1 Sigaión de David, que cantó á Jehová sobre las palabras de Cus, hijo de Benjamín. JEHOVA Dios mío, en ti he confiado: Sálvame de todos los que me persiguen, y líbrame; 2 No sea que arrebate mi alma, cual león Que despedaza, sin que haya quien libre. 3 Jehová Dios mío, si yo he hecho esto, Si hay en mis manos iniquidad; 4 Si dí mal pago al pacífico conmigo, (Hasta he libertado al que sin causa era mi enemigo;) 5 Persiga el enemigo mi alma, y alcánce la; Y pise en tierra mi vida, Y mi honra ponga en el polvo. (Selah.) 6 Levántate; oh Jehová, con tu furor; Alzate á causa de las iras de mis angustiadores, Y despierta en favor mío el juicio que mandaste. 7 Y te rodeará concurso de pueblo; Por cuyo amor vuélvete luego á levantar en alto. 8 Jehová juzgará los pueblos: Júzgame, oh Jehová, conforme á mi justicia y conforme á mi integridad. 9 Consúmase ahora la malicia de los inicuos, y establece al justo; Pues el Dios justo prueba los corazones y los riñones. 10 Mi escudo está en Dios, Que salva á los rectos de corazón.
11 Dios es el que juzga al justo: Y Dios está airado todos los días contra el impío.
12 Si no se convirtiere, él afilará su espada: Armado tiene ya su arco, y lo ha preparado.
13 Asimismo ha aparejado para él armas de muerte; Ha labrado sus saetas para los que persiguen.
14 He aquí ha tenido parto de iniquidad: Concibió trabajo, y parió mentira.
15 Pozo ha cavado, y ahondádolo; Y en la fosa que hizo caerá.
16 Su trabajo se tornará sobre su cabeza, Y su agravio descenderá sobre su mollera.
17 Alabaré yo á Jehová conforme á su justicia, Y cantaré al nombre de Jehová el Altísimo.
1 Daavidin virsi, jonka hän veisasi Herralle benjaminilaisen Kuusin sanojen johdosta.
2 Herra, minun Jumalani, sinuun minä turvaan;
pelasta minut kaikista vainoojistani
ja vapahda minut,
3 etteivät he raatelisi minua niinkuin
leijona ja tempaisi pois — eikä pelastajaa olisi.
4 Herra, minun Jumalani,
jos minä näin olen tehnyt,
jos vääryys minun käsiäni tahraa,
5 jos olen tehnyt pahaa niille,
jotka elivät rauhassa minun kanssani,
tai jos olen ryöstänyt niiltä,
jotka syyttä minua ahdistivat,
6 niin vainotkoon vihollinen minun henkeäni,
saakoon minut kiinni
ja polkekoon maahan minun elämäni
ja painakoon minun kunniani tomuun. Sela.
7 Ps. 138:7Nouse, Herra, vihassasi.
Kohoa minun vastustajaini raivoa vastaan
ja heräjä avukseni sinä, joka sääsit tuomion.
8 Ympäröikööt sinua kansojen joukot,
ja palaja heidän ylitsensä korkeuteen.
9 Ps. 94:2Herra tuomitsee kansat;
auta minut oikeuteeni, Herra,
minun vanhurskauteni ja viattomuuteni mukaan.
10 1. Sam. 16:7; 1. Kun. 8:39; Ps. 17:3; Jer. 11:20; Jer. 17:10; Jer. 20:12Loppukoon jumalattomain pahuus,
ja vahvista vanhurskaita.
Sillä sinä, joka tutkit sydämet ja munaskuut,
olet vanhurskas Jumala.
11 Ps. 3:4Minun kilpenäni on Jumala;
hän on oikeamielisten pelastaja.
12 Ps. 58:12Jumala on vanhurskas tuomari
ja Jumala, joka vihastuu joka päivä.
13 5. Moos. 32:41; Valit. 2:4Jos kääntymystä ei tule,
niin hän teroittaa miekkansa,
jännittää jousensa ja tähtää sillä;
14 Ps. 21:13hän valmistaa surma-aseet
ja tekee nuolensa palaviksi.
15 Job 15:35; Jes. 33:11; Jes. 59:4Katso, tuo hautoo turmiota,
kantaa tuhoa kohdussaan,
mutta hän synnyttää pettymyksen.
16 Ps. 9:16; Ps. 57:7; Sananl. 26:27; Saarn. 10:8Hän kaivoi haudan ja koversi sen,
mutta itse hän kaatuu tekemäänsä kuoppaan.
17 Est. 7:10; Sananl. 5:22Hänen turmionhankkeensa kääntyy
hänen omaan päähänsä,
ja hänen vääryytensä lankeaa
hänen päälaelleen.
18 Ps. 35:28; Ps. 92:2Minä kiitän Herraa hänen vanhurskaudestansa
ja veisaan Herran, Korkeimman, nimen kiitosta.