Isaías 24

1 Eis que o Senhor devasta a terra e a torna deserta, transtorna a sua face e dispersa seus habitantes.

2 Isso acontece ao sacerdote como ao leigo, ao senhor como ao escravo, à senhora como à serva, ao vendedor como ao comprador, ao que empresta como ao que toma emprestado, ao credor como ao devedor.

3 A terra será totalmente devastada, inteiramente pilhada, porque o Senhor assim o decidiu.

4 A terra está na desolação, murcha; o mundo definha e esmorece, e os chefes do povo estão aterrados.

5 A terra foi profanada por seus habitantes, porque transgrediram as leis, violaram as regras e romperam a aliança eterna.

6 Por isso, a maldição devora a terra e seus habitantes expiam suas penas; os habitantes da terra são consumidos, um pequeno número de homens sobrevive.

7 O mosto está triste, a vinha, murcha, e os que tinham o coração em alegria suspiram.

8 O som alegre dos tamborins cessou, os risos morreram e o som alegre da cítara calou-se.

9 Não se canta mais bebendo vinho. O licor é amargo ao bebedor.

10 A cidade desordenada está em ruínas, todas as casas fechadas, para que ninguém possa entrar nelas.

11 Gritam nas ruas: Não há mais vinho! Acabada a alegria, o regozijo foi banido da terra.

12 Na cidade só restam escombros e a porta arrombada está em pedaços,

13 pois isso acontece na terra, no meio dos povos, como com as oliveiras que alguém vareja, como com as uvas que, acabada a vindima, alguém rebusca.

14 Eles elevam a voz e cantam, do lado do mar aclamam a majestade do Senhor:

15 "Glorificai, pois, ao Senhor, nas regiões da luz, e, nas ilhas do mar, o nome do Senhor, Deus de Israel".

16 Dos confins da terra, ouvimos cantar: "Honra ao justo!". Eu, porém, disse: "Infeliz de mim, infeliz de mim! Ai de mim! Os salteadores saqueiam, os salteadores obstinam-se na pilhagem".

17 O terror, a fossa e a cilada vão apanhar-te, habitante da terra.

18 O que fugir para escapar do terror cairá na fossa, o que se livrar da fossa será preso no laço. Porque as comportas lá do alto se abrirão e os fundamentos da terra serão abalados.

19 A terra é feita em pedaços: estala, fende-se, é sacudida,

20 cambaleia como um homem embriagado e balança como uma rede. Seus crimes pesam sobre ela, e ela cairá para não mais se levantar.

21 Naquele tempo, o Senhor, lá do alto, examinará a milícia celeste e os reis do mundo, sobre a terra.

22 Serão amontoados como prisioneiros num calabouço, serão encerrados numa prisão, e, depois de muitos dias, serão castigados.

23 A lua corará de vergonha e o sol empalidecerá, porque o Senhor dos exércitos reinará sobre o monte Sião e em Jerusalém, e sua glória resplandecerá diante de seus anciãos.

Maailman tuomio: Maa rangaistaan asukasten syntien tähden; Herra hallitsee kuninkaana Siionissa.

1 *Miika 7:13Katso, Herra tekee maan tyhjäksi ja autioksi,

mullistaa sen muodon

ja hajottaa sen asukkaat.

2 *Hoos. 4:9Ja niinkuin kansan käy, niin papinkin,

niinkuin orjan, niin hänen herransa,

niinkuin orjattaren, niin hänen emäntänsä,

niinkuin ostajan, niin myyjän,

niinkuin lainanottajan, niin lainanantajan,

niinkuin velallisen, niin velkojankin.

3 Maa tyhjentämällä tyhjennetään

ja ryöstämällä ryöstetään.

Sillä Herra on tämän sanan puhunut.

4 *Joel 1:10Maa murehtii ja lakastuu,

maanpiiri nääntyy ja lakastuu;

kansan ylhäiset maassa nääntyvät.

5 Maa on saastunut asukkaittensa alla,

sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt,

hyljänneet iankaikkisen liiton.

6 *Hes. 7:27; Dan. 9:11Sentähden kirous kalvaa maata,

ja sen asukkaat syystänsä kärsivät;

sentähden maan asukkaat kuumuudesta korventuvat,

ja vähän jää ihmisiä jäljelle.

7 Viini murehtii, viiniköynnös kuihtuu,

kaikki ilomieliset huokaavat.

8 *Jer. 7:34; Jer. 16:9; Jer. 25:10; Hes. 26:13; Hoos. 2:11Loppunut on vaskirumpujen riemu,

lakannut remuavaisten melu,

loppunut kanteleitten riemu.

9 Ei laulaen viiniä juoda,

väkijuoma käy karvaaksi juojillensa.

10 Kukistettu on autio kaupunki,

joka talo teljetty, sisään pääsemätön.

11 Viinistä on kaduilla valitus,

kaikki ilo on mennyt mailleen,

riemu maasta paennut.

12 Jäljellä on kaupungissa hävitys,

portti on pirstaleiksi lyöty.

13 *Jes. 17:5Sillä niin on käyvä maan päällä,

kansojen keskuudessa,

kuin öljypuuta karistettaessa,

kuin jälkikorjuussa, viininkorjuun päätyttyä.

14 Ne korottavat äänensä ja riemuitsevat,

ne huutavat mereltä päin Herran valtasuuruutta:

15 "Sentähden kunnioittakaa Herraa valon mailla,

ja meren saarilla Herran, Israelin Jumalan, nimeä".

16 Maan äärestä kuulemme ylistysvirret:

"Ihana on vanhurskaan osa!"

Mutta minä sanon:

"Riutumus, riutumus on minun osani, voi minua:

ryöstäjät ryöstävät,

raastaen ryöstäjät ryöstävät!"

17 *Jer. 48:43Kauhu ja kuoppa ja paula on edessäsi,

sinä maan asukas.

18 *1. Moos. 7:11; Aam. 5:19Joka pakenee kauhun ääntä,

se putoaa kuoppaan,

ja joka kuopasta nousee,

se puuttuu paulaan.

Sillä korkeuden akkunat aukenevat

ja maan perustukset järkkyvät.

19 Maa murskaksi musertuu,

maa halkee ja hajoaa,

maa horjuu ja huojuu.

20 Maa hoippuu ja hoipertelee niinkuin juopunut,

huojuu niinkuin lehvämaja.

Raskaana painaa sitä sen rikkomus,

se kaatuu eikä enää nouse.

21 Sinä päivänä Herra kostaa

korkeuden sotajoukolle korkeudessa

ja maan kuninkaille maan päällä.

22 Heidät kootaan sidottuina vankikuoppaan

ja suljetaan vankeuteen;

pitkän ajan kuluttua heitä etsiskellään.

23 *Jes. 13:10; Hes. 32:7; Joel 2:31; Joel 3:15Ja kuu punastuu, ja aurinko häpeää,

sillä Herra Sebaot on kuningas

Siionin vuorella ja Jerusalemissa,

ja hänen vanhintensa edessä loistaa kirkkaus.