Isaías 38

1 Naquele tempo, Ezequias esteve doente, quase à morte. O profeta Isaías, filho de Amós, veio ter com ele e lhe disse: "Eis o que disse o Senhor: põe em ordem a tua casa porque vais morrer, não te restabelecerás".

2 Então, Ezequias voltou-se para a parede e se pôs a orar ao Senhor:

3 "Se­nhor" – disse ele –, "lembrai-vos de que tenho andado diante de vós com lealdade, de todo o coração, segundo a vossa vontade". E chorava abundantemente.

4 Depois, a palavra do Senhor foi dirigida a Isaías nestes termos:

5 "Vai dizer a Ezequias: eis o que diz o Senhor, o Deus de Davi, teu pai: Ouvi tua oração e vi tuas lágrimas, prolongarei tua vida por quinze anos,

6 eu te livrarei, a ti e a esta cidade, das mãos do rei da Assíria. Protegerei esta cidade. [

7 E eis o sinal, da parte do Senhor, para convencer-te de que cumprirá a promessa:

8 farei a sombra recuar os dez graus que o sol já lhe fez descer no relógio solar de Acaz". E o sol voltou dez graus para trás.

9 Poema composto por Ezequias, rei de Judá, quando esteve doente e se restabeleceu.

10 Eu dizia: "É necessário, pois, que eu me vá, no apogeu de minha vida. Serei encerrado por detrás das portas da habitação dos mortos, durante os anos que me restariam a viver".

11 Eu dizia: "Não verei mais o Senhor na terra dos viventes. Não verei mais a luz entre os habitantes do mundo.

12 Arrancam as estacas de meu abrigo, arrebatam-me como uma tenda de pastores. Como um tecelão, enrolam a tela de minha vida, depois cortam-lhe o laço. Dia e noite estou desamparado,

13 e grito até o amanhecer. Como um leão, quebram-me todos os ossos.

14 Como a andorinha, dou gritos agudos e gemo como a pomba. Meus olhos se cansam de olhar para o alto. Senhor, estou em agonia, socorrei-me.

15 Para que falar assim? Que dizer-lhe, uma vez que é ele mesmo quem assim o faz? O tempo que me resta eu o arrasto, vivendo em amargura.

16 Restituí-me a saúde, fazei-me reviver".

17 Eis que meu sofrimento se mudou em conforto; vós preservastes minha vida do túmulo onde se apodrece, e lançastes para trás de vós todos os meus pecados.

18 Com efeito, não é a morada dos mortos que vos louvará, nem a morte que vos celebrará. O que desce à sepultura não espera mais em vossa bondade.

19 Quem está vivo, somente quem está vivo pode louvar-vos, como eu o faço hoje. O pai dá a conhecer a seus filhos vossa fidelidade, diante da casa do Senhor.

20 Senhor, dignai-vos a nos salvar, e nós faremos soar a corda de nossos instrumentos todos os dias de nossa vida.

21 Isaías disse então: "Que tragam um cataplasma de figos para aplicar sobre a úlcera, e Ezequias sarará".

22 Ezequias disse: "Que sinal me garantirá que eu tornarei ao Templo do Senhor?"]

Hiskian sairaus, parantuminen ja ylistysvirsi.

1 *2. Kun. 20:1; 2. Aik. 32:24Niihin aikoihin sairastui Hiskia ja oli kuolemaisillaan; ja profeetta Jesaja, Aamoksen poika, tuli hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Näin sanoo Herra: Toimita talosi; sillä sinä kuolet etkä enää parane". 2 Niin Hiskia käänsi kasvonsa seinään päin ja rukoili Herraa 3 ja sanoi: "Oi Herra, muista, kuinka minä olen vaeltanut sinun edessäsi uskollisesti ja ehyellä sydämellä ja tehnyt sitä, mikä on hyvää sinun silmissäsi!" Ja Hiskia itki katkerasti. 4 Mutta Jesajalle tuli tämä Herran sana: 5 "Mene ja sano Hiskialle: 'Näin sanoo Herra, sinun isäsi Daavidin Jumala: Minä olen kuullut sinun rukouksesi, olen nähnyt sinun kyyneleesi. Katso, minä lisään sinulle ikää viisitoista vuotta; 6 ja minä pelastan sinut ja tämän kaupungin Assurin kuninkaan käsistä ja varjelen tätä kaupunkia. 7 Ja tämä on oleva sinulle merkkinä Herralta siitä, että Herra tekee, mitä on sanonut: 8 katso, minä annan aurinkokellon varjon siirtyä takaisin kymmenen astetta, jotka se jo on auringon mukana laskeutunut Aahaan aurinkokellossa.'" Ja aurinko siirtyi aurinkokellossa takaisin kymmenen astetta, jotka se jo oli laskeutunut.

9 Hiskian, Juudan kuninkaan, kirjoittama laulu, kun hän oli ollut sairaana ja toipunut taudistansa:

10 *Job 7:6; Ps. 102:24"Minä sanoin: Kesken rauhallisten päivieni

minun on mentävä tuonelan porteista;

jäljellä olevat vuoteni on minulta

riistetty pois.

11 Minä sanoin: En saa minä enää nähdä Herraa,

Herraa elävien maassa,

en enää ihmisiä katsella manalan asukasten joukossa.

12 Minun majani puretaan ja viedään minulta pois

niinkuin paimenen teltta;

olen kutonut loppuun elämäni,

niinkuin kankuri kankaansa,

minut leikataan irti loimentutkaimista.

Ennenkuin päivä yöksi muuttuu,

sinä teet minusta lopun.

13 Minä viihdyttelin itseäni aamuun asti —

niinkuin leijona hän murskaa kaikki minun luuni;

ennenkuin päivä yöksi muuttuu,

sinä teet minusta lopun.

14 *Jes. 59:11Niinkuin pääskynen,

niinkuin kurki minä kuikutan,

minä kujerran kuin kyyhkynen;

hiueten katsovat minun silmäni

korkeuteen:

Herra, minulla on ahdistus, puolusta minua.

15 Mitä nyt sanonkaan?

Hän lupasi minulle ja täytti myös:

minä vaellan hiljaisesti kaikki elämäni vuodet

sieluni murheen tähden.

16 Herra, tämänkaltaiset ovat elämäksi,

ja niissä on koko minun henkeni elämä.

Sinä teet minut terveeksi;

anna minun elää.

17 *Ps. 30:4; Ps. 86:13; Ps. 94:19; Ps. 116:3; Miika 7:19Katso, onneksi muuttui minulle katkera murhe:

sinä rakastit minun sieluani,

nostit sen kadotuksen kuopasta,

sillä sinä heitit kaikki minun syntini selkäsi taa.

18 *Ps. 6:6; Ps. 30:10; Ps. 88:11; Ps. 115:17Sillä ei tuonela sinua kiitä,

ei kuolema sinua ylistä;

eivät hautaan vaipuneet pane

sinun totuuteesi toivoansa.

19 *Ps. 78:4; Ps. 145:4Elävät, elävät sinua kiittävät,

niinkuin minä tänä päivänä;

isä ilmoittaa lapsillensa sinun totuutesi.

20 *Ps. 63:5; Ps. 104:33; Ps. 146:2Herra on minun auttajani.

Minun kanteleeni soittoja soittakaamme

kaikkina elinpäivinämme Herran temppelissä."

21 Ja Jesaja käski tuoda viikunakakkua ja hautoa paisetta, että hän tulisi terveeksi. 22 Niin Hiskia sanoi: "Mikä on merkkinä siitä, että minä voin mennä Herran temppeliin?"