Isaías 16

1 Enviai o cordeiro ao soberano deste país de Selá, pelo deserto, ao monte de Sião.

2 Como aves espantadas, como ninhada dispersa, tais serão as filhas de Moab na passagem do Arnon.

3 "Dá teu aviso, intervém como árbitro, cobre-nos com tua sombra como a noite, em pleno meio-dia; esconde os exilados, não traias os fugitivos.

4 Deixa morar em tua casa os exilados de Moab, sê o seu refúgio contra o devastador, até que o opressor desapareça, a devastação tenha fim, e o invasor deixe a terra.

5 O trono se consolidará pela bondade; nele sentará constantemente, na casa de Davi, um juiz amante do direito e zeloso da justiça."

6 "Nós conhecemos o orgulho de Moab, o soberbo, sua arrogância, sua altivez, sua insolência e a perfídia de sua língua."

7 Por isso, Moab geme sobre Moab e todos se lamentam. Pelos bolos de uvas de Quir-Hareset, eles suspiram consternados;

8 porque o campo de Hesebon está seco e os soberanos das nações saquearam a vinha de Sabama, cujos sarmentos atingiram Jazer e se perdiam no deserto, cujos rebentos se prolongavam e atravessavam o mar.

9 Por isso, eu choro com Jazer sobre a vinha de Sabama; banho-vos com minhas lágrimas, Hesebon e Elale; porque sobre vossa colheita e vossa messe retumbou o grito do pisoeiro.

10 A alegria e a animação desapareceram dos pomares, nas vinhas não há mais cantos nem vozes alegres; já não se pisa a vindima nas cubas, e o grito do pisoeiro cessou.

11 Por isso, estremeço sobre Moab como uma harpa, e meu coração geme sobre Quir-Hares;

12 por mais que Moab se agite nos lugares altos, por mais que visite seus santuários para orar, nada obterá.

13 Esse é o oráculo que o Senhor pronunciou outrora contra Moab.

14 E agora, ele declara: "Dentro de três anos, contados como os anos de um assalariado, a soberania de Moab, tão considerável, será insignificante, e dela não restará senão um débil vestígio".

Ennustus Mooabista jatkuu.

1 *2. Sam. 8:2; 2. Kun. 3:4"Lähettäkää maanhallitsijalle tulevat lampaat

Selasta erämaan kautta tytär Siionin vuorelle."

2 Ja niinkuin pakenevat linnut,

säikytetty pesue,

ovat Mooabin tyttäret Arnonin kahlauspaikoilla.

3 "Anna neuvo, käy välittämään,

tee varjosi yön kaltaiseksi keskellä päivää,

kätke karkoitetut,

älä ilmaise pakenevia.

4 Salli minun karkoitettujeni asua tykönäsi,

ole Mooabille suojana hävittäjää vastaan.

Sillä sortajalle tulee loppu, hävitys lakkaa,

ja polkija on maasta poissa;

5 *Jer. 23:5; Jer. 33:15ja valtaistuin vahvistetaan laupeudella,

ja sillä istuu vakaasti Daavidin majassa

tuomari, joka harrastaa oikeutta

ja vanhurskautta ahkeroitsee."

6 "Me olemme kuulleet Mooabin ylpeilyn,

tuon ylen korskean,

hänen kopeilunsa, ylpeilynsä ja vihansa,

hänen väärät puheensa."

7 Sentähden Mooab Mooabille valittaa,

kaikki he valittavat;

Kiir-Haresetin rypälekakkuja te huokailette,

ratki murtuneina.

8 *4. Moos. 21:32; Jer. 48:32Sillä kuihtuneet ovat Hesbonin viinitarhat,

Sibman viiniköynnökset;

niiden jalot rypäleet kaatoivat kansojen valtiaita,

ne ulottuivat Jaeseriin asti,

harhailivat halki erämaan,

niiden vesat levisivät,

menivät yli meren.

9 Sentähden minä itken Jaeserin kanssa,

itken Sibman viiniköynnöksiä,

kastelen kyyneleilläni sinua, Hesbon, ja sinua, Elale,

sillä hedelmän- ja viininkorjuun keskeen

on kajahtanut sotahuuto.

10 Ilo ja riemu on tauonnut puutarhasta,

viinitarhoissa ei riemuita, ei remahdella;

ei poljeta viiniä viinikuurnissa.

"Minä olen vaientanut ilohuudon."

11 *Jes. 15:5; Jer. 48:36Siksi väräjää minun sisimpäni Mooabin tähden

niinkuin kannel,

minun sydämeni Kiir-Hereksen tähden.

12 Ja vaikka Mooab kuinka astuisi uhrikukkulalle

ja sillä itsensä uuvuttaisi

ja vaikka kuinka menisi pyhäkköönsä rukoilemaan,

ei se häntä auta.

13 *Aam. 2:1Tämä on sana, jonka Herra ennen puhui Mooabille. 14 Mutta nyt Herra puhuu sanoen: Ennenkuin kolme vuotta on kulunut — kolme palkkalaisen vuotta — painuu halvaksi Mooabin kunnia, sen suuret laumat, ja jäännös on oleva pieni, vähäpätöinen, mitätön.