta castigá-lo-ei por ter desprezado um juramento feito em meu nome. Lançarei sobre ele a minha rede, será apanhado no meu laço; hei-de trazê-lo para Babilónia e ajustarei contas com ele ali, por me ter traído. Todos os melhores soldados de Israel serão mortos na guerra; os que ficarem na cidade serão espalhados pelos quatro cantos da terra. Então sim, hão-de saber que fui eu, o Senhor, que falou estas palavras.

22 Diz o Senhor Deus: Eu próprio tomarei o rebento mais tenro do cimo do maior cedro e plantá-lo-ei na mais elevada montanha de Israel. Tornar-se-á um cedro notável, que dará ramos e frutos. Animais de toda a espécie abrigar-se-ão debaixo dele; os seus ramos servirão de poiso a toda a espécie de aves. E todo o mundo se dará conta de que sou eu, o Senhor, quem deita abaixo as altas árvores e eleva as pequenas, que faço murchar as árvores verdes e torno verdes as que secavam. Eu, o Senhor, disse que o farei e hei-de fazê-lo.

1 Ja minulle tuli tämä Herran sana:

3 ja sano: Näin sanoo Herra, Herra: Suuri kotka, suurisiipinen, pitkäsulkainen, täysihöyheninen, kirjava, tuli Libanonille ja otti latvuksen setripuusta.

4 Hän taittoi siitä latvalehvän ja vei sen kauppiasten maahan, asetti sen kauppurien kaupunkiin.

5 Sitten hän otti siitä maasta taimen ja pani sen kylvöpeltoon. Hän otti sen ja pani pajuksi runsaan veden ääreen.

6 Se versoi, ja siitä tuli rehevä viinipuu, matalakasvuinen; sen oksien tuli kääntyä kotkaan päin ja sen juurten olla hänen allansa. Siitä tuli viinipuu, se teki haaroja, työnsi oksia.

7 Mutta oli toinen suuri kotka, suurisiipinen, runsashöyheninen; ja katso, tämä viinipuu ojensi juurensa sitä kotkaa kohti ja työnsi oksansa siihen päin, sen kasteltaviksi, siitä penkereestä, johon se oli istutettu.

8 Se oli istutettu hyvään peltoon, runsaan veden ääreen, että se tekisi lehviä, kantaisi hedelmää ja tulisi ihanaksi viinipuuksi.

9 Sano: Näin sanoo Herra, Herra: Menestyyköhän se? Eiköhän kotka kisko ylös sen juuria ja raasta sen hedelmiä; niin että kaikki siitä versoneet lehdet kuivuvat ja puu kuivuu? Eikä tarvita suurta voimaa, ei paljoa väkeä sen nostamiseksi juuriltansa.

11 Ja minulle tuli tämä Herran sana:

13 Ja hän otti yhden kuninkaallisesta suvusta, teki hänen kanssansa liiton ja otti häneltä valan, mutta maan mahtavat hän vei mukanaan,

14 että valtakunta tulisi vähäpätöiseksi eikä kohoaisi, että se pitäisi liittonsa ja liitto pysyisi.

15 Mutta hän kapinoi häntä vastaan ja laittoi lähettiläänsä Egyptiin, että hänelle annettaisiin hevosia ja paljon väkeä. Menestyyköhän se, pelastuukohan se, joka tällaista tekee? Pelastuuko se, joka liiton rikkoo?

16 Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra: sen kuninkaan asuinpaikalla, joka hänet kuninkaaksi teki, jonka valan hän on halpana pitänyt ja jonka liiton hän on rikkonut, sen luona, keskellä Baabelia, hänen totisesti on kuoltava.

17 Ja farao suurella sotajoukollaan ja paljolla väellään ei tee mitään hänen hyväkseen sodassa, kun luodaan valli ja rakennetaan saartovarusteet paljojen ihmisten hävittämiseksi.

18 Hän piti halpana valan ja rikkoi liiton; katso, vaikka oli kättä lyönyt, hän teki kaiken tämän-ei hän pelastu.

19 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra: Niin totta kuin minä elän, niin valani, jonka hän halpana piti, ja liittoni, jonka hän rikkoi, minä annan totisesti tulla hänen päänsä päälle.

20 Minä levitän verkkoni hänen ylitsensä, ja hän takertuu minun pyydykseeni. Minä vien hänet Baabeliin ja käyn siellä oikeutta hänen kanssansa hänen uskottomuudestaan, jota hän on osoittanut minua kohtaan.

21 Ja kaikki hänen pakolaisensa kaikista hänen sotajoukoistaan kaatuvat miekkaan, ja jäljellejääneet hajotetaan kaikkiin tuuliin. Ja te tulette tietämään, että minä, Herra, olen puhunut.

22 Näin sanoo Herra, Herra: Mutta minä otan yhden latvuksen siitä korkeasta setripuusta ja istutan sen; hennon latvalehvän minä siitä taitan ja istutan korkealle ja jyrkälle vuorelle.

23 Israelin vuoren korkeuteen minä sen istutan: ja se kantaa lehviä ja tekee hedelmää, ja siitä tulee mahtava setri. Ja sen alla asuvat kaikki linnut, kaikki, mitä siivekästä on; ne asuvat sen oksain varjossa.