1 Meglio un povero che cammina nella sua integrità, di colui ch’è perverso di labbra ed anche stolto.2 L’ardore stesso, senza conoscenza, non è cosa buona: e chi cammina in fretta sbaglia strada.3 La stoltezza dell’uomo ne perverte la via, ma il cuor di lui s’irrita contro l’Eterno.4 Le ricchezze procurano gran numero d’amici, ma il povero è abbandonato anche dal suo compagno.5 Il falso testimonio non rimarrà impunito, e chi spaccia menzogne non avrà scampo.6 Molti corteggiano l’uomo generoso, e tutti sono amici dell’uomo munificente.7 Tutti i fratelli del povero l’odiano, quanto più gli amici suoi s’allontaneranno da lui! Ei li sollecita con parole, ma già sono scomparsi.8 Chi acquista senno ama l’anima sua; e chi serba con cura la prudenza troverà del bene.9 Il falso testimonio non rimarrà impunito, e chi spaccia menzogne perirà.10 Vivere in delizie non s’addice allo stolto; quanto meno s’addice allo schiavo dominare sui principi!11 Il senno rende l’uomo lento all’ira, ed egli stima sua gloria il passar sopra le offese.12 L’ira del re è come il ruggito d’un leone, ma il suo favore è come rugiada sull’erba.13 Un figliuolo stolto è una grande sciagura per suo padre, e le risse d’una moglie sono il gocciolar continuo d’un tetto.14 Casa e ricchezze sono un’eredità dei padri, ma una moglie giudiziosa è un dono dell’Eterno.15 La pigrizia fa cadere nel torpore, e l’anima indolente patirà la fame.16 Chi osserva il comandamento ha cura dell’anima sua, ma chi non si dà pensiero della propria condotta morrà.17 Chi ha pietà del povero presta all’Eterno, che gli contraccambierà l’opera buona.18 Castiga il tuo figliuolo, mentre c’è ancora speranza, ma non ti lasciar andare sino a farlo morire.19 L’uomo dalla collera violenta dev’esser punito; ché, se lo scampi, dovrai tornare daccapo.20 Ascolta il consiglio e ricevi l’istruzione, affinché tu diventi savio per il resto della vita.21 Ci sono molti disegni nel cuor dell’uomo, ma il piano dell’Eterno è quello che sussiste.22 Ciò che rende caro l’uomo è la bontà, e un povero val più d’un bugiardo.23 Il timor dell’Eterno mena alla vita; chi l’ha si sazia, e passa la notte non visitato da alcun male.24 Il pigro tuffa la mano nel piatto, e non fa neppur tanto da portarla alla bocca.25 Percuoti il beffardo, e il semplice si farà accorto; riprendi l’intelligente, e imparerà la scienza.26 Il figlio che fa vergogna e disonore, rovina suo padre e scaccia sua madre.27 Cessa, figliuol mio, d’ascoltar l’istruzione, se ti vuoi allontanare dalle parole della scienza.28 Il testimonio iniquo si burla della giustizia, e la bocca degli empi trangugia l’iniquità.29 I giudici son preparati per i beffardi e le percosse per il dosso degli stolti.

1 Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin.2 Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.3 Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.4 Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon.5 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se ei pelastu.6 Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.7 Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu, vielä vierotumpi ystävilleen. Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella.8 Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää.9 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se hukkuu.10 Ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.11 Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.12 Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.13 Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.14 Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.15 Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää.16 Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.17 Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.18 Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on; ethän halunne hänen kuolemaansa.19 Rajuluontoinen joutuu sakkoihin: vain yllytät, jos yrität apuun.20 Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.21 Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.22 Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija.23 Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.24 Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.25 Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon.26 Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika.27 Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista.28 Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.29 Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään.