Salmos 34

1 Salmo de David, cuando mudó su semblante delante de Abimelech, y él lo echó, y fuése. BENDECIRÉ á Jehová en todo tiempo; Su alabanza será siempre en mi boca. 2 En Jehová se gloriará mi alma: Oiránlo los mansos, y se alegrarán. 3 Engrandeced á Jehová conmigo, Y ensalcemos su nombre á una. 4 Busqué á Jehová, y él me oyó, Y libróme de todos mis temores. 5 A él miraron y fueron alumbrados: Y sus rostros no se avergonzaron. 6 Este pobre clamó, y oyóle Jehová, Y librólo de todas sus angustias. 7 El ángel de Jehová acampa en derredor de los que le temen, Y los defiende. 8 Gustad, y ved que es bueno Jehová: Dichoso el hombre que confiará en él. 9 Temed á Jehová, vosotros sus santos; Porque no hay falta para los que le temen. 10 Los leoncillos necesitaron, y tuvieron hambre; Pero los que buscan á Jehová, no tendrán falta de ningún bien. 11 Venid, hijos, oidme; El temor de Jehová os enseñaré.

12 ¿Quién es el hombre que desea vida, Que codicia días para ver bien?

13 Guarda tu lengua de mal, Y tus labios de hablar engaño.

14 Apártate del mal, y haz el bien; Busca la paz, y síguela.

15 Los ojos de Jehová están sobre los justos, Y atentos sus oídos al clamor de ellos.

16 La ira de Jehová contra los que mal hacen, Para cortar de la tierra la memoria de ellos.

17 Clamaron los justos, y Jehová oyó, Y librólos de todas sus angustias.

18 Cercano está Jehová á los quebrantados de corazón; Y salvará á los contritos de espíritu.

19 Muchos son los males del justo; Mas de todos ellos lo librará Jehová.

20 El guarda todos sus huesos; Ni uno de ellos será quebrantado.

21 Matará al malo la maldad; Y los que aborrecen al justo serán asolados.

22 Jehová redime el alma de sus siervos; Y no serán asolados cuantos en él confían.

Pelastetun kiitos.

1 *1. Sam. 21:13Daavidin virsi, kun hän tekeytyi mielipuoleksi Abimelekin edessä ja tämä karkoitti hänet luotansa ja hän meni pois.

2 *Ps. 104:33; Ps. 146:2Minä kiitän Herraa joka aika,

hänen ylistyksensä on alati minun suussani.

3 *Jer. 9:24Herra on minun sieluni kerskaus,

nöyrät sen kuulevat ja iloitsevat.

4 Ylistäkää minun kanssani Herraa,

kiittäkäämme yhdessä hänen nimeänsä.

5 Minä etsin Herraa, ja hän vastasi minulle,

hän vapahti minut kaikista peljätyksistäni.

6 Jotka häneen katsovat, ne säteilevät iloa,

heidän kasvonsa eivät häpeästä punastu.

7 Tässä on kurja, joka huusi, ja Herra kuuli

ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa.

8 *1. Moos. 32:1; 2. Kun. 6:17; Ps. 91:11; Jes. 63:9Herran enkeli asettuu niiden ympärille,

jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät.

9 *Ps. 2:12; 1. Piet. 2:3Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä.

Autuas se mies, joka häneen turvaa!

10 *Ps. 33:18; Ps. 37:19Peljätkää Herraa, te hänen pyhänsä,

sillä häntä pelkääväisiltä ei mitään puutu.

11 *Ps. 37:25; Luuk. 1:53Nuoret leijonat kärsivät puutetta

ja näkevät nälkää,

mutta Herraa etsiväisiltä ei mitään hyvää puutu.

12 Tulkaa, lapset, kuulkaa minua:

Herran pelkoon minä teidät opetan.

13 *1. Piet. 3:10Kuka oletkin, joka elää tahdot

ja rakastat elämän päiviä,

nauttiaksesi onnea:

14 *Ef. 4:29; Ef. 5:4; Kol. 4:6varjele kielesi pahasta

ja huulesi vilppiä puhumasta;

15 *Ps. 37:27; Jes. 1:16; Aam. 5:14; Room. 12:18; Hebr. 12:14vältä pahaa ja tee hyvää,

etsi rauhaa ja pyri siihen.

16 *2. Aik. 16:9; Job 36:7; Ps. 33:18Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita

ja hänen korvansa heidän huutoansa.

17 *Job 18:17; Ps. 73:20; Ps. 109:15Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan,

hävittääksensä maasta heidän muistonsa.

18 *Ps. 145:18Vanhurskaat huutavat, ja Herra kuulee

ja vapahtaa heidät kaikista heidän ahdistuksistansa.

19 *Ps. 51:19; Jes. 57:15; Jes. 66:2; Luuk. 18:13Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän,

ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.

20 Monta on vanhurskaalla kärsimystä,

mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista.

21 *2. Moos. 12:46; Matt. 10:30; Joh. 19:36Hän varjelee kaikki hänen luunsa:

ei yksikään niistä murru.

22 Pahuus tappaa jumalattoman,

ja jotka vanhurskasta vihaavat,

ne tulevat syynalaisiksi.

23 Herra lunastaa palvelijainsa sielut,

eikä yksikään, joka häneen turvaa,

tule syynalaiseksi.