1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Sairaus"; Daavidin mietevirsi.
2 Ps. 10:4; Ps. 14:1Hullu sanoo sydämessänsä: "Ei ole Jumalaa".
Turmiollinen ja iljettävä on heidän väärä menonsa;
ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on.
3 Room. 3:10Jumala katsoo taivaasta ihmislapsiin
nähdäksensä, onko ketään ymmärtäväistä,
ketään, joka etsii Jumalaa.
4 Mutta kaikki he ovat poikenneet pois,
kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet;
ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on,
ei yhden yhtäkään.
5 Eivätkö he mitään käsitä, nuo väärintekijät,
jotka saavat leipänsä syömällä minun kansaani,
eivätkä avuksensa huuda Jumalaa?
6 Siinä heidät valtaa kauhu,
missä ei kauhistavaa ole;
sillä Jumala hajottaa niiden luut,
jotka sinua saartavat.
Sinä saatat heidät häpeään,
sillä Jumala hylkää heidät.
7 1. Moos. 49:18; Luuk. 10:24Oi, että Israelille tulisi pelastus Siionista!
Kun Jumala kääntää kansansa kohtalon,
silloin Jaakob riemuitsee, Israel iloitsee.
Al la ĥorestro. Por maĥalato. Instruo de David.
1 La sensaĝulo diris en sia koro: Dio ne ekzistas.
Ili sentaŭgiĝis, kaj abomeniĝis en la malvirto;
Ekzistas neniu, kiu faras bonon.
2 Dio el la ĉielo ekrigardis la homidojn,
Por vidi, ĉu ekzistas prudentulo, kiu serĉas Dion.
3 Ĉiu devojiĝis, ĉiuj malvirtiĝis;
Ekzistas neniu, faranta bonon, ne ekzistas eĉ unu.
4 Ĉu ne prudentiĝos tiuj, kiuj faras malbonon,
Kiuj manĝas mian popolon, kiel oni manĝas panon,
Kaj kiuj ne vokas al Dio?
5 Tie ili forte ektimis, kie timindaĵo ne ekzistis;
Ĉar Dio disĵetis la ostojn de tiuj, kiuj vin sieĝas;
Vi hontigis ilin, ĉar Dio ilin forpuŝis.
6 Ho, ke venu el Cion savo al Izrael!
Kiam Dio revenigos Sian forkaptitan popolon,
Tiam triumfos Jakob kaj ĝojos Izrael.