1 Durante o segundo ano do reinado de Jeoás, rei de Israel, o rei Amazias começou a reinar sobre Judá; tinha vinte e cinco anos nessa ocasião, e reinou em Jerusalém durante vinte e nove anos. (A sua mãe chamava-se Jeoadim, natural de Jerusalém.)

3 Foi um bom rei aos olhos do Senhor, ainda que não à semelhança do seu antepassado David. Mas foi tão bom rei como o seu pai Joás.

4 Contudo também ele não soube destruir inteiramente os nichos sobre as colinas, e dessa forma o povo continuou a sacrificar e a oferecer incenso aí.

5 Logo que pôde confirmar a sua posição como rei, matou os homens que lhe tinham assassinado o pai; mas poupou os filhos deles, porque quis respeitar a ordem que o Senhor tinha dado, na lei de Moisés, em como os pais não serão castigados pela culpa dos filhos, nem estes, pela dos seus pais: cada qual deverá carregar com a condenação dos seus próprios pecados.

7 Certa ocasião Amazias matou dez mil edomitas no vale do Sal; também conquistou Sela e mudou-lhe o nome em Jocteel, assim sendo conhecida até ao dia de hoje.

8 Um dia enviou uma mensagem ao rei Jeoás de Israel (filho de Jeoacaz e neto de Jeú), desafiando-o a mobilizar o exército e a vir combater contra ele.

9 Mas o rei Jeoás respondeu-lhe: Um simples cardo do Líbano pediu assim ao poderoso cedro: 'Dá-me a tua filha para que seja mulher do meu filho'. Mas precisamente nesse momento passou um animal selvagem que pisou o cardo e o esmagou!

10 Tu destruíste Edom e estás muito orgulhoso por isso; contudo dou-te este conselho: fica contente com a vitória que obtiveste, mas deixa-te ficar onde estás! Porque é que havias de provocar um desastre, não só para ti como para Judá?

11 Mas Amazias não quis ouvi-lo, e por isso Jeoás, rei de Israel, mandou preparar o seu exército. A batalha começou em Bete-Semes, uma das povoações de Judá. O rei de Judá foi derrotado e a tropa fugiu. Amazias o rei foi capturado e o exército de Israel avançou sobre Jerusalém e derrubou a sua muralha desde a porta de Efraim até à porta da Esquina, numa distância de cerca de duzentos metros. O rei Jeoás ficou com muito despojo de guerra, e mais todo o ouro e prata do templo e do tesouro do palácio, assim como as taças de ouro. Depois regressou a Samaria.

15 O resto dos acontecimentos referentes ao reinado de Jeoás, e à sua guerra contra o rei Amazias, está relatado nas Crónicas dos Reis de Israel. Quando Jeoás morreu foi sepultado em Samaria junto aos outros reis de Israel. Jeroboão seu filho reinou em seu lugar.

17 Amazias viveu quinze anos mais que Jeoás, e o resto da sua biografia está escrito nas Crónicas dos Reis de Judá. Houve mesmo uma conspiração contra ele em Jerusalém de tal forma que teve de fugir para Laquis; no entanto os seus adversários mandaram lá assassinos a soldo que o mataram. O seu corpo foi mandado para Jerusalém numa urna puxada a cavalos e foi enterrado no cemitério real, na cidade de David.

21 Então seu filho Azarias ascendeu ao trono; tinha a idade de dezasseis anos. Depois da morte de seu pai, edificou a povoação de Elate, e entregou-a a Judá.

23 Entretanto, sobre Israel, Jeroboão II tornara-se rei, durante o décimo quinto ano do reinado de Amazias, rei de Judá. O reinado de Jeroboão durou quarenta e um anos. Mas foi um mau rei, tanto quanto Jeroboão I, filho de Nebate, que foi o responsável pela introdução generalizada do culto dos ídolos entre o povo. Jeroboão II recuperou os territórios que Israel perdera entre Hamate e o Mar Morto, tal como o Senhor Deus de Israel tinha predito através de Jonas (filho de Amitai) de Gate-Hefer. Porque o Senhor viu a grande miséria em que se encontrava Israel, sem ninguém que viesse em seu auxílio. O Senhor não dissera que apagaria o nome de Israel sobre a terra; por isso serviu-se do rei Jeroboão II para o salvar.

28 O mais da biografia de Jeroboão II, tudo o que fez, o seu grande poder, as suas batalhas e como recuperou Damasco e Hamate (que tinha sido tomada por Judá) estão narrados nas Crónicas dos Reis de Israel. Quando faleceu, Jeroboão II foi sepultado com os outros reis de Israel, e o seu filho Zacarias reinou em seu lugar.

1 Israelin kuninkaan Jooaan, Jooahaan pojan, toisena hallitusvuotena tuli Amasja, Jooaan poika, Juudan kuninkaaksi.

2 Hän oli kahdenkymmenen viiden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentä yhdeksän vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Jooaddin, Jerusalemista.

3 Hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, ei kuitenkaan niinkuin hänen isänsä Daavid. Kaikessa hän teki, niinkuin hänen isänsä Jooas oli tehnyt.

4 Kuitenkaan eivät uhrikukkulat hävinneet, vaan kansa uhrasi ja suitsutti yhä edelleen uhrikukkuloilla.

5 Ja kun kuninkuus oli vahvistunut hänen käsissään, surmautti hän ne palvelijansa, jotka olivat murhanneet kuninkaan, hänen isänsä.

7 Hän voitti edomilaiset Suolalaaksossa, kymmenentuhatta miestä, ja valloitti Seelan asevoimalla ja antoi sille nimen Jokteel, joka sillä tänäkin päivänä on.

11 Mutta Amasja ei totellut. Niin Jooas, Israelin kuningas, lähti liikkeelle, ja he, hän ja Amasja, Juudan kuningas, ottelivat keskenään Beet-Semeksessä, joka on Juudan aluetta.

12 Ja israelilaiset voittivat Juudan miehet, ja nämä pakenivat kukin majallensa.

13 Ja Jooas, Israelin kuningas, otti Juudan kuninkaan Amasjan, Jooaan pojan, Ahasjan pojanpojan, Beet-Semeksessä vangiksi. Kun hän tuli Jerusalemiin, revitti hän Jerusalemin muuria Efraimin portista Kulmaporttiin saakka, neljäsataa kyynärää.

14 Ja hän otti kaiken kullan ja hopean sekä kaikki kalut, mitä Herran temppelissä ja kuninkaan linnan aarrekammioissa oli, ynnä panttivankeja, ja palasi Samariaan.

15 Mitä muuta on kerrottavaa Jooaasta, siitä, mitä hän teki, ja hänen urotöistään, kuinka hän soti Amasjaa, Juudan kuningasta, vastaan, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.

16 Ja Jooas meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin Samariaan Israelin kuningasten viereen. Ja hänen poikansa Jerobeam tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

17 Mutta Juudan kuningas Amasja, Jooaan poika, eli Israelin kuninkaan Jooaan, Jooahaan pojan, kuoleman jälkeen viisitoista vuotta.

18 Mitä muuta on kerrottavaa Amasjasta, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.

19 Ja häntä vastaan tehtiin Jerusalemissa salaliitto. Hän pakeni Laakiiseen, mutta Laakiiseen lähetettiin miehiä hänen jälkeensä, ja ne surmasivat hänet siellä.

20 Hänet nostettiin hevosten selkään ja haudattiin Jerusalemiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin.

21 Mutta koko Juudan kansa otti Asarjan, joka oli kuudentoista vuoden vanha, ja teki hänet kuninkaaksi hänen isänsä Amasjan sijaan.

22 Hän linnoitti Eelatin ja palautti sen Juudalle, sittenkuin kuningas oli mennyt lepoon isiensä tykö.

23 Juudan kuninkaan Amasjan, Jooaan pojan, viidentenätoista hallitusvuotena tuli Jerobeam, Jooaan poika, Israelin kuninkaaksi, ja hän hallitsi Samariassa neljäkymmentä yksi vuotta.

24 Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä; hän ei luopunut mistään Jerobeamin, Nebatin pojan, synneistä, joilla tämä oli saattanut Israelin tekemään syntiä.

25 Hän palautti entiselleen Israelin alueen, siitä, mistä mennään Hamatiin, aina Aromaan mereen saakka, sen sanan mukaan, jonka Herra, Israelin Jumala, oli puhunut palvelijansa, profeetta Joonan, Amittain pojan, kautta, joka oli kotoisin Gat-Heeferistä.

26 Sillä Herra oli nähnyt Israelin ylen katkeran kurjuuden, kuinka kaikki tyynni menehtyivät eikä Israelilla ollut auttajaa.

27 Herra ei ollut vielä sanonut, että hän oli pyyhkivä Israelin nimen pois taivaan alta, ja niin hän vapautti heidät Jerobeamin, Jooaan pojan, kautta.

28 Mitä muuta on kerrottavaa Jerobeamista, kaikesta, mitä hän teki, ja hänen urotöistänsä, kuinka hän kävi sotaa ja kuinka hän palautti Israelille Damaskosta ja Hamatista sen, mikä oli ollut Juudan, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.

29 Ja Jerobeam meni lepoon isiensä, Israelin kuningasten, tykö. Ja hänen poikansa Sakarja tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.