1 Daavidin virsi.

Minä veisaan armosta ja oikeudesta;

sinun ylistystäsi, Herra, minä laulan.

2 Minä tahdon noudattaa nuhteetonta vaellusta;

milloin tulet sinä minun tyköni?

Minä tahdon vaeltaa huoneessani

vilpittömällä sydämellä.

3 En kiinnitä silmääni siihen, mikä turmiollista on,

eksyttäväistä menoa minä vihaan:

ei saa se minuun tarttua.

4 Nurja sydän väistyköön minusta;

pahasta minä en tahdo tietää.

5 *Ps. 15:3; Sananl. 21:4Joka salaa panettelee lähimmäistänsä,

sen minä hukutan;

jolla on ylpeät silmät ja kopea sydän,

sitä minä en siedä.

6 *Sananl. 22:11Maan uskollisia minun silmäni etsivät,

että he asuisivat minua lähellä;

joka vaeltaa nuhteettomuuden tietä,

se on oleva minun palvelijani.

7 Vilpin tekijä älköön asuko minun huoneessani,

valheen puhuja ei kestä minun silmäini edessä.

8 *Sananl. 20:26; Room. 13:4Joka aamu minä hukutan

kaikki jumalattomat maasta,

lopettaakseni kaikki väärintekijät

Herran kaupungista.

Psalmo de David.

1 Bonecon kaj justecon mi prikantos;

Al Vi, ho Eternulo, mi muzikos.

2 Mi penas iri prudente la vojon de pieco;

Kiam Vi venos al mi?

Mi iras kun pura koro interne de mia domo.

3 Mi ne metas antaŭ miajn okulojn malbonan aferon;

Mi malamas farojn de malfideleco,

Ili ne aliĝas al mi.

4 Koro perversa foriĝu de mi;

Malbonon mi ne volas koni.

5 Kiu sekrete kalumnias sian proksimulon, tiun mi ekstermos;

Kiu havas fieran okulon kaj malhumilan koron, tiun mi ne toleros.

6 Miaj okuloj restas turnataj al la fideluloj de la tero, ke ili sidu kun mi;

Kiu iras la vojon de pieco, tiu servu al mi.

7 Ne loĝos interne de mia domo iu, kiu agas hipokrite;

Kiu diras malveron, tiu ne staros antaŭ miaj okuloj.

8 Fervore mi ekstermos ĉiujn malvirtulojn de la lando,

Por elradikigi el la urbo de la Eternulo ĉiujn krimulojn.