1 Job vastasi ja sanoi:

2 *Job 25:4; Ps. 143:2"Totisesti minä tiedän, että niin on;

kuinka voisi ihminen olla oikeassa

Jumalaa vastaan!

3 Jos ihminen tahtoisi riidellä hänen kanssaan,

ei hän voisi vastata hänelle yhteen tuhannesta.

4 Hän on viisas mieleltään ja väkevä voimaltaan

kuka on niskoitellut häntä vastaan

ja jäänyt rankaisematta?

5 Hän siirtää vuoret äkkiarvaamatta,

hän kukistaa ne vihassansa;

6 hän järkyttää maan paikaltaan,

ja sen patsaat vapisevat;

7 hän kieltää aurinkoa, ja se ei nouse,

ja hän lukitsee tähdet sinetillään;

8 *Job 26:7; Ps. 104:2hän yksinänsä levittää taivaat

ja tallaa meren kuohun kukkuloita;

9 *Job 38:31; Aam. 5:8hän loi Seulaset ja Kalevanmiekan,

Otavan ja eteläiset tähtitarhat;

10 *Job 5:9; Ps. 72:18; Ps. 86:10; Room. 11:33hän tekee suuria, tutkimattomia tekoja,

ihmeitä ilman määrää.

11 Katso, hän käy ohitseni, enkä minä häntä näe;

hän liitää ohi, enkä minä häntä huomaa.

12 Katso, hän tempaa saaliinsa,

kuka voi häntä estää,

kuka sanoa hänelle: 'Mitä sinä teet?'

13 *Job 26:12Jumala ei taltu vihastansa;

hänen allensa vaipuivat Rahabin auttajat.

14 Minäkö sitten voisin vastata hänelle,

valita sanojani häntä vastaan?

15 Vaikka oikeassakin olisin, en saisi vastatuksi;

minun täytyisi tuomariltani armoa anoa.

16 Jos minä huutaisin ja hän minulle vastaisikin,

en usko, että hän ottaisi korviinsa huutoani,

17 hän, joka ajaa minua takaa myrskytuulessa

ja lisää haavojeni lukua syyttömästi,

18 joka ei anna minun vetää henkeäni,

vaan täyttää minut katkeralla tuskalla.

19 Jos väkevän voimaa kysytään, niin hän sanoo:

'Tässä olen!'

mutta jos oikeutta, niin:

'Kuka vetää minut tilille?'

20 Vaikka olisin oikeassa,

niin oma suuni tuomitsisi minut syylliseksi;

vaikka olisin syytön,

niin hän kuitenkin minut vääräksi tekisi.

21 Syytön minä olen. En välitä hengestäni,

elämäni on minulle halpa.

22 *Saarn. 9:2; Mal. 3:14Yhdentekevää kaikki; sentähden minä sanon:

hän lopettaa niin syyttömän kuin syyllisenkin.

23 Jos ruoska äkkiä surmaa,

niin hän pilkkaa viattomain epätoivoa.

24 Maa on jätetty jumalattoman valtaan,

hän peittää sen tuomarien kasvot —

ellei hän, kuka sitten?

25 Minun päiväni rientävät juoksijata nopeammin,

pakenevat onnea näkemättä,

26 ne kiitävät pois niinkuin ruokovenheet,

niinkuin kotka, joka iskee saaliiseen.

27 Jos ajattelen: tahdon unhottaa tuskani,

muuttaa muotoni ja ilostua,

28 niin minä kauhistun kaikkia kipujani,

tiedän, ettet julista minua viattomaksi.

29 Syyllisenä täytyy minun olla;

miksi turhaan itseäni vaivaan?

30 *Jer. 2:22Jos vaikka lumessa peseytyisin

ja puhdistaisin käteni lipeällä,

31 silloinkin sinä upottaisit minut likakuoppaan,

niin että omat vaatteeni minua inhoisivat.

32 *Saarn. 6:10Sillä ei ole hän ihminen niinkuin minä,

voidakseni vastata hänelle

ja käydäksemme oikeutta keskenämme.

33 Ei ole meillä riidanratkaisijaa,

joka laskisi kätensä meidän molempien päälle

34 *Job 13:21ja ottaisi hänen vitsansa pois minun päältäni,

niin ettei hänen kauhunsa peljättäisi minua;

35 silloin minä puhuisin enkä häntä pelkäisi,

sillä ei ole mitään sellaista tunnollani."

1 Then Job answered and said, 2 I know it is so of a truth: but how should man be just with God?*9.2 with God: or, before God? 3 If he will contend with him, he cannot answer him one of a thousand. 4 He is wise in heart, and mighty in strength: who hath hardened himself against him, and hath prospered? 5 Which removeth the mountains, and they know not: which overturneth them in his anger. 6 Which shaketh the earth out of her place, and the pillars thereof tremble. 7 Which commandeth the sun, and it riseth not; and sealeth up the stars. 8 Which alone spreadeth out the heavens, and treadeth upon the waves of the sea.*9.8 waves: Heb. heights 9 Which maketh Arcturus, Orion, and Pleiades, and the chambers of the south.*9.9 Arcturus…: Heb. Ash, Cesil, and Cimah 10 Which doeth great things past finding out; yea, and wonders without number. 11 Lo, he goeth by me, and I see him not: he passeth on also, but I perceive him not. 12 Behold, he taketh away, who can hinder him? who will say unto him, What doest thou?*9.12 hinder…: Heb. turn him away? 13 If God will not withdraw his anger, the proud helpers do stoop under him.*9.13 proud…: Heb. helpers of pride, or, strength

14 How much less shall I answer him, and choose out my words to reason with him? 15 Whom, though I were righteous, yet would I not answer, but I would make supplication to my judge. 16 If I had called, and he had answered me; yet would I not believe that he had hearkened unto my voice. 17 For he breaketh me with a tempest, and multiplieth my wounds without cause. 18 He will not suffer me to take my breath, but filleth me with bitterness. 19 If I speak of strength, lo, he is strong: and if of judgment, who shall set me a time to plead? 20 If I justify myself, mine own mouth shall condemn me: if I say, I am perfect, it shall also prove me perverse. 21 Though I were perfect, yet would I not know my soul: I would despise my life.

22 This is one thing, therefore I said it, He destroyeth the perfect and the wicked. 23 If the scourge slay suddenly, he will laugh at the trial of the innocent. 24 The earth is given into the hand of the wicked: he covereth the faces of the judges thereof; if not, where, and who is he?

25 Now my days are swifter than a post: they flee away, they see no good. 26 They are passed away as the swift ships: as the eagle that hasteth to the prey.*9.26 swift…: or, ships of Ebeh: Heb. ships of desire 27 If I say, I will forget my complaint, I will leave off my heaviness, and comfort myself: 28 I am afraid of all my sorrows, I know that thou wilt not hold me innocent. 29 If I be wicked, why then labour I in vain? 30 If I wash myself with snow water, and make my hands never so clean; 31 Yet shalt thou plunge me in the ditch, and mine own clothes shall abhor me.*9.31 abhor…: or, make me to be abhorred 32 For he is not a man, as I am, that I should answer him, and we should come together in judgment. 33 Neither is there any daysman betwixt us, that might lay his hand upon us both.*9.33 any…: Heb. one that should argue*9.33 daysman: or, umpire 34 Let him take his rod away from me, and let not his fear terrify me: 35 Then would I speak, and not fear him; but it is not so with me.*9.35 it is…: Heb. I am not so with myself