Isaías 52

1 Desperta, desperta, põe teus adornos, Sião, veste teus trajes de gala, Jerusalém, cidade santa, porque não mais verás penetrar em tua casa nem incircuncisos nem impuros!

2 Sacode a poeira que te cobre, levanta-te, Jerusalém, e reina, desvencilha-te das cadeias que te prendem o pescoço, filha cativa de Sião.

3 Porque eis o que diz o Senhor: "Vós fostes vendidos gratuitamente e sereis resgatados sem pagamento".

4 Porque eis o que diz o Senhor Deus: "Meu povo desceu outrora do Egito para aí habitar, depois a Assíria o oprimiu sem motivo.

5 E agora que faço eu aqui, diz o Senhor, já que meu povo foi levado gratuitamente? Seus opressores soltam brados de triunfo, diz o Senhor, e meu nome é ultrajado todo dia, sem cessar.

6 Por isso, meu povo vai saber meu nome: naquele dia, compreenderá que sou eu quem diz: ‘Eis-me aqui!’."

7 Como são belos sobre as montanhas os pés do mensageiro que anuncia a felicidade, que traz as boas-novas e anuncia a libertação, que diz a Sião: "Teu Deus reina!".

8 Ouve! Tuas sentinelas elevam a voz, e todas juntas soltam alegres gritos, porque veem com seus próprios olhos o Senhor voltar a Sião.

9 Prorrompei todas em brados de alegria, ruínas de Jerusalém, porque o Senhor se compadece de seu povo, e resgata Jerusalém!

10 O Senhor descobre seu braço santo aos olhares das nações, e todos os confins da terra verão o triunfo de nosso Deus.

11 Parti, parti! Retirai-vos daí, não toqueis nada de impuro! Deixai estas paragens, purificai-vos, vós que levais os vasos do Senhor,

12 porque não partireis com precipitação, não vos retirareis como fugitivos, porquanto diante de vós irá o Senhor, e o Deus de Israel seguirá à vossa retaguarda.

13 Eis que meu Servo prosperará, crescerá, ele se elevará, será exaltado.

14 Assim como, à sua vista, muitos ficaram embaraçados – tão desfigurado estava que havia perdido a aparência humana –,

15 assim o admirarão muitos povos: os reis permanecerão mudos diante dele, porque verão o que nunca lhes tinha sido contado, e observarão um prodígio inaudito.

Ilosanoma Siionin vapahduksesta.

1 *Jes. 51:17; Ilm. 21:27Heräjä, heräjä, pukeudu voimaasi, Siion;

pukeudu juhlapukuusi, Jerusalem,

sinä pyhä kaupunki.

Sillä ei koskaan enää astu sinun sisällesi

ympärileikkaamaton eikä saastainen.

2 Pudista päältäsi tomu,

nouse istuimellesi, Jerusalem;

irroita kahleet kaulastasi,

sinä vangittu tytär Siion.

3 *1. Piet. 1:18Sillä näin sanoo Herra:

Ilmaiseksi teidät myytiin,

rahatta teidät lunastetaan.

4 *1. Moos. 46:6; 2. Kun. 17:5; 2. Kun. 18:9,13Sillä näin sanoo Herra, Herra:

Minun kansani meni ensin alas Egyptiin

asumaan siellä muukalaisena,

ja sitten Assur sorti sitä ilman syytä.

5 *4. Moos. 14:15; Hes. 36:20; Room. 2:24Ja nyt, mitä minulla on tekemistä täällä,

sanoo Herra,

kun minun kansani on viety pois ilmaiseksi?

Sen valtiaat elämöivät, sanoo Herra,

ja minun nimeäni pilkataan alati, kaiket päivät.

6 Sentähden minun kansani

on tunteva minun nimeni,

sentähden se on tunteva sinä päivänä,

että minä olen se, joka sanon:

"Katso, tässä minä olen".

7 *Ps. 96:10; Nah. 1:15; Room. 10:15Kuinka suloiset ovat vuorilla

ilosanoman tuojan jalat,

hänen, joka julistaa rauhaa,

ilmoittaa hyvän sanoman,

joka julistaa pelastusta,

sanoo Siionille:

"Sinun Jumalasi on kuningas!"

8 *Jes. 62:6Kuule! Vartijasi korottavat äänensä,

kaikki he riemuitsevat,

sillä he näkevät silmästä silmään,

kuinka Herra palajaa Siioniin.

9 *Jes. 40:1Huutakaa ilosta, riemuitkaa,

kaikki te Jerusalemin rauniot,

sillä Herra lohduttaa kansansa,

lunastaa Jerusalemin.

10 *Ps. 98:3; Jes. 53:1; Luuk. 3:6Herra paljastaa pyhän käsivartensa

kaikkien kansojen nähden,

ja kaikki maan ääret saavat nähdä

meidän Jumalamme autuuden.

11 *Jes. 48:20; 2. Kor. 6:17; Ilm. 18:4Pois, pois! Lähtekää sieltä,

älkää koskeko saastaiseen;

lähtekää sen keskeltä, puhdistautukaa,

te Herran aseenkantajat.

12 *2. Moos. 12:33; 2. Moos. 13:21; 5. Moos. 16:3; Jes. 58:8Sillä ei teidän tarvitse kiiruusti lähteä,

ei paeten kulkea;

sillä Herra käy teidän edellänne,

Israelin Jumala seuraa suojananne.