1 L’uomo che, essendo spesso ripreso, irrigidisce il collo, sarà di subito fiaccato, senza rimedio.2 Quando i giusti son numerosi, il popolo si rallegra: ma quando domina l’empio, il popolo geme.3 L’uomo che ama la sapienza, rallegra suo padre; ma chi frequenta le meretrici dissipa i suoi beni.4 Il re, con la giustizia, rende stabile il paese; ma chi pensa solo a imporre tasse, lo rovina.5 L’uomo che lusinga il prossimo, gli tende una rete davanti ai piedi.6 Nella trasgressione del malvagio v’è un’insidia; ma il giusto canta e si rallegra.7 Il giusto prende conoscenza della causa de’ miseri, ma l’empio non ha intendimento né conoscenza.8 I beffardi soffian nel fuoco delle discordie cittadine, ma i savi calmano le ire.9 Se un savio viene a contesa con uno stolto, quello va in collera e ride, e non c’è da intendersi.10 Gli uomini di sangue odiano chi è integro, ma gli uomini retti ne proteggono la vita.11 Lo stolto dà sfogo a tutta la sua ira, ma il savio rattiene la propria.12 Quando il sovrano dà retta alle parole menzognere, tutti i suoi ministri sono empi.13 Il povero e l’oppressore s’incontrano; l’Eterno illumina gli occhi d’ambedue.14 Il re che fa ragione ai miseri secondo verità, avrà il trono stabilito in perpetuo.15 La verga e la riprensione dànno sapienza; ma il fanciullo lasciato a sé stesso, fa vergogna a sua madre.16 Quando abbondano gli empi, abbondano le trasgressioni; ma i giusti ne vedranno la ruina.17 Correggi il tuo figliuolo; egli ti darà conforto, e procurerà delizie all’anima tua.18 Quando non c’è visioni, il popolo è senza freno; ma beato colui che osserva la legge!19 Uno schiavo non si corregge a parole; anche se comprende, non ubbidisce.20 Hai tu visto un uomo precipitoso nel suo parlare? C’è più da sperare da uno stolto che da lui.21 Se uno alleva delicatamente da fanciullo il suo servo, questo finirà per voler essere figliuolo.22 L’uomo iracondo fa nascere contese, e l’uomo collerico abbonda in trasgressioni.23 L’orgoglio abbassa l’uomo, ma chi è umile di spirito ottiene gloria.24 Chi fa società col ladro odia l’anima sua; egli ode la esecrazione e non dice nulla.25 La paura degli uomini costituisce un laccio, ma chi confida nell’Eterno è al sicuro.26 Molti cercano il favore del principe, ma l’Eterno fa giustizia ad ognuno.27 L’uomo iniquo è un abominio per i giusti, e colui che cammina rettamente è un abominio per gli empi.

1 Kuritusta saanut mies, joka niskurina pysyy, rusennetaan äkisti, eikä apua ole.2 Hurskaitten enentyessä kansa iloitsee, mutta jumalattoman hallitessa kansa huokaa.3 Viisautta rakastavainen on isällensä iloksi, mutta porttojen seuratoveri hävittää varansa.4 Oikeudella kuningas pitää maan pystyssä, mutta verojen kiskoja sen hävittää.5 Mies, joka lähimmäistään liehakoitsee, virittää verkon hänen askeleilleen.6 Pahalle miehelle on oma rikos paulaksi, mutta vanhurskas saa riemuita ja iloita.7 Vanhurskas tuntee vaivaisten asian, mutta jumalaton ei siitä mitään ymmärrä.8 Pilkkaajat kaupungin villitsevät, mutta viisaat hillitsevät vihan.9 Viisas mies kun käräjöi hullun miehen kanssa, niin tämä reutoo ja nauraa eikä asetu.10 Murhamiehet vihaavat nuhteetonta, oikeamielisten henkeä he väijyvät.11 Tyhmä purkaa kaiken sisunsa, mutta viisas sen viimein tyynnyttää.12 Hallitsija, joka kuuntelee valhepuheita, saa palvelijoikseen pelkkiä jumalattomia.13 Köyhä ja sortaja kohtaavat toisensa; kumpaisenkin silmille Herra antaa valon.14 Kuninkaalla, joka tuomitsee vaivaisia oikein, on valtaistuin iäti vahva.15 Vitsa ja nuhde antavat viisautta, mutta kuriton poika on äitinsä häpeä.16 Kun jumalattomat lisääntyvät, lisääntyy rikos, mutta vanhurskaat saavat nähdä, kuinka he kukistuvat.17 Kurita poikaasi, niin hän sinua virvoittaa ja sielullesi herkkuja tarjoaa.18 Missä ilmoitus puuttuu, siinä kansa käy kurittomaksi; autuas se, joka noudattaa lakia.19 Ei ota palvelija sanoista ojentuakseen: hän kyllä ymmärtää, mutta ei tottele.20 Näet miehen, kärkkään puhumaan-enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.21 Jos palvelijaansa nuoresta pitäen hemmottelee, tulee hänestä lopulta kiittämätön.22 Pikavihainen mies nostaa riidan, ja kiukkuinen tulee rikkoneeksi paljon.23 Ihmisen alentaa hänen oma ylpeytensä, mutta alavamielinen saa kunnian.24 Joka käy osille varkaan kanssa, se sieluansa vihaa; hän kuulee vannotuksen, mutta ei ilmaise mitään.25 Ihmispelko panee paulan, mutta Herraan luottavainen on turvattu.26 Hallitsijan suosiota etsivät monet, mutta Herralta tulee miehelle oikeus.27 Vääryyden mies on vanhurskaille kauhistus, ja oikean tien kulkija on kauhistus jumalattomalle.