1 Homem mortal profetiza contra as montanhas de Israel. Diz-lhes assim: Ouçam esta mensagem do Senhor. Os vossos inimigos escarneceram de vocês e reclamaram as vossas antigas elevações como pertencendo-lhes; devoraram-vos por todos os lados e mandaram-vos como escravos para muitos países. Troçaram de vocês e infamaram-vos.

4 Por isso, ó montes de Israel, ouçam a palavra do Senhor Deus. Ele diz às colinas e às montanhas, às torrentes e aos vales, às propriedades destruídas e às cidades assoladas, devastadas, escarnecidas, por gente de nações pagãs de todo o lado:

5 A minha ira está acendida contra estas nações, especialmente contra Edom, por se terem apropriado da minha terra, jubilosamente, com todo o desprezo por mim, e por a terem lançado à rapina.

6 Por isso profetiza e diz às colinas e aos montes, às torrentes e aos vales de Israel: Diz o Senhor Deus, estou cheio de ira por causa de vocês terem passado por tanta vergonha perante as nações vizinhas. Em consequência jurei, com a minha mão levantada, que chegou agora a altura dessas nações serem elas cobertas de vergonha; quanto a Israel, há-de ainda voltar a viver tempos felizes. Hão-de ter abundantes colheitas à espera deles, quando regressarem - o que em breve há-de acontecer! Vejam bem - eu estou do vosso lado; hei-de vir a ajudar-vos quando estiverem a preparar a terra e a semear nela. Aumentarei sensivel mente a vossa população por toda a terra de Israel; as cidades arruinadas serão reconstruídas e ficarão cheias de gente. Não será só a gente a crescer em número; os rebanhos também, e as manadas multiplicar-se-ão. As montanhas de Israel hão-de ficar de novo cheias de casas de habitação. Farei por vocês ainda mais do que fiz antes. E ficarão a saber que eu sou o Senhor. O meu povo percorrerá toda a terra novamente, porque se tornou outra vez a sua possessão; não serão nunca mais cenário de sacrifício de crianças nos altares dos ídolos!

13 Diz o Senhor Deus: Na verdade as outras nações insultaram-vos dizendo: Israel é uma terra que devora os seus filhos! Mas nunca mais tornarão a dizer isto. Hão-de crescer as percentagens de natalidade, e as taxas de mortalidade infantil diminuirão drasticamente, diz o Senhor. Esses outros povos pagãos nunca mais hão-de rir de vocês; porque vocês nunca mais farão tropeçar a vossa nação, diz o Senhor Deus.

16 Veio a mim mais esta palavra de Deus:ÿ

17 Homem mortal, quando o povo de Israel vivia na sua própria terra, sujaram-na com os seus actos malvados; o culto que me prestavam era tão sujo, tão impuro como um trapo com esterco. Poluíram a terra com assassínios e com idolatria. Por consequência, derramei sobre eles o meu furor. Mandei-os, exilados, para muitas terras. Dessa maneira os castiguei por todo o mal que deixaram entrar nas suas vidas. Mas quando se espalharam por entre as nações, tornaram-se num meio de profanação do meu santo nome; porque dizem, ao vê-los: Cá está esse tal povo cujo Deus não foi capaz de os proteger, ao encontrarem-se em aperto! Por isso estou preocupado com isso, com o facto de que o meu povo arruinou a minha reputação, por esse mundo fora.

22 Em consequência, dirige-te ao povo de Israel: Diz o Senhor Deus: Voltarei a trazer-vos de regresso, mas não porque o tenham merecido. Faço isso antes para preservar o prestígio do meu santo nome, que vocês profanaram entre as nações. Darei honra ao meu grande nome que vocês mancharam, e todos os povos do mundo saberão que eu sou o Senhor. Serei exaltado perante eles pelo facto de vos ter trazido do exílio do meio deles. Sim, trazer-vos-ei de novo para a vossa terra de Israel.

25 Será como se vos tivesse espargido com água pura; sereis limpos - a vossa imundícia desaparecerá, a vossa idolatria desaparecerá. Dar-vos-ei um novo coração e porei em vocês um novo espírito. Tirarei o vosso coração de pedra, de pecado, e porei no seu lugar corações sensíveis. Porei em vocês o meu Espírito, e de tal forma que obedecerão às minhas leis e farão tudo o que vos mandar.

28 Viverão em Israel, a terra que dei a vossos antepassados há muito tempo. Vocês serão o meu povo e eu serei o vosso Deus. Purificar-vos-ei dos vossos pecados. Eliminarei da vossa terra os maus anos de colheita de trigo, e a fome. Multiplicarei as vossas searas, os frutos dos vossos pomares, dos vossos campos; nunca mais os povos vizinhos terão ocasião de mofar de vocês, por causa das fomes que vos assolaram. Hão-de então lembrar-se dos vossos pecados do passado, e chegarão a ter nojo de todo o mal que praticaram. No entanto lembrem-se sempre disto: não é por causa daquilo que vocês são ou não são que faço isso, mas antes por minha causa. Ó meu povo de Israel, envergonhem-se profundamente por aquilo que fizeram!

33 Diz o Senhor Deus: Quando vos limpar dos vossos pecados, trazer-vos-ei de novo para a vossa terra, para Israel, e farei com que tudo se reconstrua, a partir das ruínas que existem. Campos que permaneceram, durante anos a fio, completamente assolados como uma terra do deserto, serão outra vez cultivados. Todos os que por ali passavam ficavam chocados com a extensão da ruína em que tudo estava. Mas, quando vos trouxer de novo para lá, dirão: Esta terra de que Deus se esqueceu, tornou-se como o jardim do Éden! As cidades arruinadas foram reconstruídas e cheias de gente que as habita! Essas nações dos arredores - aquelas que conseguiram permanecer - saberão que eu, o Senhor, reedifico sobre ruínas e planto, em terras devastadas, ricas searas. Eu, o Senhor, o prometi; eu próprio o realizarei.

37 Diz o Senhor Deus: Estou pronto a ouvir as orações de Israel pedindo por estas bênçãos e a responder-lhes, garantindo-lhes aquilo que pretendem. Basta apenas que mo peçam e multiplicá-los-ei, como os imensos rebanhos que enchem as ruas de Jerusalém em dias de sacrifício. As cidades arruinadas tornarão a encher-se de multidões; e toda a gente verificará que eu sou o Senhor.

2 Israelin vuoret, kuulkaa Herran sana: Näin sanoo Herra, Herra: Koska vihollinen on sanonut teistä: 'Kas niin!' ja: 'Ikuiset kukkulat ovat tulleet meille perinnöksi',

3 sentähden ennusta ja sano: Näin sanoo Herra, Herra: Koska-niin, koska teitä on hävitetty ja poljettu joka taholta, että joutuisitte muiden kansain omaisuudeksi, ja koska te olette joutuneet pahain kielten ja kansan panettelun alaisiksi,

4 sentähden, Israelin vuoret, kuulkaa Herran, Herran sana: Näin sanoo Herra, Herra vuorille ja kukkuloille, puronotkoille ja laaksoille, autioille raunioille ja hyljätyille kaupungeille, jotka ovat joutuneet saaliiksi ja pilkaksi muille kansoille, mitä ympärillä on.

5 Sentähden sanoo Herra, Herra näin: Totisesti, kiivauteni tulessa minä puhun muita kansoja vastaan ja koko Edomia vastaan, jotka ovat kaikesta sydämestään iloiten ja sielu täynnä ylenkatsetta ottaneet omakseen minun maani karkoittaaksensa siitä ihmiset ja ryöstääksensä sen.

6 Sentähden ennusta Israelin maasta ja sano vuorille ja kukkuloille, puronotkoille ja laaksoille: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, kiivaudessani ja vihassani minä puhun, koska teidän täytyy kärsiä pakanakansain pilkkaa.

7 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra: Minä kohotan käteni: totisesti saavat pakanakansat, jotka teidän ympärillänne ovat, itse kärsiä oman pilkkansa.

8 Mutta te, Israelin vuoret, teette lehvänne ja kannatte hedelmänne minun kansalleni Israelille, sillä he ovat aivan lähellä, ovat tulossa.

9 Sillä katso, minä tulen teidän tykönne ja käännyn teidän puoleenne, ja teidät viljellään ja teihin kylvetään.

10 Ja minä lisään teille ihmisiä runsaasti-kaiken Israelin heimon kokonansa-ja kaupungit asutetaan ja rauniot rakennetaan.

11 Ja minä lisään teille ihmisiä ja karjaa runsaasti, ja ne lisääntyvät ja ovat hedelmälliset. Minä teen teidät asutuiksi, niinkuin olitte muinaisina päivinänne, ja teen hyvää vielä enemmän kuin alkuaikoinanne. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.

12 Minä annan teidän kukkuloillanne kulkea ihmisten, kansani Israelin; ja he ottavat sinut omaksensa, ja sinä tulet heille perintöosaksi, ja sinä et enää tästälähin riistä heidän lapsiansa.

13 Näin sanoo Herra, Herra: Koska teille on sanottu: 'Sinä olet ihmissyöjätär, oman kansasi lasten riistäjätär',

14 sentähden et sinä ole enää syövä ihmisiä etkä enää riistävä lapsia omalta kansaltasi, sanoo Herra, Herra.

16 Ja minulle tuli tämä Herran sana:

18 Niin minä vuodatin kiivauteni heidän ylitsensä veren tähden, jota he olivat vuodattaneet maassa, ja heidän kivijumalainsa tähden, joilla he olivat sen saastuttaneet.

19 Ja minä hajotin heidät pakanakansojen sekaan, ja heidät siroteltiin muihin maihin. Vaelluksensa ja tekojensa mukaan minä heidät tuomitsin.

20 Niin he tulivat pakanakansain sekaan; minne tulivatkin, he häpäisivät minun pyhän nimeni, kun heistä sanottiin: 'Nämä ovat Herran kansa, mutta heidän on täytynyt lähteä pois hänen maastansa'.

21 Niin minun tuli sääli pyhää nimeäni, jonka Israelin heimo saastutti pakanakansain seassa, minne tulivatkin.

22 Sentähden sano Israelin heimolle: Näin sanoo Herra, Herra: En tee minä teidän tähtenne, Israelin heimo, sitä minkä teen, vaan oman pyhän nimeni tähden, jonka te olette häväisseet pakanakansain seassa, minne tulittekin.

23 Minä pyhitän suuren nimeni, joka on häväisty pakanakansain seassa, jonka te olette häväisseet heidän keskellänsä. Ja pakanakansat tulevat tietämään, että minä olen Herra, sanoo Herra, Herra, kun minä osoitan teissä pyhyyteni heidän silmäinsä edessä.

24 Minä otan teidät pois pakanakansoista ja kokoan teidät kaikista maista ja tuon teidät omaan maahanne.

25 Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan.

26 Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen.

27 Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.

28 Niin te saatte asua maassa, jonka minä annoin teidän isillenne; ja te olette minun kansani, ja minä olen teidän Jumalanne.

29 Minä vapahdan teidät kaikista saastaisuuksistanne. Ja minä kutsun esiin viljan ja teen sen runsaaksi enkä anna teille nälänhätää.

30 Minä teen runsaaksi puitten hedelmän ja pellon sadon, niin ettette enää joudu kärsimään kansojen seassa herjausta nälän takia.

31 Niin te muistatte huonon vaelluksenne ja tekonne, jotka eivät olleet hyvät, ja teitä kyllästyttää oma itsenne rikostenne ja kauhistustenne tähden.

32 En minä teidän tähtenne sitä tee, sanoo Herra, Herra: se olkoon teille tiettävä. Hävetkää ja tuntekaa häpeätä vaelluksenne tähden, te Israelin heimo.

33 Näin sanoo Herra, Herra: Sinä päivänä, jona minä teidät puhdistan kaikista pahoista teoistanne, minä asutan kaupungit, ja rauniot rakennetaan jälleen,

34 ja autiomaa viljellään, sen sijaan että se on ollut autiona jokaisen ohitsekulkijan silmäin edessä.

35 Silloin sanotaan: 'Tästä maasta, joka oli autiona, on tullut kuin Eedenin puutarha; ja raunioina olleet, autiot ja maahan revityt kaupungit ovat varustettuja ja asuttuja'.

36 Niin tulevat pakanakansat, joita on jäljellä teidän ympärillänne, tietämään, että minä, Herra, rakennan jälleen alasrevityn ja istutan aution: minä, Herra, olen puhunut, ja minä teen sen.

37 Näin sanoo Herra, Herra: Vielä tätäkin annan Israelin heimon minulta anoa, että tekisin heille sen: minä lisään heille ihmisiä runsaasti kuin lammaslaumaa.