1 Kun nuo kolme miestä eivät enää vastanneet Jobille, koska hän oli omissa silmissään vanhurskas, 2 *Job 27:5vihastui buusilainen Elihu, Baarakelin poika, joka oli Raamin sukua; Jobiin hän vihastui, koska tämä piti itseään Jumalaa vanhurskaampana, 3 ja tämän kolmeen ystävään hän vihastui, koska he eivät keksineet vastausta, jolla olisivat osoittaneet Jobin olevan väärässä. 4 Elihu oli odottanut vuoroa puhuakseen Jobille, koska toiset olivat iältään häntä vanhemmat. 5 Mutta kun Elihu näki, ettei noilla kolmella miehellä enää ollut sanaa suussa vastaukseksi, vihastui hän.

6 Niin buusilainen Elihu, Baarakelin poika, lausui ja sanoi:

"Nuori minä olen iältäni,

ja te olette vanhat;

sentähden minä arkailin ja pelkäsin

ilmoittaa tietoani teille.

7 *Job 12:12Minä ajattelin: 'Puhukoon ikä,

ja vuosien paljous julistakoon viisautta'.

8 Mutta onhan ihmisissä henki,

ja Kaikkivaltiaan henkäys antaa heille ymmärrystä.

9 Eivät iäkkäät ole viisaimmat,

eivätkä vanhukset yksin ymmärrä, mikä on oikein.

10 Sentähden minä sanon: Kuule minua;

minäkin ilmoitan, mitä tiedän.

11 Katso, minä olen odottanut,

mitä teillä olisi sanomista,

olen kuunnellut teidän taitavia puheitanne,

kunnes olisitte löytäneet osuvat sanat.

12 Niin, minä tarkkasin teitä;

mutta katso, ei kukaan ole Jobin sanoja kumonnut,

ei kukaan teistä voinut vastata hänen puheisiinsa.

13 Älkää sanoko:

'Meitä vastassa on ilmetty viisaus,

vain Jumala voi hänet torjua, ei ihminen'.

14 Minua vastaan hän ei ole todisteita tuonut,

enkä käy hänelle vastaamaan teidän puheillanne.

15 He ovat kauhistuneet, eivät enää vastaa;

sanat puuttuvat heiltä.

16 Odottaisinko minä, kun he eivät puhu,

kun he siinä seisovat enää vastaamatta?

17 Vastaanpa minäkin osaltani,

minäkin ilmoitan, mitä tiedän.

18 Sillä minä olen sanoja täynnä,

henki rinnassani ahdistaa minua.

19 Katso, minun rintani on kuin viini,

jolle ei reikää avata,

se on pakahtumaisillaan

niinkuin nuorella viinillä täytetyt leilit.

20 Tahdon puhua, saadakseni helpotusta,

avata huuleni ja vastata.

21 En pidä kenenkään puolta

enkä ketään ihmistä imartele.

22 Sillä en osaa imarrella;

silloin Luojani ottaisi minut kohta pois."

1 So these three men ceased to answer Job, because he was righteous in his own eyes.*32.1 to…: Heb. from answering 2 Then was kindled the wrath of Elihu the son of Barachel the Buzite, of the kindred of Ram: against Job was his wrath kindled, because he justified himself rather than God.*32.2 himself: Heb. his soul 3 Also against his three friends was his wrath kindled, because they had found no answer, and yet had condemned Job. 4 Now Elihu had waited till Job had spoken, because they were elder than he.*32.4 waited…: Heb. expected Job in words*32.4 elder: Heb. elder for days 5 When Elihu saw that there was no answer in the mouth of these three men, then his wrath was kindled.

6 And Elihu the son of Barachel the Buzite answered and said, I am young, and ye are very old; wherefore I was afraid, and durst not shew you mine opinion.*32.6 young: Heb. few of days*32.6 durst…: Heb. feared 7 I said, Days should speak, and multitude of years should teach wisdom. 8 But there is a spirit in man: and the inspiration of the Almighty giveth them understanding. 9 Great men are not always wise: neither do the aged understand judgment. 10 Therefore I said, Hearken to me; I also will shew mine opinion. 11 Behold, I waited for your words; I gave ear to your reasons, whilst ye searched out what to say.*32.11 reasons: Heb. understandings*32.11 what…: Heb. words 12 Yea, I attended unto you, and, behold, there was none of you that convinced Job, or that answered his words: 13 Lest ye should say, We have found out wisdom: God thrusteth him down, not man. 14 Now he hath not directed his words against me: neither will I answer him with your speeches.*32.14 directed: or, ordered

15 They were amazed, they answered no more: they left off speaking.*32.15 left…: Heb. removed speeches from themselves 16 When I had waited, (for they spake not, but stood still, and answered no more;) 17 I said, I will answer also my part, I also will shew mine opinion. 18 For I am full of matter, the spirit within me constraineth me.*32.18 matter: Heb. words*32.18 spirit…: Heb. spirit of my belly 19 Behold, my belly is as wine which hath no vent; it is ready to burst like new bottles.*32.19 hath…: Heb. is not opened 20 I will speak, that I may be refreshed: I will open my lips and answer.*32.20 be…: Heb. breathe 21 Let me not, I pray you, accept any man’s person, neither let me give flattering titles unto man. 22 For I know not to give flattering titles; in so doing my maker would soon take me away.