Salmos 10

1 ¿POR qué estás lejos, oh Jehová, Y te escondes en el tiempo de la tribulación? 2 Con arrogancia el malo persigue al pobre: Serán cogidos en los artificios que han ideado. 3 Por cuanto se alaba el malo del deseo de su alma, Y bendice al codicioso ó quien Jehová aborrece. 4 El malo, por la altivez de su rostro, no busca á Dios: No hay Dios en todos sus pensamientos. 5 Sus caminos son viciosos en todo tiempo: Tus juicios los tiene muy lejos de su vista: Echa bocanadas en orden á todos sus enemigos. 6 Dice en su corazón: No seré movido en ningún tiempo, Ni jamás me alcanzará el infortunio. 7 Llena está su boca de maldición, y de engaños y fraude: Debajo de su lengua, vejación y maldad. 8 Está en las guaridas de las aldeas: En los escondrijos mata al inocente: Sus ojos están acechando al pobre. 9 Acecha en oculto, como el león desde su cama: Acecha para arrebatar al pobre: Arrebata al pobre trayéndolo á su red. 10 Encógese, agáchase, Y caen en sus fuerzas muchos desdichados. 11 Dice en su corazón: Dios está olvidado, Ha encubierto su rostro; nunca lo verá. 12 Levántate, oh Jehová Dios, alza tu mano, No te olvides de los pobres.

13 ¿Por qué irrita el malo á Dios? En su corazón ha dicho que no lo inquirirás.

14 Tú lo tienes visto: porque tú miras el trabajo, y la vejación, para vengar le por tu mano: A ti se acoge el pobre, Tú eres el amparo del huérfano.

15 Quebranta el brazo del malo: Del maligno buscarás su maldad, hasta que ninguna halles.

16 Jehová, Rey eterno y perpetuo: De su tierra fueron destruídas las gentes.

17 El deseo de los humildes oíste, oh Jehová: Tú dispones su corazón, y haces atento tu oído;

18 Para juzgar al huérfano y al pobre, A fin de que no vuelva más á hacer violencia el hombre de la tierra.

Rukous, että Herra pelastaisi sorretut röyhkeistä jumalattomista.

1 *Valit. 3:56Miksi, Herra, seisot niin kaukana,

miksi kätkeydyt ahdingon aikoina?

2 *Ps. 37:12Jumalattomien ylpeyden tähden

kurja kärsii,

takertuu heidän punomiinsa juoniin.

3 Sillä jumalaton kerskaa omista himoistansa,

ja kiskuri kiroaa, pilkkaa Herraa.

4 *Job 21:14; Ps. 14:1Jumalaton sanoo ylvästellen: "Ei hän kosta".

"Ei Jumalaa ole" — siinä kaikki hänen ajatuksensa.

5 *Hes. 12:27Hänen hankkeensa menestyvät joka aika.

Sinun tuomiosi ovat korkealla, kaukana hänestä;

kaikille vastustajilleen hän hymähtää.

6 Hän sanoo sydämessään: "En horju minä,

en ikinä joudu onnettomuuteen".

7 *Room. 3:14Hänen suunsa on täynnä

kirousta, petosta, sortoa;

tuho ja turmio on hänen kielensä alla.

8 Kylien vaiheilla hän istuu väijyksissä,

hän murhaa salaa syyttömän.

Hänen silmänsä vaanivat onnetonta.

9 *Ps. 17:12; Ps. 37:32; Jer. 5:26Kätkössään hän väijyy,

niinkuin leijona pensaikossa,

hän väijyy hyökätäksensä kurjan kimppuun;

hän saa kurjan kiinni, vetää hänet verkkoonsa.

10 Hän kyyristyy, painautuu maahan,

ja onnettomat joutuvat hänen kynsiinsä.

11 *Job 22:13; Ps. 73:11; Ps. 94:7Hän sanoo sydämessään: "Jumala sen unhottaa,

hän on peittänyt kasvonsa, hän ei sitä ikinä näe".

12 Nouse, Herra, kohota kätesi, Jumala!

Älä unhota kurjia.

13 *Hes. 8:12Miksi jumalaton pilkkaa Jumalaa?

Miksi hän sanoo sydämessään: "Et sinä kosta?"

14 *Ps. 68:6Sinä olet sen nähnyt,

sillä sinä havaitset vaivan ja tuskan,

ja sinä otat sen oman kätesi huomaan;

sinulle onneton uskoo asiansa,

sinä olet orpojen auttaja.

15 *Ps. 37:10,36; Ps. 104:35Murskaa jumalattoman käsivarsi

ja kosta pahan jumalattomuus,

niin ettei häntä enää löydetä.

16 *Ps. 29:10; Ps. 93:1; Ps. 146:10; Jer. 10:10Herra on kuningas ainiaan ja iankaikkisesti;

hävinneet ovat pakanat hänen maastansa.

17 Sinä kuulet nöyrien halajamisen, Herra,

sinä vahvistat heidän sydämensä,

sinä teroitat korvasi,

18 *5. Moos. 10:18; Jes. 2:22auttaaksesi orvon ja sorretun oikeuteensa,

ettei ihminen, joka maasta on,

enää saisi kauhua aikaan.