Isaías 53

1 Quem poderia acreditar nisso que ouvimos? A quem foi revelado o braço do Senhor?

2 Cresceu diante dele como um pobre rebento enraizado numa terra árida; não tinha graça nem beleza para atrair nossos olhares, e seu aspecto não podia seduzir-nos.

3 Era desprezado, era a escória da humanidade, homem das dores, experimentado nos sofrimentos; como aqueles, diante dos quais se cobre o rosto, era amaldiçoado e não fazíamos caso dele.

4 Em verdade, ele tomou sobre si nossas enfermidades, e carregou os nossos sofrimentos: e nós o reputávamos como um castigado, ferido por Deus e humilhado.

5 Mas ele foi castigado por nossos crimes, e esmagado por nossas iniquidades; o castigo que nos salva pesou sobre ele; fomos curados graças às suas chagas.

6 Todos nós andávamos desgarrados como ovelhas, seguíamos cada qual nosso caminho; o Senhor fazia recair sobre ele o castigo das faltas de todos nós.

7 Foi maltratado e resignou-se; não abriu a boca, como um cordeiro que se conduz ao matadouro, e uma ovelha muda nas mãos do tosquiador. Ele não abriu a boca.

8 Por um iníquo julgamento foi arrebatado. Quem pensou em defender sua causa, quando foi suprimido da terra dos vivos, morto pelo pecado de meu povo?

9 Foi-lhe dada sepultura ao lado de facínoras e ao morrer achava-se entre malfeitores, se bem que não haja cometido injustiça alguma, e em sua boca nunca tenha havido mentira.

10 Mas aprouve ao Senhor esmagá-lo pelo sofrimento; se ele oferecer sua vida em sacrifício expiatório, terá uma posteridade duradoura, prolongará seus dias, e a vontade do Senhor será por ele realizada.

11 Após suportar em sua pessoa os tormentos, ele se alegrará de conhecê-lo até o enlevo. O Justo, meu Servo, justificará muitos homens, e tomará sobre si suas iniquidades.

12 Eis por que lhe darei parte com os grandes, e ele dividirá a presa com os poderosos: porque ele próprio deu sua vida, e deixou-se colocar entre os criminosos, tomando sobre si os pecados de muitos homens, e intercedendo pelos culpados.

Herran palvelijan kärsimys ja korotus.

1 *Ap. t. 2:33; Fil. 2:9Katso, minun palvelijani menestyy,

hän on nouseva, kohoava ja sangen korkea oleva.

2 *Ps. 22:7; Jes. 53:2Niinkuin monet kauhistuivat häntä —

sillä niin runneltu, ei enää ihmisenkaltainen,

oli hänen muotonsa,

hänen hahmonsa ei ollut ihmislasten

hahmo —

3 *Jes. 65:1; Room. 15:21niin hän on saattava ihmetyksiin monet kansat,

hänen tähtensä kuninkaat sulkevat suunsa.

Sillä mitä heille ei ikinä ole kerrottu,

sen he saavat nähdä,

mitä he eivät ole kuulleet,

sen he saavat havaita.

4 *Jes. 52:10; Joh. 12:38; Room. 10:16Kuka uskoo meidän saarnamme,

kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?

5 *Jes. 11:1; Jes. 52:14Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa,

niinkuin juuri kuivasta maasta.

Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta;

me näimme hänet,

mutta ei ollut hänellä muotoa,

johon me olisimme mielistyneet.

6 *Ps. 22:7; Jes. 49:7; Jes. 50:6; Mark. 9:12; Joh. 7:48Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä,

kipujen mies ja sairauden tuttava,

jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät,

halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.

7 *Matt. 8:17Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi,

meidän kipumme hän sälytti päällensä.

Me pidimme häntä rangaistuna,

Jumalan lyömänä ja vaivaamana,

8 *Room. 4:25; 1. Kor. 15:3; 1. Piet. 2:24mutta hän on haavoitettu

meidän rikkomustemme tähden,

runneltu meidän pahain tekojemme tähden.

Rangaistus oli hänen päällänsä,

että meillä rauha olisi,

ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.

9 *Hes. 34:6; Sak. 10:2Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat,

kukin meistä poikkesi omalle tielleen.

Mutta Herra heitti hänen päällensä

kaikkien meidän syntivelkamme.

10 *Matt. 26:63; Matt. 27:14; Mark. 14:61; Joh. 1:29; Ap. t. 8:32Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen

eikä suutansa avannut;

niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään,

niinkuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä,

niin ei hän suutansa avannut.

11 Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois,

mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli?

Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta;

minun kansani rikkomuksen tähden

kohtasi rangaistus häntä.

12 *Joh. 8:46; 2. Kor. 5:21; 1. Piet. 2:22; 1. Joh. 3:5Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa;

mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa,

sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt

eikä petosta ollut hänen suussansa.

13 *Room. 6:9Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä,

lyödä hänet sairaudella.

Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi,

saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan,

ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa.

14 *Room. 5:19Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen

ja tulee ravituksi.

Tuntemuksensa kautta hän,

minun vanhurskas palvelijani,

vanhurskauttaa monet,

sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa.

15 *Luuk. 22:37; Luuk. 23:33; Joh. 17:2,6Sentähden minä jaan hänelle osan

suurten joukossa,

ja väkevien kanssa hän saalista jakaa;

sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan,

ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon,

hän kantoi monien synnit,

ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.