1 La sapienza non grida ella? e l’intelligenza non fa ella udire la sua voce?2 Ella sta in piè al sommo dei luoghi elevati, sulla strada, ai crocicchi;3 grida presso le porte, all’ingresso della città, nei viali che menano alle porte:4 "Chiamo voi, o uomini principali, e la mia voce si rivolge ai figli del popolo.5 Imparate, o semplici, l’accorgimento, e voi, stolti, diventate intelligenti di cuore!6 Ascoltate, perché dirò cose eccellenti, e le mie labbra s’apriranno a insegnar cose rette.7 Poiché la mia bocca esprime il vero, e le mie labbra abominano l’empietà.8 Tutte le parole della mia bocca son conformi a giustizia, non v’è nulla di torto o di perverso in esse.9 Son tutte piane per l’uomo intelligente, e rette per quelli che han trovato la scienza.10 Ricevete la mia istruzione anziché l’argento, e la scienza anziché l’oro scelto;11 poiché la sapienza val più delle perle, e tutti gli oggetti preziosi non la equivalgono.12 Io, la sapienza, sto con l’accorgimento, e trovo la scienza della riflessione.13 Il timore dell’Eterno è odiare il male; io odio la superbia, l’arroganza, la via del male e la bocca perversa.14 A me appartiene il consiglio e il buon successo; io sono l’intelligenza, a me appartiene la forza.15 Per mio mezzo regnano i re, e i principi decretano ciò ch’è giusto.16 Per mio mezzo governano i capi, i nobili, tutti i giudici della terra.17 Io amo quelli che m’amano, e quelli che mi cercano mi trovano.18 Con me sono ricchezze e gloria, i beni permanenti e la giustizia.19 Il mio frutto e migliore dell’oro fino, e il mio prodotto val più che argento eletto.20 Io cammino per la via della giustizia, per i sentieri dell’equità,21 per far eredi di beni reali quelli che m’amano, e per riempire i loro tesori.22 L’Eterno mi formò al principio de’ suoi atti, prima di fare alcuna delle opere sue, ab antico.23 Fui stabilita ab eterno, dal principio, prima che la terra fosse.24 Fui generata quando non c’erano ancora abissi, quando ancora non c’erano sorgenti rigurgitanti d’acqua.25 Fui generata prima che i monti fossero fondati, prima ch’esistessero le colline,26 quand’egli ancora non avea fatto né la terra né i campi né le prime zolle della terra coltivabile.27 Quand’egli disponeva i cieli io ero là; quando tracciava un circolo sulla superficie dell’abisso,28 quando condensava le nuvole in alto, quando rafforzava le fonti dell’abisso,29 quando assegnava al mare il suo limite perché le acque non oltrepassassero il suo cenno, quando poneva i fondamenti della terra,30 io ero presso di lui come un artefice, ero del continuo esuberante di gioia, mi rallegravo in ogni tempo nel suo cospetto;31 mi rallegravo nella parte abitabile della sua terra, e trovavo la mia gioia tra i figliuoli degli uomini.32 Ed ora, figliuoli, ascoltatemi; beati quelli che osservano le mie vie!33 Ascoltate l’istruzione, siate savi, e non la rigettate!34 Beato l’uomo che m’ascolta, che veglia ogni giorno alle mie porte, che vigila alla soglia della mia casa!35 Poiché chi mi trova trova la vita, e ottiene favore dall’Eterno.36 Ma chi pecca contro di me, fa torto all’anima sua; tutti quelli che m’odiano, amano la morte".

1 Eikö viisaus kutsu, eikö taito anna äänensä kuulua?2 Ylös kummuille, tien viereen, polkujen risteyksiin hän on asettunut.3 Porttien pielissä, kaupungin portilla, oviaukoissa hän huutaa:5 Tulkaa, yksinkertaiset, mieleviksi; tulkaa järkeviksi, te tyhmät.6 Kuulkaa, sillä jalosti minä puhun, ja avaan huuleni puhumaan, mikä oikein on;7 sillä totuutta minun suuni haastaa, ja jumalattomuus on minun huulilleni kauhistus.8 Vanhurskaat ovat minun suuni sanat kaikki, ei ole niissä mitään petollista, ei väärää.9 Ne ovat kaikki oikeat ymmärtäväiselle, suorat niille, jotka löysivät tiedon.10 Ottakaa minun kuritukseni, älkääkä hopeata, ja tieto ennen valituinta kultaa.11 Sillä parempi on viisaus kuin helmet, eivät mitkään kalleudet vedä sille vertaa.12 Minä, viisaus, olen perehtynyt mielevyyteen, olen löytänyt tiedon ja taidollisuuden.13 Herran pelko on pahan vihaamista. Kopeutta ja ylpeyttä, pahaa tietä ja kavalaa suuta minä vihaan.14 Minulla on neuvo ja neuvokkuus; minä olen ymmärrys, minulla on voima.15 Minun avullani kuninkaat hallitsevat, ruhtinaat säädöksensä vanhurskaasti säätävät.16 Minun avullani päämiehet vallitsevat ja ylhäiset, maan tuomarit kaikki.17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.18 Minun tykönäni on rikkaus ja kunnia, ikivanha varallisuus ja vanhurskaus.19 Minun hedelmäni on parempi kuin kulta, kuin puhtain kulta, minun antamani voitto valituinta hopeata parempi.20 Minä vaellan vanhurskauden polkua, oikeuden teitten keskikohtaa,21 antaakseni niille, jotka minua rakastavat, pysyvän perinnön ja täyttääkseni heidän aarrekammionsa.22 Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.23 Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista.24 Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita.25 Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä,26 kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.27 Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle,28 kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman,29 kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset,30 silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin;31 leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset.32 Siis te, lapset, kuulkaa minua; autuaat ne, jotka noudattavat minun teitäni!33 Kuritusta kuulkaa, niin viisastutte; älkää sen antako mennä menojaan.34 Autuas se ihminen, joka minua kuulee, valvoo minun ovillani päivästä päivään, vartioitsee minun ovieni pieliä!35 Sillä joka minut löytää, löytää elämän ja saa Herran mielisuosion.