1 א למנצח לידיתון (לידותון) מזמור לדוד br 2 ב אמרתי-- אשמרה דרכי מחטוא בלשוני br אשמרה לפי מחסום-- בעד רשע לנגדי br 3 ג נאלמתי דומיה החשיתי מטוב וכאבי נעכר br 4 ד חם-לבי בקרבי--בהגיגי תבער-אש דברתי בלשוני br 5 ה הודיעני יהוה קצי--ומדת ימי מה-היא אדעה מה-חדל אני br 6 ו הנה טפחות נתתה ימי-- וחלדי כאין נגדך br אך כל-הבל כל-אדם נצב סלה br 7 ז אך-בצלם יתהלך-איש-- אך-הבל יהמיון br יצבר ולא-ידע מי-אספם br 8 ח ועתה מה-קויתי אדני-- תוחלתי לך היא br 9 ט מכל-פשעי הצילני חרפת נבל אל-תשימני br 10 י נאלמתי לא אפתח-פי כי אתה עשית br 11 יא הסר מעלי נגעך מתגרת ידך אני כליתי br 12 יב בתוכחות על-עון יסרת איש-- ותמס כעש חמודו br אך הבל כל-אדם סלה br 13 יג שמעה תפלתי יהוה ושועתי האזינה-- br אל-דמעתי אל-תחרש br כי גר אנכי עמך תושב ככל-אבותי br [ (Psalms 39:14) יד השע ממני ואבליגה-- בטרם אלך ואינני ]
2 (H39:3)Niin minä pidin suuni kiinni, olin mykkänä, minä vaikenin, mutta turhaan: tuskani vain yltyi.3 (H39:3)Sydämeni oli kuin tulessa, huokaukseni olivat kuumat kuin liekki. Minun täytyi avata suuni ja puhua.4 (H39:5)Herra, anna minun muistaa, että elämäni päättyy, että päivilleni on pantu määrä. Opeta minua ymmärtämään, kuinka katoavainen minä olen!5 (H39:6)Vain kourallisen päiviä sinä annoit minulle, elämäni on sinun silmissäsi kuin ohikiitävä hetki. Vain tuulenhenkäys ovat ihmiset, kaikki tyynni. (sela)6 (H39:7)Ihminen tulee ja menee, katoaa kuin varjo. Turhaan hän hyörii ja kokoaa omaisuutta, ei hän tiedä, kenen käsiin se joutuu.7 (H39:8)Herra, onko minulla vielä toivoa? Kaikki on sinun varassasi.8 (H39:9)Päästä minut kaikista synneistäni, älä anna minun joutua houkkien häväistäväksi.9 (H39:10)Minä olen nyt vaiti, en avaa suutani, sillä sinulta tulee kaikki.10 (H39:11)Ota vitsauksesi minun päältäni, en kestä enää kätesi iskuja.11 (H39:12)Kun sinä kuritat ja rankaiset ihmistä hänen syntiensä vuoksi, sinä teet lopun hänen kukoistuksestaan, niin kuin koi tuhoaa vaatteen. Vain tuulenhenkäys ovat kaikki ihmiset! (sela)12 (H39:13)Kuule rukoukseni, Herra, ota vastaan avunhuutoni. Älä ole kuuro minun itkulleni! Minä olen muukalainen, etsin sinulta turvaa, olen koditon niin kuin olivat isänikin.13 (H39:14)Käännä pois syyttävä katseesi, jotta saisin jälleen iloita, ennen kuin menen pois eikä minua enää ole.