1 ALELUYA. Alabad á Jehová, porque es bueno; Porque para siempre es su misericordia. 2 ¿Quién expresará las valentías de Jehová? ¿Quién contará sus alabanzas? 3 Dichosos los que guardan juicio, Los que hacen justicia en todo tiempo. 4 Acuérdate de mí, oh Jehová, según tu benevolencia para con tu pueblo: Visítame con tu salud; 5 Para que yo vea el bien de tus escogidos, Para que me goce en la alegría de tu gente, Y me gloríe con tu heredad. 6 Pecamos con nuestros padres, Hicimos iniquidad, hicimos impiedad.

7 Nuestros padres en Egipto no entendieron tus maravillas; No se acordaron de la muchedumbre de tus misericordias; Sino que se rebelaron junto á la mar, en el mar Bermejo.

8 Salvólos empero por amor de su nombre, Para hacer notoria su fortaleza.

9 Y reprendió al mar Bermejo, y secólo; E hízoles ir por el abismo, como por un desierto.

10 Y salvólos de mano del enemigo, Y rescatólos de mano del adversario.

11 Y cubrieron las aguas á sus enemigos: No quedó uno de ellos.

12 Entonces creyeron á sus palabras, Y cantaron su alabanza.

13 Apresuráronse, olvidáronse de sus obras; No esperaron en su consejo.

14 Y desearon con ansia en el desierto; Y tentaron á Dios en la soledad.

15 Y él les dió lo que pidieron; Mas envió flaqueza en sus almas.

16 Tomaron después celo contra Moisés en el campo, Y contra Aarón el santo de Jehová.

17 Abrióse la tierra, y tragó á Dathán, Y cubrió la compañía de Abiram.

18 Y encendióse el fuego en su junta; La llama quemó los impíos.

19 Hicieron becerro en Horeb, Y encorváronse á un vaciadizo.

20 Así trocaron su gloria Por la imagen de un buey que come hierba.

21 Olvidaron al Dios de su salud, Que había hecho grandezas en Egipto;

22 Maravillas en la tierra de Châm, Cosas formidables sobre el mar Bermejo.

23 Y trató de destruirlos, A no haberse puesto Moisés su escogido al portillo delante de él, A fin de apartar su ira, para que no los destruyese.

24 Empero aborrecieron la tierra deseable: No creyeron á su palabra;

25 Antes murmuraron en sus tiendas, Y no oyeron la voz de Jehová.

26 Por lo que alzó su mano á ellos, En orden á postrarlos en el desierto,

27 Y humillar su simiente entre las gentes, Y esparcirlos por las tierras.

28 Allegáronse asimismo á Baalpeor, Y comieron los sacrificios de los muertos.

29 Y ensañaron á Dios con sus obras, Y desarrollóse la mortandad en ellos.

30 Entonces se levantó Phinees, é hizo juicio; Y se detuvo la plaga.

31 Y fuéle contado á justicia De generación en generación para siempre.

32 También le irritaron en las aguas de Meriba: E hizo mal á Moisés por causa de ellos;

33 Porque hicieron se rebelase su espíritu, Como lo expresó con sus labios.

34 No destruyeron los pueblos Que Jehová les dijo;

35 Antes se mezclaron con las gentes, Y aprendieron sus obras.

36 Y sirvieron á sus ídolos; Los cuales les fueron por ruina.

37 Y sacrificaron sus hijos y sus hijas á los demonios;

38 Y derramaron la sangre inocente, la sangre de sus hijos y de sus hijas, Que sacrificaron á los ídolos de Canaán: Y la tierra fué contaminada con sangre.

39 Contamináronse así con sus obras, Y fornicaron con sus hechos.

40 Encendióse por tanto el furor de Jehová sobre su pueblo, Y abominó su heredad:

41 Y entrególos en poder de las gentes, Y enseñoreáronse de ellos los que los aborrecían.

42 Y sus enemigos los oprimieron, Y fueron quebrantados debajo de su mano.

43 Muchas veces los libró; Mas ellos se rebelaron á su consejo, Y fueron humillados por su maldad.

44 El con todo, miraba cuando estaban en angustia, Y oía su clamor:

45 Y acordábase de su pacto con ellos, Y arrepentíase conforme á la muchedumbre de sus miseraciones.

46 Hizo asimismo tuviesen de ellos misericordia todos los que los tenían cautivos.

47 Sálvanos, Jehová Dios nuestro, Y júntanos de entre las gentes, Para que loemos tu santo nombre, Para que nos gloriemos en tus alabanzas.

48 Bendito Jehová Dios de Israel, Desde el siglo y hasta el siglo: Y diga todo el pueblo, Amén. Aleluya.

1 *Ps. 107:1; Ps. 118:1; Ps. 136:1Halleluja! Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä,

sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.

2 *Ps. 40:6; Ps. 71:15Kuka voi kertoa Herran voimalliset teot,

julistaa kaiken hänen ylistyksensä?

3 Autuaat ne, jotka noudattavat oikeutta,

jotka aina tekevät vanhurskauden!

4 Muista minua, Herra, armolla,

jota kansallesi osoitat,

etsi minua avullasi,

5 että minä näkisin sinun valittujesi onnen,

iloitsisin sinun kansasi ilolla,

kerskaisin sinun perintöosasi kanssa.

6 *3. Moos. 26:40; Jer. 3:25; Dan. 9:5Me olemme tehneet syntiä isäimme kanssa,

me olemme pahoin tehneet ja olleet jumalattomat.

7 *2. Moos. 14:11Eivät meidän isämme Egyptissä

painaneet mieleensä sinun ihmeitäsi,

eivät muistaneet sinun monia armotekojasi,

vaan niskoittelivat meren rannalla,

Kaislameren rannalla.

8 Kuitenkin hän pelasti heidät nimensä tähden,

tehdäkseen voimansa tiettäväksi.

9 *2. Moos. 14:21; Ps. 78:13; Jes. 63:12Hän nuhteli Kaislamerta, ja se kuivui.

Hän kuljetti heitä syvyyksissä niinkuin erämaassa.

10 Hän pelasti heidät vihamiehen kädestä

ja lunasti heidät vihollisen vallasta.

11 Vedet peittivät heidän ahdistajansa,

ei yhtäkään niistä jäänyt jäljelle.

12 *2. Moos. 15:1Silloin he uskoivat hänen sanansa,

veisasivat hänen ylistystään.

13 Mutta pian he unhottivat hänen tekonsa

eivätkä odottaneet hänen neuvoansa.

14 *2. Moos. 16:3; 4. Moos. 11:4; Ps. 78:18; 1. Kor. 10:6Heissä syttyi himo erämaassa,

ja he kiusasivat Jumalaa autiossa maassa.

15 *4. Moos. 11:31; Ps. 78:29Ja hän antoi heille, mitä he pyysivät,

mutta lähetti heihin hivuttavan taudin.

16 *4. Moos. 16:1Ja heissä syttyi leirissä kateus Moosesta vastaan

ja Aaronia, Herran pyhää, vastaan.

17 *4. Moos. 16:31; 5. Moos. 11:6Mutta maa aukeni ja nieli Daatanin

ja peitti Abiramin joukkion.

18 Ja heidän joukkiossaan syttyi tuli,

liekki poltti jumalattomat.

19 *2. Moos. 32:1He tekivät vasikan Hoorebin juurella

ja kumarsivat valettua kuvaa;

20 *Jer. 2:11; Room. 1:23he vaihtoivat Kunniansa

ruohoa syövän härän kuvaan.

21 He unhottivat Jumalan, pelastajansa,

joka oli tehnyt Egyptissä suuria tekoja,

22 *Ps. 105:27ihmeitä Haamin maassa,

peljättäviä tekoja Kaislameren rannalla.

23 *2. Moos. 32:11Silloin hän aikoi hävittää heidät,

mutta Mooses, hänen valittunsa,

seisoi suojana hänen edessään

ja käänsi pois hänen vihansa tuhoa tuottamasta.

24 *4. Moos. 14:2He pitivät halpana ihanan maan

eivätkä uskoneet hänen sanaansa.

25 He napisivat teltoissansa

eivätkä kuulleet Herran ääntä.

26 *4. Moos. 14:21; 1. Kor. 10:5Silloin hän nosti kätensä heitä vastaan

kaataakseen heidät erämaassa,

27 *3. Moos. 26:38kaataakseen heidän jälkeläisensä pakanain seassa

ja hajottaakseen heidät pakanamaihin.

28 *4. Moos. 25:3; Ps. 115:4He antautuivat palvelemaan Baal-Peoria

ja söivät kuolleitten jumalien uhreja.

29 He vihoittivat hänet teoillansa,

ja niin vitsaus alkoi riehua heidän keskuudessaan.

30 *4. Moos. 25:7Mutta Piinehas astui esiin

ja pani tuomion toimeen,

ja vitsaus taukosi.

31 *4. Moos. 25:11Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi,

polvesta polveen, iankaikkisesti.

32 *2. Moos. 17:1; 4. Moos. 20:1; Ps. 95:8He vihoittivat hänet Meriban vetten luona,

ja Mooseksen kävi pahoin heidän tähtensä.

33 *Jes. 63:10Sillä he niskoittelivat Jumalan Henkeä vastaan,

ja hän puhui huulillaan ajattelemattomasti.

34 *5. Moos. 7:1; 5. Moos. 12:2; Tuom. 1:21He eivät hävittäneet niitä kansoja,

jotka Herra oli käskenyt heidän hävittää,

35 *Tuom. 3:6vaan pitivät yhteyttä pakanain kanssa

ja oppivat heidän tekonsa.

36 He palvelivat heidän jumalankuviansa,

ja niistä tuli heille paula.

37 *2. Kun. 21:6; 2. Kun. 23:10; 2. Aik. 28:3; Jer. 7:31; Jer. 19:5; Jer. 32:35Ja he uhrasivat poikiansa

ja tyttäriänsä riivaajille.

38 *4. Moos. 35:33He vuodattivat viatonta verta,

poikiensa ja tyttäriensä verta,

uhraten heidät Kanaanin epäjumalille,

ja maa saastui veriveloista.

39 Näin he saastuttivat itsensä töillään

ja olivat haureelliset teoissansa.

40 Ja Herran viha syttyi hänen kansaansa vastaan,

ja hän kyllästyi perintöosaansa.

41 *Tuom. 3:8; Tuom. 4:2; Tuom. 6:1; Tuom. 10:7; Tuom. 13:1Ja hän jätti heidät pakanain käsiin,

ja heidän vihamiehensä vallitsivat heitä.

42 Heidän vihollisensa ahdistivat heitä,

ja heidän täytyi painua niiden käden alle.

43 Monet kerrat hän pelasti heidät,

mutta he olivat uppiniskaiset omassa neuvossaan

ja sortuivat pahain tekojensa tähden.

44 Mutta hän katsoi heihin heidän ahdistuksessaan,

kun hän kuuli heidän valitushuutonsa.

45 *5. Moos. 30:1Ja hän muisti heidän hyväkseen liittonsa

ja armahti heitä suuressa laupeudessansa.

46 Ja hän salli heidän saada armon kaikilta,

jotka olivat vieneet heidät vankeuteen.

47 *1. Aik. 16:35Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme,

ja kokoa meidät pakanain seasta,

että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäsi

ja kerskauksemme olisi,

että me sinua ylistämme.

48 *Ps. 72:18Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala,

iankaikkisesta iankaikkiseen.

Ja kaikki kansa sanokoon: "Amen. Halleluja!"

Viides kirja