1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi.
2 5. Moos. 6:20; Ps. 78:3Jumala, me olemme omin korvin kuulleet,
meidän isämme ovat meille kertoneet,
minkä teon sinä teit heidän päivinänsä,
muinaisina päivinä.
3 2. Moos. 15:17; 5. Moos. 7:1; Ps. 9:6; Ps. 80:9Sinä karkoitit kädelläsi pakanat,
mutta heidät sinä istutit,
sinä hävitit kansat,
mutta heidät sinä levitit.
4 2. Moos. 33:14; 4. Moos. 6:25; 5. Moos. 7:8; Joos. 24:12Sillä eivät he miekallansa valloittaneet maata,
eikä heidän käsivartensa heitä auttanut,
vaan sinun oikea kätesi,
sinun käsivartesi ja sinun kasvojesi valkeus,
koska sinä olit heihin mielistynyt.
5 Ps. 74:12Sinä, Jumala, sinä olet minun kuninkaani,
toimita Jaakobille apu.
6 Ps. 18:39; Ps. 60:14Sinun avullasi
me syöksemme ahdistajamme maahan,
sinun nimessäsi me tallaamme vastustajamme.
7 1. Sam. 17:45; Ps. 20:8Sillä en minä jouseeni luota,
eikä miekkani minua auta;
8 vaan sinä pelastat meidät vihollisistamme,
ja saatat vihamiehemme häpeään.
9 Ps. 54:8Jumala on meidän kerskauksemme
kaikkina päivinä,
ja sinun nimeäsi me ylistämme iankaikkisesti. Sela.
10 Ps. 60:12Kuitenkin sinä meidät hylkäsit
ja saatoit meidät häpeään,
et lähtenyt sotaan meidän joukkojemme kanssa.
11 Sinä käänsit meidät vihollista pakoon,
ja meidän vihamiehemme ryöstivät saalista.
12 Sinä annoit meidät syötäviksi kuin lampaat,
ja hajotit meidät pakanain sekaan.
13 5. Moos. 32:30; Tuom. 2:14; Hes. 30:12Sinä myit kansasi halvasta
etkä heidän hinnastaan paljoa hyötynyt.
14 Ps. 79:4Sinä annat meidät naapuriemme häväistäviksi,
ympärillämme asuvaisten pilkaksi ja ivaksi.
15 Ps. 109:25Sinä saatat meidät sananparreksi pakanoille,
pään pudistukseksi kansoille.
16 Ps. 69:20Joka päivä on häväistykseni minun edessäni,
ja kasvojeni häpeä peittää minut,
17 Ps. 74:10herjaajan ja pilkkaajan puheen tähden,
vihollisen ja kostonhimoisen katseitten tähden.
18 Tämä kaikki on meitä kohdannut,
vaikka emme ole sinua unhottaneet
emmekä sinun liittoasi rikkoneet.
19 Ei ole meidän sydämemme sinusta luopunut,
eivät meidän askeleemme sinun polultasi poikenneet.
20 Kuitenkin sinä runtelit meidät
aavikkosutten asuinsijoilla
ja peitit meidät synkeydellä.
21 Jos me olisimme unhottaneet Jumalamme nimen
ja ojentaneet kätemme vieraan jumalan puoleen,
22 Ps. 7:10eikö Jumala olisi sitä tutkituksi saanut,
sillä hän tuntee sydämen salaisuudet?
23 Room. 8:36Ei, vaan sinun tähtesi
meitä surmataan kaiken päivää,
meitä pidetään teuraslampaina.
24 Ps. 35:23; Matt. 8:24Heräjä, miksi nukut, Herra?
Nouse, älä iäksi hylkää.
25 Ps. 13:2; Ps. 69:18Miksi peität kasvosi,
unhotat meidän kurjuutemme ja ahdistuksemme?
26 Sillä meidän sielumme on vaipunut tomuun,
meidän ruumiimme painunut maahan.
27 Nouse, auta meitä
ja lunasta meidät armosi tähden.
Al la ĥorestro. Instruo de la Koraĥidoj.
1 Ho Dio, per niaj oreloj ni aŭdis, niaj patroj rakontis al ni,
Kion Vi faris en iliaj tagoj, en tempo antikva.
2 Vi per Via mano forpelis popolojn, kaj ilin Vi enloĝigis;
Popolojn Vi pereigis, kaj ilin Vi vastigis.
3 Ĉar ne per sia glavo ili akiris la teron,
Kaj ne ilia brako helpis ilin;
Sed nur Via dekstra mano kaj Via brako kaj la lumo de Via vizaĝo,
Ĉar Vi ilin favoris.
4 Vi estas mia Reĝo, ho Dio;
Disponu helpon al Jakob.
5 Per Vi ni disbatos niajn malamikojn;
Per Via nomo ni piedpremos niajn kontraŭbatalantojn.
6 Ĉar ne mian pafarkon mi fidas,
Mia glavo min ne helpos.
7 Sed Vi helpas nin kontraŭ niaj malamikoj,
Kaj niajn malamantojn Vi kovras per honto.
8 Dion ni gloros ĉiutage,
Kaj Vian nomon ni dankos eterne. Sela.
9 Tamen Vi nin forlasis kaj hontigis,
Kaj Vi ne eliras kun nia militistaro.
10 Vi devigas nin forkuri de nia malamiko,
Ke niaj malamantoj nin prirabu;
11 Vi fordonas nin por formanĝo, kiel ŝafojn,
Kaj inter la popolojn Vi disĵetis nin;
12 Vi vendis Vian popolon por nenio,
Kaj prenis por ili nenian prezon;
13 Vi faris nin malestimataĵo por niaj najbaroj,
Mokataĵo kaj insultataĵo por niaj ĉirkaŭantoj;
14 Vi faris nin instrua ekzemplo por la popoloj,
Ke la nacioj balancas pri ni la kapon.
15 Ĉiutage mia malhonoro estas antaŭ mi,
Kaj honto kovras mian vizaĝon,
16 Pro la voĉo de mokanto kaj insultanto,
Antaŭ la vizaĝo de malamiko kaj venĝanto.
17 Ĉio tio trafis nin, sed ni Vin ne forgesis,
Kaj ni ne perfidiĝis al Via interligo.
18 Ne retiriĝis nia koro,
Kaj niaj paŝoj ne deflankiĝis de Via vojo.
19 Kiam Vi batis nin sur loko de ŝakaloj
Kaj kovris nin per ombro de morto,
20 Tiam se ni forgesus la nomon de nia Dio
Kaj ni etendus niajn manojn al fremda dio:
21 Ĉu Dio tion ne trovus?
Li ja scias la sekretojn de la koro.
22 Pro Vi ni ja estas mortigataj ĉiutage;
Oni rigardas nin kiel ŝafojn por buĉo.
23 Leviĝu, kial Vi dormas, mia Sinjoro?
Vekiĝu, ne forpuŝu por ĉiam.
24 Kial Vi kaŝas Vian vizaĝon,
Forgesas nian mizeron kaj nian suferon?
25 Nia animo estas ja ĵetita en la polvon;
Nia korpo kliniĝis al la tero.
26 Leviĝu; helpu kaj savu nin pro Via boneco.