1 Naemalainen Soofar lausui ja sanoi:3 Häpäisevää nuhdetta täytyy minun kuulla, mutta minun ymmärrykseni henki antaa minulle vastauksen.4 Tuoko on sinulla tietoa ikiajoista asti, siitä saakka, kun ihminen maan päälle pantiin?5 Ei, vaan jumalattomain riemu loppuu lyhyeen, ja riettaan ilo on vain silmänräpäys.6 Vaikka hänen kopeutensa kohoaa taivaaseen ja hänen päänsä ulottuu pilviin asti,7 katoaa hän kuitenkin ainiaaksi oman likansa lailla; jotka näkivät hänet, kysyivät: Missä hän on?8 Niinkuin uni hän lentää pois, eikä häntä enää löydetä, ja hän häipyy kuin öinen näky.9 Silmä, joka häntä katseli, ei katsele häntä enää, eikä hänen paikkansa häntä enää näe.10 Hänen poikiensa täytyy hyvittää köyhät, hänen kättensä on annettava pois hänen omaisuutensa.11 Nuoruuden voimaa olivat täynnä hänen luunsa, mutta sen täytyi mennä maata multaan hänen kanssansa.12 Vaikka paha onkin makeaa hänen suussaan, niin että hän kätkee sen kielensä alle,13 säästää sitä eikä siitä luovu, vaan pidättää sitä keskellä suulakeansa,14 niin muuttuu tämä ruoka hänen sisässään, tulee kyykäärmeiden kähyiksi hänen sisälmyksissänsä.15 Hän nieli rikkautta, ja hänen täytyy se oksentaa pois, Jumala ajaa sen ulos hänen vatsastansa.16 Kyykäärmeiden myrkkyä hän imi, kyyn kieli hänet tappaa.17 Ei hän saa ilokseen katsella puroja, ei hunaja-ja kermajokia ja-virtoja.18 Hänen on annettava pois hankkimansa, eikä hän saa sitä itse niellä; ei ole hänen ilonsa hänen voittamansa rikkauden veroinen.19 Sillä hän teki vaivaisille väkivaltaa ja heitti heidät siihen, hän ryösti itselleen talon, eikä saa siinä rakennella.20 Sillä hän ei tuntenut vatsansa ikinä tyytyvän, mutta ei pelastu hän himotulla tavarallaan.21 Ei mikään säilynyt hänen ahmailultaan, sentähden hänen onnensa ei kestä.22 Yltäkylläisyytensä runsaudessa on hänellä hätä, häneen iskevät kaikki kurjien kourat.23 Kun hän on täyttämässä vatsaansa, lähettää Jumala hänen kimppuunsa vihansa hehkun ja antaa sen sataa hänen päällensä hänen syödessään.24 Jos hän pakenee rautavaruksia, niin lävistää hänet vaskijousi;25 kun hän vetää ulos selästään nuolen, käy hänen sappensa lävitse miekan salama. Kauhut valtaavat hänet,26 kaikki pimeys on varattu hänen aarteilleen. Hänet kuluttaa tuli, joka palaa lietsomatta, se syö, mitä on säilynyt hänen majassansa.27 Taivas paljastaa hänen pahat tekonsa, maa nousee häntä vastaan.28 Minkä hänen talonsa tuotti, menee menojaan vihan päivänä niinkuin tulvavedet.
1 Ţofar din Naama a luat cuvîntul şi a zis:2 ,,Gîndurile mele mă silesc să răspund, şi frămîntarea mea nu-mi dă pace.3 Am auzit mustrări cari mă umplu de ruşine, şi din adîncul minţii mele duhul mă face să răspund.4 Nu ştii tu că, de mult de tot, de cînd a fost aşezat omul pe pămînt,5 biruinţa celor răi a fost scurtă, şi bucuria nelegiuitului numai de o clipă?6 Chiar dacă s'ar înălţa pînă la ceruri, şi capul i-ar ajunge pînă la nori,7 va pieri pentru totdeauna, ca murdăria lui, şi cei ce -l vedeau vor zice: ,Unde este?`8 Va sbura ca un vis, şi nu -l vor mai găsi; va pieri ca o vedenie de noapte.9 Ochiul care -l privea nu -l va mai privi, locul în care locuia nu -l va mai zări.10 Peste fiii lui vor năvăli cei săraci, şi mînile lui vor da înapoi ce a răpit cu sila.11 Oasele lui, pline de vlaga tinereţii, îşi vor avea culcuşul cu el în ţărînă.12 Dulce era răul în gura lui, îl ascundea subt limbă,13 îl mesteca într'una şi nu -l lăsa, îl ţinea în cerul gurii:14 dar hrana lui se va preface în măruntaiele lui, va ajunge în trupul lui o otravă de aspidă.15 Bogăţiile înghiţite le va vărsa, Dumnezeu le va scoate din pîntecele lui.16 Otravă de aspidă a supt, şi de aceea, limba năpîrcii îl va ucide.17 Nu-şi va mai plimba privirile peste pîraiele şi rîurile de miere şi de lapte,18 va da înapoi ce a cîştigat, şi nu va mai trage folos din cîştig; va da înapoi tot ce a luat, şi nu se va mai bucura de el,19 căci a asuprit pe săraci, şi i -a lăsat să piară, a dărîmat case şi nu le -a zidit la loc.20 Lăcomia lui n'a cunoscut margini; dar nu va scăpa ce are mai scump.21 Nimic nu scapă de lăcomia lui, dar bună starea lui nu va ţinea.22 În mijlocul belşugului va fi în nevoie; mîna tuturor ticăloşilor se va ridica asupra lui.23 Şi iată, ca să -i umple pîntecele, Dumnezeu va trimete peste el focul mîniei Lui, şi -l va sătura cu o ploaie de săgeţi.24 Dacă va scăpa de armele de fer, îl va străpunge arcul de aramă.25 Îşi smulge din trup săgeata, care schinteie la ieşirea din fierea lui, şi îl apucă spaimele morţii.26 Toate nenorocirile sînt păstrate pentru comorile lui; va fi mistuit de un foc pe care nu -l va aprinde omul,27 Cerurile îi vor desveli fărădelegea, şi pămîntul se va ridica împotriva lui.28 Veniturile casei lui se vor perde, vor pieri în ziua mîniei lui Dumnezeu.29 Aceasta este soarta pe care o păstrează Dumnezeu celui rău, aceasta este moştenirea pe care i -o hotărăşte Dumnezeu.``