1 Meu filho, se ficaste por fiador de alguém que conheces mal, garantindo as suas dívidas, caíste numa armadilha feita de palavras, de promessas que tu próprio assinaste.

3 Depressa! Livra-te se ainda puderes. Põe de lado a altivez. Estás nas mãos de uma outra pessoa: vai e livra o teu nome desse compromisso. Não vás dormir e descansar sequer, sem tratar disso já.

5 Se conseguires safar-te dessa rede em que foste apanhado, podes comparar-te a um veado que livrou a vida da arma do caçador, ou a um pássaro que escapou da armadilha que lhe prepararam.

6 Vai ter com a formiga, preguiçoso! Observa o seu comportamento e aprende! Ainda que não tenha nem chefe, nem governador, nem superior, contudo sabe que deve trabalhar bem no Verão, juntando alimento em vistas do Inverno.

9 Mas tu preguiçoso, tudo o que sabes fazer é dormir! Quando é que te levantas e despertas? Deixa-me dormir mais um bocado!

10 E continua, pestanejando mais um bocado, cruzando mais um bocado os braços, ficando mais um bocado na cama!

11 É assim que a pobreza te chegará, como um ladrão - sem estares a contar. E a miséria te destruirá, como por um bandido armado.

12 Este é o retrato duma criatura perversa e corrupta: para já, tem a mentira constantemente na boca. Esconde fingidamente os seus verdadeiros pensamentos, e só os comunica aos amigos por meio de sinais disfarçados com os olhos, e de acenos com os pés, com os dedos!

14 Depois, tem o coração cheio de malvadez. Passa o tempo todo a engendrar o mal, e a semear desavenças entre toda a gente.

15 Mas esses, sem o esperarem, serão destruídos, sem contemplações, sem remédio!

16 Há seis coisas que o Senhor aborrece; e até mesmo sete, que ele detesta:a altivez,a mentira,mãos que derramam o sangue inocente,o andar a tramar o mal contra os outros,avidez em fazer o mal,o falso testemunho,e o semear a discórdia entre irmãos.

20 Meu filho, guarda os princípios que teu pai te ensinou; não desprezes também os que a tua mãe te deu. Liga-os definitivamente ao coração; pendura-os ao peito, para que durante o dia e pela noite fora eles te dirijam e te protejam de tudo o que possa vir a prejudicar-te. Quando acordares de manhã, essas instruções te conduzirão durante o novo dia.

23 Porque os seus conselhos são como o clarão de uma luz avisando-te dos perigos, ajudando-te a viver com justiça.

24 Conservar-te-ão longe das prostitutas e dos seus falsos afagos. Não te excites com a sua boniteza. Não te prendas com os olhos que te faz. Por causa duma mulher dessas um homem pode tornar-se miserável; e uma adúltera pode fazer-lhe perder a vida.

27 Ninguém pode esconder um pedaço de lenha a arder dentro de si sem que se queime. Não há ninguém que consiga andar descalço sobre brasas ardentes, sem que se lhe queimem os pés.

29 E é o que acontece com quem comete adultério com a mulher do próximo. Não poderá ficar sem castigo o seu pecado.

30 Pode talvez haver certa desculpa para um indivíduo que rouba para matar a fome; e mesmo assim a justiça obriga-o a pagar multiplicadamente o que roubou, a ponto de chegar a ficar sem nada do que já tinha antes.

32 Mas o que comete adultério está louco - está a arruinar a sua própria alma! Chagas e uma vida desgraçada é que ganha com isso, como recompensas, além de uma vergonha que nunca se apagará.

34 O marido da mulher com quem adulterou ficará furioso, no seu ciúme, e não lhe perdoará quando se lhe apresentar uma ocasião de vingança. Nem aceitará nada de tudo quanto penses oferecer-lhe ou fazer-lhe, para apaziguá-lo.

1 Poikani, jos olet ketä lähimmäisellesi taannut, lyönyt kättä vieraalle;

2 jos olet kietoutunut oman suusi sanoihin, joutunut suusi sanoista kiinni,

3 niin tee toki, poikani, pelastuaksesi tämä, koska olet joutunut lähimmäisesi kouriin: Mene, heittäydy maahan ja ahdista lähimmäistäsi;

4 Älä suo silmillesi unta äläkä silmäluomillesi lepoa.

5 Pelastaudu käsistä niinkuin gaselli, niinkuin lintu pyydystäjän käsistä.

6 Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu.

7 Vaikka sillä ei ole ruhtinasta, ei päällysmiestä eikä hallitsijaa,

8 se kuitenkin hankkii leipänsä kesällä ja kokoaa varastoon ruokansa elonaikana.

9 Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloinka nouset unestasi?

10 Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,

11 niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.

12 Kelvoton ihminen, väärä mies on se, joka kulkee suu täynnä vilppiä,

13 silmää iskee, jaloillaan merkkiä antaa, sormillansa viittoo,

14 kavaluus mielessä, pahaa aina hankitsee, riitoja rakentaa.

15 Sentähden hänen turmionsa tulee yhtäkkiä, tuokiossa hänet rusennetaan, eikä apua ole.

16 Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu:

17 ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta,

18 sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan,

19 väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken.

20 Säilytä, poikani, isäsi käsky äläkä hylkää äitisi opetusta.

21 Pidä ne aina sydämellesi sidottuina, kääri ne kaulasi ympärille.

22 Kulkiessasi ne sinua taluttakoot, maatessasi sinua vartioikoot, herätessäsi sinua puhutelkoot.

23 Sillä käsky on lamppu, opetus on valo, ja kurittava nuhde on elämän tie,

24 että varjeltuisit pahasta naisesta, vieraan vaimon liukkaasta kielestä.

25 Älköön sydämesi himoitko hänen kauneuttaan, älköönkä hän sinua katseillaan vangitko.

26 Sillä porttonaisen tähden menee leipäkakkukin, ja naitu nainen pyydystää kallista sielua.

27 Voiko kukaan kuljettaa tulta helmassaan, puvun häneltä palamatta?

28 Voiko kukaan kävellä hiilloksella, jalkain häneltä kärventymättä?

29 Samoin käy sen, joka menee lähimmäisensä vaimon luo: ei jää rankaisematta kukaan, joka häneen kajoaa.

30 Eikö halveksita varasta, vaikka hän olisi nälissään varastanut hengenpiteikseen?

31 Onhan hänen, jos tavataan, seitsenkertaisesti korvattava, annettava kaikki talonsa varat.

32 Joka vaimon kanssa avion rikkoo, on mieletön; itsensä menettää, joka niin tekee.

33 Hän saa vaivan ja häpeän, eikä hänen häväistystään pyyhitä pois.

34 Sillä luulevaisuus nostaa miehen vihan, ja säälimätön on hän koston päivänä.

35 Ei hän huoli mistään lunastusmaksusta, ei suostu, vaikka kuinka lahjaasi lisäät.