1 Proverbi di Salomone, figliuolo di Davide, re d’Israele;2 perché l’uomo conosca la sapienza e l’istruzione, e intenda i detti sensati;3 perché riceva istruzione circa l’assennatezza, la giustizia, l’equità, la dirittura;4 per dare accorgimento ai semplici, e conoscenza e riflessione al giovane.5 Il savio ascolterà, e accrescerà il suo sapere; l’uomo intelligente ne ritrarrà buone direzioni6 per capire i proverbi e le allegorie, le parole dei savi e i loro enigmi.7 Il timore dell’Eterno è il principio della scienza; gli stolti disprezzano la sapienza e l’istruzione.8 Ascolta, figliuol mio, l’istruzione di tuo padre e non ricusare l’insegnamento di tua madre;9 poiché saranno una corona di grazia sul tuo capo, e monili al tuo collo.10 Figliuol mio, se i peccatori ti vogliono sedurre, non dar loro retta.11 Se dicono: "Vieni con noi; mettiamoci in agguato per uccidere; tendiamo insidie senza motivo all’innocente;12 inghiottiamoli vivi, come il soggiorno de’ morti, e tutt’interi come quelli che scendon nella fossa;13 noi troveremo ogni sorta di beni preziosi, empiremo le nostre case di bottino;14 tu trarrai a sorte la tua parte con noi, non ci sarà fra noi tutti che una borsa sola"15 figliuol mio, non t’incamminare con essi; trattieni il tuo piè lungi dal loro sentiero;16 poiché i loro piedi corrono al male ed essi s’affrettano a spargere il sangue.17 Si tende invano la rete dinanzi a ogni sorta d’uccelli;18 ma costoro pongono agguati al loro proprio sangue, e tendono insidie alla stessa loro vita.19 Tal è la sorte di chiunque è avido di guadagno; esso toglie la vita a chi lo possiede.20 La sapienza grida per le vie, fa udire la sua voce per le piazze;21 nei crocicchi affollati ella chiama, all’ingresso delle porte, in città, pronunzia i suoi discorsi:22 "Fino a quando, o scempi, amerete la scempiaggine? fino a quando gli schernitori prenderanno gusto a schernire e gli stolti avranno in odio la scienza?23 Volgetevi a udire la mia riprensione; ecco, io farò sgorgare su voi lo spirito mio, vi farò conoscere le mie parole…24 Ma poiché, quand’ho chiamato avete rifiutato d’ascoltare, quand’ho steso la mano nessun vi ha badato,25 anzi avete respinto ogni mio consiglio e della mia correzione non ne avete voluto sapere,26 anch’io mi riderò delle vostre sventure, mi farò beffe quando lo spavento vi piomberà addosso;27 quando lo spavento vi piomberà addosso come una tempesta quando la sventura v’investirà come un uragano, e vi cadranno addosso la distretta l’angoscia.28 Allora mi chiameranno, ma io non risponderò; mi cercheranno con premura ma non mi troveranno.29 Poiché hanno odiato la scienza e non hanno scelto il timor dell’Eterno30 e non hanno voluto sapere dei miei consigli e hanno disdegnato ogni mia riprensione,31 si pasceranno del frutto della loro condotta, e saranno saziati dei loro propri consigli.32 Poiché il pervertimento degli scempi li uccide, e lo sviarsi degli stolti li fa perire;33 ma chi m’ascolta se ne starà al sicuro, sarà tranquillo, senza paura d’alcun male".

1 Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,2 viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,3 taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,4 mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.5 Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta6 ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.7 Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.8 Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,9 sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.10 Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.12 nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset;13 me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;15 Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.17 Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. -Mutta turhaan:18 omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.19 Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.20 Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;21 meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:22 Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?23 Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.24 Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,25 vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,26 niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;27 kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.28 Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.29 Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa30 eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,31 saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.32 Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.33 Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.