Isaías 32

1 Eis que um rei reinará segundo a justiça, e os príncipes governarão com equidade.

2 Cada um deles será como um abrigo contra o vento, um refúgio contra a chuva torrencial; como um fio de água num chão ressecado, e como a sombra de um alto rochedo em terra ressequida.

3 Os olhos dos que veem não mais serão ofuscados, e os ouvidos dos que ouvem estarão atentos.

4 Os espíritos insensatos se disporão a compreender, e a língua dos gagos falará prontamente e com clareza;

5 não mais se qualificará de nobre ao perverso, nem de grande trapaceiro.

6 Porque o insensato profere loucuras e seu coração dá-se ao mal; comete impiedades, forma sobre o Senhor conceitos errôneos, deixa o faminto queixar-se de sua miséria, priva da bebida àquele que tem sede.

7 As intrigas do trapaceiro são desleais, ele maquina desígnios criminosos para perder os humildes com mentiras, e o pobre que faz valer seu direito;

8 o fidalgo, porém, tem pensamentos dignos, e um procedimento nobre.

9 Mulheres descuidadas, escutai minha voz. Jovens confiantes demais, ouvi minhas palavras.

10 Dentro de um ano e alguns dias, tremereis, indolentes, porque a vindima estará perdida e a colheita, frustrada.

11 Fremi, descuidadas, tremei, confiantes. Despi-vos até estardes nuas. Cingi os vossos rins,

12 batei nos vossos peitos, chorando sobre a sorte dos campos férteis e das vinhas fecundas,

13 sobre as terras de meu povo, onde só crescem sarças, sobre todas as casas de prazer da cidade alegre.

14 O palácio está deserto, a cidade barulhenta está abandonada. Ofel e a torre de guarda serão para sempre planaltos desnudos, onde vagueiam os asnos selvagens e pastam os rebanhos.

15 Até que sobre nós se derrame o espírito do alto, então o deserto se mudará em vergel, e o vergel tomará o aspecto de uma floresta;

16 no deserto reinará o direito, e a justiça residirá no vergel.

17 A justiça produzirá a paz e o direito assegurará a tranquilidade;

18 meu povo habitará em mansão serena, em moradas seguras, em abrigos tranquilos.

19 A floresta será abatida e a cidade, humilhada.

20 Bem-aventurados sereis por semear à margem de todos os cursos de água, e por deixar o boi e o asno sem peias.

Vanhurskauden valtakunta. Varoitus Jerusalemin suruttomille naisille. Hengen vuodatus ja sen siunaus.

1 Katso, kuningas on hallitseva vanhurskaudessa,

ja valtiaat vallitsevat oikeuden mukaan.

2 *Jes. 25:4Silloin on jokainen heistä

oleva turvana tuulelta ja suojana rankkasateelta,

oleva kuin vesipurot kuivassa maassa,

kuin korkean kallion varjo nääntyvässä maassa.

3 *Jes. 29:18Silloin eivät näkevien silmät ole soaistut,

ja kuulevien korvat kuulevat tarkkaan.

4 Ajattelemattomien sydän käsittää taidon,

ja änkyttäväin kieli puhuu sujuvasti ja selkeästi.

5 Ei houkkaa enää kutsuta jaloksi,

eikä petollista enää sanota yleväksi.

6 Sillä houkka puhuu houkan lailla,

ja hänen sydämensä hankkii turmiota,

ja niin hän harjoittaa riettautta

ja puhuu eksyttäväisesti Herrasta,

jättää tyhjäksi nälkäisen sielun

ja janoavaisen juomaa vaille.

7 Ja pahat ovat petollisen aseet,

hän miettii ilkitöitä,

tuhotakseen kurjat valheen sanoilla,

vaikka köyhä kuinka oikeata asiaa puhuisi.

8 Mutta jalo jaloja miettii

ja jaloudessa lujana pysyy.

9 Nouskaa, te suruttomat naiset,

kuulkaa minun ääntäni;

te huolettomat tyttäret,

tarkatkaa minun sanojani.

10 Vielä vuosi, ja päiviä päälle,

niin vapisette, te huolettomat;

sillä silloin on viininkorjuusta tullut loppu,

hedelmänkorjuuta ei tule.

11 Kauhistukaa, te suruttomat,

vaviskaa, te huolettomat,

riisuutukaa, paljastukaa,

vyöttäkää säkki lanteillenne.

12 Silloin valitetaan ja lyödään rintoihin

ihanien peltojen tähden

ja hedelmällisten viiniköynnösten tähden,

13 minun kansani maan tähden,

joka kasvaa orjantappuraa ja ohdaketta,

remuavan kaupungin kaikkien iloisten talojen tähden.

14 *2. Aik. 27:3; Neh. 3:26Sillä palatsi on hyljätty,

kaupungin kohina lakannut,

Oofel ja vartiotorni

ovat jääneet luoliksi iankaikkisesti,

villiaasien iloksi ja laumojen laitumeksi.

15 *Jes. 29:17; Jes. 35:1; Jes. 44:3; Hes. 39:29; Joel 2:28Näin on hamaan siihen asti,

kunnes meidän päällemme

vuodatetaan Henki korkeudesta.

Silloin erämaa muuttuu puutarhaksi,

16 ja puutarha on metsän veroinen.

Ja erämaassa asuu oikeus,

ja puutarhassa majailee vanhurskaus.

17 Silloin vanhurskauden hedelmä on rauha,

vanhurskauden vaikutus lepo

ja turvallisuus iankaikkisesti.

18 *Jes. 33:20; Jer. 33:16Ja minun kansani asuu rauhan majoissa,

turvallisissa asunnoissa, huolettomissa lepopaikoissa.

19 Mutta raesade tulee, metsä kaatuu,

ja kaupunki alennetaan alhaiseksi.

20 Onnelliset te,

jotka kylvätte kaikkien vetten vierille

ja laskette härän ja aasin jalat valtoimina kulkemaan!