1 Al Músico principal: Salmo de David. OH Jehová, tú me has examinado y conocido. 2 Tú has conocido mi sentarme y mi levantarme, Has entendido desde lejos mis pensamientos. 3 Mi senda y mi acostarme has rodeado, Y estás impuesto en todos mis caminos. 4 Pues aun no está la palabra en mi lengua, Y he aquí, oh Jehová, tú la sabes toda. 5 Detrás y delante me guarneciste, Y sobre mí pusiste tu mano. 6 Más maravillosa es la ciencia que mi capacidad; Alta es, no puedo comprenderla. 7 ¿Adónde me iré de tu espíritu? ¿Y adónde huiré de tu presencia?

8 Si subiere á los cielos, allí estás tú: Y si en abismo hiciere mi estrado, he aquí allí tú estás.

9 Si tomare las alas del alba, Y habitare en el extremo de la mar,

10 Aun allí me guiará tu mano, Y me asirá tu diestra.

11 Si dijere: Ciertamente las tinieblas me encubrirán; Aun la noche resplandecerá tocante á mí.

12 Aun las tinieblas no encubren de ti, Y la noche resplandece como el día: Lo mismo te son las tinieblas que la luz.

13 Porque tú poseiste mis riñones; Cubrísteme en el vientre de mi madre.

14 Te alabaré; porque formidables, maravillosas son tus obras: Estoy maravillado, Y mi alma lo conoce mucho.

15 No fué encubierto de ti mi cuerpo, Bien que en oculto fuí formado, Y compaginado en lo más bajo de la tierra.

16 Mi embrión vieron tus ojos, Y en tu libro estaban escritas todas aquellas cosas Que fueron luego formadas, Sin faltar una de ellas.

17 Así que ­cuán preciosos me son, oh Dios, tus pensamientos! ­Cuán multiplicadas son sus cuentas!

18 Si los cuento, multiplícanse más que la arena: Despierto, y aun estoy contigo.

19 De cierto, oh Dios, matarás al impío; Apartaos pues de mí, hombres sanguinarios.

20 Porque blasfemias dicen ellos contra ti: Tus enemigos toman en vano tu nombre

21 ¿No tengo en odio, oh Jehová, á los que te aborrecen, Y me conmuevo contra tus enemigos?

22 Aborrézcolos con perfecto odio; Téngolos por enemigos.

23 Examíname, oh Dios, y conoce mi corazón: Pruébame y reconoce mis pensamientos:

24 Y ve si hay en mí camino de perversidad, Y guíame en el camino eterno.

1 *Ps. 17:3; Ps. 44:22Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.

Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut.

2 *Jer. 17:10; Jer. 23:23; Matt. 9:4Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät;

sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa.

3 *Job 34:21; Joh. 21:17; Hebr. 4:13Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset,

ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut.

4 Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni,

jota sinä, Herra, et täysin tunne.

5 Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa

ja laskenut kätesi minun päälleni.

6 Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen,

ylen korkea käsittääkseni sen.

7 Minne minä voisin mennä,

kussa ei sinun Henkesi olisi,

minne paeta sinun kasvojesi edestä?

8 *Job 22:12; Job 26:6; Aam. 9:2Jos minä taivaaseen nousisin,

niin sinä olet siellä;

jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin,

niin katso, sinä olet siellä.

9 Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä

ja asettuisin asumaan meren ääriin,

10 sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi,

sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.

11 Ja jos minä sanoisin: "Peittäköön minut pimeys,

ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi",

12 *Jaak. 1:17niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä:

yö valaisisi niinkuin päivä,

pimeys olisi niinkuin valkeus.

13 *Ps. 119:73Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni,

sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.

14 *Job 10:8Minä kiitän sinua siitä,

että olen tehty ylen ihmeellisesti;

ihmeelliset ovat sinun tekosi,

sen minun sieluni kyllä tietää.

15 Minun luuni eivät olleet sinulta salatut,

kun minut salassa valmistettiin,

kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä.

16 *Job 14:5; Ps. 37:18Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani.

Minun päiväni olivat määrätyt

ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi,

ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.

17 *Ps. 40:6; Ps. 92:6Mutta kuinka kalliit ovat minulle

sinun ajatuksesi, Jumala,

kuinka suuri on niitten luku!

18 Jos minä tahtoisin ne lukea,

olisi niitä enemmän kuin hiekan jyväsiä. —

Minä herään ja olen vielä sinun tykönäsi.

19 Jumala, jospa sinä surmaisit jumalattomat!

Ja te murhamiehet, väistykää minusta pois!

20 Sillä he puhuvat sinusta petollisesti

ja lausuvat turhaan sinun nimesi —

nuo sinun vihollisesi.

21 *Ps. 119:139Herra, enkö minä vihaisi niitä,

jotka sinua vihaavat,

enkö inhoaisi niitä,

jotka sinua vastustavat?

22 Kaikella vihalla minä heitä vihaan,

he ovat minun omia vihollisiani.

23 *Ps. 26:2; Jer. 17:10Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni,

koettele minua ja tunne minun ajatukseni.

24 Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä,

niin johdata minut iankaikkiselle tielle.