1 Jeoacaz, o filho de Jeú, começou um reinado que duraria dezassete anos sobre Israel, durante o vigésimo terceiro ano do reinado de Joás, rei de Judá. Foi um mau rei e seguiu os maus caminhos de Jeroboão que levou Israel a pecar.

3 Dessa forma o Senhor estava contra Israel e continuamente permitiu que Hazael, rei da Síria, assim como o seu filho Ben-Hadade, lhe conquistassem terras.

4 Jeoacaz pediu ao Senhor que o ajudasse e o Senhor ouviu-o porque o rei da Síria estava na verdade a oprimir grandemente Israel. Por isso Deus suscitou líderes israelitas que salvassem a nação da tirania dos sírios. Até que finalmente o povo pôde viver novamente em segurança, tal como antigamente. No entanto continuaram a pecar, e a seguir nos maus caminhos de Jeroboão, adorando a deusa Asera em Samaria. Jeoacaz acabou por ficar reduzido a uma força militar composta apenas por cinquenta tropas montadas, dez carros de combate e dez mil soldados de infantaria. É que o rei da Síria tinha destruído todo o resto do exército, reduzindo-o a nada.

8 O mais da história de Jeoacaz está escrito nas Crónicas dos Reis de Israel.

9 Jeoacaz faleceu e foi sepultado em Samaria.

10 O seu filho Jeoás reinou em Samaria durante dezasseis anos. Subiu ao trono no trigésimo sétimo ano do reinado de Joás, rei de Judá. Mas foi um mau rei também. À semelhança de Jeroboão, encorajou o povo a prestar culto a ídolos, e levou-os a pecar. O resto da história do reinado de Jeoás, incluindo as guerras que travou contra o rei Amazias de Judá, está escrito nas Crónicas dos Reis de Israel. Jeoás morreu e foi enterrado em Samaria com os outros reis de Israel. Jeroboão II tornou-se o novo rei.

14 Quando Eliseu caíu doente, com a enfermidade de que morreu, o rei Jeoás veio visitá-lo, e chorou na sua presença: Meu pai! Oh, meu pai! Os carros de Israel com os condutores! , clamava ele.

15 Pega num arco e em flechas, disse-lhe Eliseu. Agora abre a janela ali, do lado do oriente. Prepara-te para atirar. O outro ia obedecendo. Aí, Eliseu pôs as mãos sobre as do rei. Atira!, mandou Eliseu, e ele disparou a flecha. Essa é a flecha do Senhor, que representa a plena vitória sobre a Síria, porque vencerás completamente os sírios em Afeque.

18 Agora, continou o profeta, pega nas outras setas e bate com elas no chão. O rei pegou nelas e bateu com elas três vezes no chão. Mas aí, Eliseu ficou zangado com ele: Devias ter batido no chão cinco ou seis vezes, exclamou ele, porque nesse caso poderias vir a derrotar os sírios até que estivessem completamente destruídos; sendo assim, serás vitorioso apenas três vezes.

20 Eliseu faleceu e foi sepultado esses dias bandos de moabitas invadiam a terra em cada Primavera. Uma vez, uns quantos homens que estavam a fazer o enterro de um amigo depararam com um desses bandos de meliantes e apressadamente lançaram o corpo para dentro do túmulo de Eliseu. Pois logo que tocou nos ossos de Eliseu, o morto reviveu e se pôs de pé!

22 O rei Hazael tinha oprimido Israel durante todo o reinado de Jeoacaz. Mas o Senhor teve compaixão do povo israelita, e por isso este não foi completamente destruído. Deus não só teve misericórdia deles, como também foi fiel ao compromisso tomado com Abraão, Isaque e Jacob. Essa a razão porque ainda se mantêm vivos.

24 Hazael, o rei da Síria, morreu. O seu filho Ben-Hadade reinou em seu lugar.

25 O rei Jeoás, de Israel, filho de Jeoacaz, foi vitorioso sobre ele em três ocasiões, reconquistando as cidades que o seu pai perdera a favor de Ben-Hadade.

1 Juudan kuninkaan Jooaan, Ahasjan pojan, kahdentenakymmenentenä kolmantena hallitusvuotena tuli Jooahas, Jeehun poika, Israelin kuninkaaksi, ja hän hallitsi Samariassa seitsemäntoista vuotta.

2 Ja hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vaelsi Jerobeamin, Nebatin pojan, synneissä, joilla tämä oli saattanut Israelin tekemään syntiä; hän ei luopunut niistä.

3 Niin Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän antoi heidät Hasaelin, Aramin kuninkaan, ja Benhadadin, Hasaelin pojan, käsiin koko siksi ajaksi.

4 Mutta Jooahas lepytti Herraa, ja Herra kuuli häntä, sillä hän näki Israelin sorron, kun Aramin kuningas sorti heitä.

5 Ja Herra antoi Israelille vapauttajan, ja he pääsivät aramilaisten käsistä. Ja israelilaiset asuivat majoissansa niinkuin ennenkin.

6 Eivät he kuitenkaan luopuneet Jerobeamin suvun synneistä, joilla hän oli saattanut Israelin tekemään syntiä, vaan he vaelsivat niissä; aserakin jäi paikoilleen Samariaan.

7 Niin ei Herra jättänyt Jooahaalle väkeä enempää kuin viisikymmentä ratsumiestä, kymmenet sotavaunut ja kymmenentuhatta jalkamiestä; sillä Aramin kuningas oli hävittänyt ne ja pannut ne tomuksi, niinkuin puitaessa tulee tomua.

8 Mitä muuta on kerrottavaa Jooahaasta, kaikesta, mitä hän teki, ja hänen urotöistänsä, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.

9 Ja Jooahas meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin Samariaan. Ja hänen poikansa Jooas tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

10 Juudan kuninkaan Jooaan kolmantenakymmenentenä seitsemäntenä hallitusvuotena tuli Jooas, Jooahaan poika, Israelin kuninkaaksi, ja hän hallitsi Samariassa kuusitoista vuotta.

11 Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä: hän ei luopunut mistään Jerobeamin, Nebatin pojan, synneistä, joilla tämä oli saattanut Israelin tekemään syntiä, vaan vaelsi niissä.

12 Mitä muuta on kerrottavaa Jooaasta, kaikesta, mitä hän teki, ja hänen urotöistään, kuinka hän soti Juudan kuningasta Amasjaa vastaan, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.

13 Ja Jooas meni lepoon isiensä tykö, ja Jerobeam istui hänen valtaistuimellensa. Ja Jooas haudattiin Samariaan Israelin kuningasten viereen.

20 Sitten Elisa kuoli, ja hänet haudattiin. Ja mooabilaisten partiojoukkoja tuli maahan vuosi vuodelta.

21 Ja kerran, kun he haudatessaan erästä miestä näkivät partiojoukon, heittivät he miehen Elisan hautaan ja menivät matkoihinsa. Kun mies kosketti Elisan luita, virkosi hän ja nousi jaloilleen.

22 Hasael, Aramin kuningas, sorti Israelia, niin kauan kuin Jooahas eli.

23 Mutta Herra oli heille laupias, armahti heitä ja kääntyi heidän puoleensa liiton tähden, jonka hän oli tehnyt Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa. Sillä hän ei tahtonut tuhota heitä, eikä hän ollut vielä heittänyt heitä pois kasvojensa edestä.

24 Ja Hasael, Aramin kuningas, kuoli, ja hänen poikansa Benhadad tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

25 Ja Jooas, Jooahaan poika, otti Benhadadilta, Hasaelin pojalta, takaisin ne kaupungit, jotka tämä oli asevoimalla ottanut hänen isältänsä Jooahaalta. Kolme kertaa Jooas voitti hänet ja otti takaisin Israelin kaupungit.