1 Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:

2 *Sananl. 17:27"Kuinka kauan te asetatte sanoille ansoja?

Tulkaa järkiinne, sitten puhelemme.

3 Miksi meitä pidetään elukkain veroisina,

olemmeko teidän silmissänne tylsät?

4 Sinä, joka raivossasi raatelet itseäsi —

sinunko tähtesi jätettäisiin maa autioksi

ja kallio siirtyisi sijaltansa?

5 *Sananl. 13:9; Sananl. 24:20Ei, jumalattomain valo sammuu,

eikä hänen tulensa liekki loista.

6 Valo pimenee hänen majassansa,

ja hänen lamppunsa sammuu hänen päänsä päältä.

7 Hänen väkevät askeleensa supistuvat ahtaalle,

ja hänen oma neuvonsa kaataa hänet maahan.

8 Sillä hänen omat jalkansa vievät hänet verkkoon,

hän käyskentelee katetun pyyntihaudan päällä.

9 Paula tarttuu hänen kantapäähänsä,

ansa käy häneen kiinni;

10 hänelle on maahan kätketty pyydys,

polulle häntä varten silmukka.

11 *3. Moos. 26:36; Job 15:21; Job 27:20; Jer. 46:5Kauhut peljättävät häntä kaikkialta

ja ajavat häntä kintereillä kiitäen.

12 Nälkäiseksi käy hänen vaivansa,

ja turmio vartoo hänen kaatumistaan.

13 Hänen ruumiinsa jäseniä kalvaa,

hänen jäseniänsä kalvaa kuoleman esikoinen.

14 *Job 8:13; Job 11:20; Sananl. 10:28Hänet temmataan pois majastansa, turvastansa;

hänet pannaan astumaan kauhujen kuninkaan tykö.

15 Hänen majassansa asuu outoja,

hänen asuinpaikallensa sirotetaan tulikiveä.

16 Alhaalta kuivuvat hänen juurensa,

ylhäältä kuihtuvat hänen oksansa.

17 *Sananl. 10:7Hänen muistonsa katoaa maasta,

eikä hänen nimeänsä kadulla mainita.

18 Hänet sysätään valosta pimeyteen

ja karkoitetaan maan piiristä.

19 *2. Kun. 10:11,17; Job 27:14; Ps. 21:11Ei sukua, ei jälkeläistä

ole hänellä kansansa seassa,

eikä ketään jää jäljelle hänen asuntoihinsa.

20 Lännen asujat hämmästyvät

hänen tuhopäiväänsä,

idän asujat valtaa vavistus.

21 Näin käy väärintekijän huoneelle,

näin sen asuinpaikalle, joka ei Jumalasta välitä."

1 Then answered Bildad the Shuhite, and said, 2 How long will it be ere ye make an end of words? mark, and afterwards we will speak. 3 Wherefore are we counted as beasts, and reputed vile in your sight? 4 He teareth himself in his anger: shall the earth be forsaken for thee? and shall the rock be removed out of his place?*18.4 himself: Heb. his soul

5 Yea, the light of the wicked shall be put out, and the spark of his fire shall not shine. 6 The light shall be dark in his tabernacle, and his candle shall be put out with him.*18.6 candle: or, lamp 7 The steps of his strength shall be straitened, and his own counsel shall cast him down. 8 For he is cast into a net by his own feet, and he walketh upon a snare. 9 The gin shall take him by the heel, and the robber shall prevail against him. 10 The snare is laid for him in the ground, and a trap for him in the way.*18.10 laid: Heb. hidden

11 Terrors shall make him afraid on every side, and shall drive him to his feet.*18.11 drive: Heb. scatter 12 His strength shall be hungerbitten, and destruction shall be ready at his side. 13 It shall devour the strength of his skin: even the firstborn of death shall devour his strength.*18.13 strength: Heb. bars 14 His confidence shall be rooted out of his tabernacle, and it shall bring him to the king of terrors. 15 It shall dwell in his tabernacle, because it is none of his: brimstone shall be scattered upon his habitation. 16 His roots shall be dried up beneath, and above shall his branch be cut off. 17 His remembrance shall perish from the earth, and he shall have no name in the street. 18 He shall be driven from light into darkness, and chased out of the world.*18.18 He…: Heb. They shall drive him 19 He shall neither have son nor nephew among his people, nor any remaining in his dwellings. 20 They that come after him shall be astonied at his day, as they that went before were affrighted.*18.20 went…: or, lived with him*18.20 were…: Heb. laid hold on horror 21 Surely such are the dwellings of the wicked, and this is the place of him that knoweth not God.