Isaías 44

Israel Herran siunaamana elpyy. Herra on ainoa totinen Jumala. Jumalankuvien valmistus. Israelin synnit annetaan anteeksi. Koores, Herran kutsumana, tuo pelastuksen.

1 Mutta nyt kuule, Jaakob, minun palvelijani,

ja Israel, jonka minä olen valinnut.

2 *Jes. 41:9; Jes. 43:1,5; Jer. 30:10; Jer. 46:27Näin sanoo Herra, sinun Luojasi,

joka on valmistanut sinut hamasta äidin kohdusta,

joka sinua auttaa:

Älä pelkää, minun palvelijani Jaakob,

sinä Jesurun*Vrt. muistutus 5. Moos. 32:15., jonka minä olen valinnut.

3 *Jes. 35:6; Joel 2:28; Joh. 7:38; Ap. t. 2:17Sillä minä vuodatan vedet janoavaisen päälle

ja virrat kuivan maan päälle.

Minä vuodatan Henkeni sinun siemenesi päälle

ja siunaukseni sinun vesojesi päälle,

4 *Ps. 1:3; Jer. 17:8; Ps. 87:4niin että ne kasvavat nurmikossa

kuin pajut vesipurojen partaalla.

5 Mikä sanoo: "Minä olen Herran oma",

mikä nimittää itsensä Jaakobin nimellä,

mikä piirtää käteensä: "Herran oma",

ja ottaa Israelin kunnianimeksensä.

6 *Jes. 41:4; Jes. 45:5; Jes. 45:14,21; Jes. 48:12; Ilm. 1:8,17; Ilm. 22:13Näin sanoo Herra, Israelin kuningas,

ja sen lunastaja, Herra Sebaot:

Minä olen ensimmäinen, ja minä olen viimeinen,

ja paitsi minua ei ole yhtäkään Jumalaa.

7 *Jes. 41:22; Jes. 43:9Kuka on minun kaltaiseni?

Hän julistakoon ja ilmoittakoon

ja osoittakoon sen minulle,

siitä alkaen kuin minä perustin

ikiaikojen kansan.

He ilmoittakoot tulevaiset, ja mitä tapahtuva on.

8 *5. Moos. 4:35; 5. Moos. 32:39; 1. Sam. 2:2; Ps. 18:32; Jes. 43:10,12; 1. Kor. 8:4Älkää vavisko älkääkä peljätkö.

Enkö minä aikoja sitten antanut sinun kuulla

ja sinulle ilmoittanut,

ja te olette minun todistajani:

Onko muuta Jumalaa kuin minä?

Ei ole muuta pelastuskalliota,

minä en ketään tunne.

9 *Jes. 41:24,29; Jer. 10:14; Jer. 51:17Jumalankuvien tekijät ovat turhia kaikki tyynni, eivätkä nuo heidän rakkaansa mitään auta; niiden todistajat eivät näe eivätkä tiedä mitään, ja niin he joutuvat häpeään. 10 *Ps. 115:4; Ps. 135:15Kuka hyvänsä muovatkoon jumalan ja valakoon kuvan, ei se mitään auta. 11 *Ps. 97:7; Jes. 1:29; Jes. 42:17; Jes. 45:16Katso, kaikki sen seuraajat joutuvat häpeään, ja sen sepittäjät ovat vain ihmisiä. Tulkoot kokoon kaikki ja astukoot esiin: vaviskoot ja hävetkööt!

12 Rautaseppä ottaa työaseen ja työskentelee hiilten hehkussa, muodostelee kuvaa vasaralla ja takoo sitä käsivartensa väellä; hänen tulee nälkä, ja voima menee, hän ei saa vettä juodaksensa, ja hän nääntyy. 13 *Jes. 40:19; Jes. 41:7; Jer. 10:3; Ap. t. 19:24Puuseppä jännittää mittanuoran, kaavailee piirtimellä, vuolee kovertimilla, mittailee harpilla ja tekee miehen kuvan, inhimillisen kauneuden mukaan, huoneeseen asumaan. 14 Hän hakkaa itselleen setripuita, hän ottaa rautatammen ja tammen ja kasvattaa ne itselleen vahvoiksi metsän puitten seassa, istuttaa lehtikuusen, ja sade kasvattaa sen suureksi. 15 Se on ihmisillä polttopuuna; hän ottaa sitä lämmitelläkseen, sytyttää uunin ja paistaa leipää, vieläpä veistää siitä jumalan ja kumartaa sitä, tekee siitä jumalankuvan ja lankeaa maahan sen eteen. 16 Osan siitä hän polttaa tulessa, toisen osan ääressä hän syö lihaa, paistaa paistin ja tulee ravituksi; hän myöskin lämmittelee itseänsä ja sanoo: "Hyvä, minun on lämmin, minä näen valkean". 17 Ja lopusta hän tekee jumalan, jumalankuvan, jonka eteen hän lankeaa maahan, jota hän kumartaa ja rukoilee sanoen: "Pelasta minut, sillä sinä olet minun Jumalani". 18 *Jes. 45:20Eivät he tajua, eivät ymmärrä mitään, sillä suljetut ovat heidän silmänsä, niin etteivät he näe, ja heidän sydämensä, niin etteivät he käsitä. 19 Ei tule heidän mieleensä, ei ole heillä järkeä eikä ymmärrystä, että sanoisivat: "Osan siitä olen polttanut tulessa, olen paistanut sen hiilillä leipää, paistanut lihaa ja syönyt; tekisinkö tähteestä kauhistuksen, lankeaisinko maahan puupölkyn eteen!" 20 Joka tuhassa kiinni riippuu, sen on petetty sydän harhaan vienyt, ei hän pelasta sieluansa eikä sano: "Eikö ole petosta se, mikä on oikeassa kädessäni?"

21 *Jer. 43:1Muista tämä, Jaakob, ja sinä, Israel,

sillä sinä olet minun palvelijani.

Minä olen sinut valmistanut,

sinä olet minun palvelijani:

en unhota minä sinua, Israel.

22 *Jes. 1:18; Jes. 43:25Minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi

niinkuin pilven

ja sinun syntisi niinkuin sumun.

Palaja minun tyköni, sillä minä lunastan sinut.

23 *Ps. 96:11; Ps. 98:7; Jes. 49:13Iloitkaa, te taivaat, sillä Herra sen tekee;

riemuitkaa, te maan syvyydet,

puhjetkaa riemuun, te vuoret,

ynnä metsä ja kaikki sen puut;

sillä Herra lunastaa Jaakobin,

kirkastaa itsensä Israelissa.

24 *Job 9:8; Ps. 104:2,5; Ps. 115:3; Ps. 135:6; Jes. 40:22; Jes. 42:5; Jer. 32:17Näin sanoo Herra, sinun lunastajasi,

joka on valmistanut sinut hamasta äidin kohdusta:

Minä olen Herra, joka teen kaiken,

joka yksinäni jännitin taivaan,

joka levitin maan — kuka oli minun kanssani? —

25 *Jes. 29:14; 1. Kor. 1:19joka teen tyhjäksi valhettelijain merkit,

teen taikurit tyhmiksi,

joka panen tietäjät peräytymään

ja muutan heidän tietonsa

typeryydeksi.

26 Mutta palvelijani sanan minä toteutan

ja saatan täyttymään sanansaattajaini neuvon.

Minä olen se, joka Jerusalemille sanon:

"Sinussa asuttakoon!"

ja Juudan kaupungeille:

"Teidät rakennettakoon!"

Sen rauniot minä kohotan.

27 *Jes. 43:16Minä olen se, joka sanon syvyydelle:

"Kuivu; minä kuivutan sinun virtasi!"

28 *2. Aik. 36:22; Esra 1:1; Esra 5:13; Jes. 45:1,13joka sanon Koorekselle:

"Minun paimeneni!"

Hän täyttää kaiken minun tahtoni,

hän sanoo Jerusalemille:

"Sinut rakennettakoon!"

ja temppelille:

"Sinut perustettakoon!"

1 Und nun höre, Jakob, mein Knecht, und du, Israel, den ich erwählt habe. 2 So spricht Jehova, der dich gemacht und von Mutterleibe an dich gebildet hat, der dir hilft: Fürchte dich nicht, mein Knecht Jakob, und du, Jeschurun, *S. die Anm. zu 5. Mose 32,15 den ich erwählt habe. 3 Denn ich werde Wasser gießen auf das Durstige, und Bäche auf das Trockene; ich werde meinen Geist ausgießen auf deinen Samen, und meinen Segen auf deine Sprößlinge. 4 Und sie werden aufsprossen zwischen dem Grase wie Weiden an Wasserbächen. 5 Dieser wird sagen: Ich bin Jehovas; und der wird den Namen Jakobs ausrufen; *d. h. als den, zu welchem er sich hält und jener wird mit seiner Hand schreiben: Ich bin Jehovas, und wird den Namen Israels ehrend nennen. *Eig. wird Israel einen Ehrennamen geben6 So spricht Jehova, der König Israels und sein Erlöser, Jehova der Heerscharen: Ich bin der Erste und bin der Letzte, und außer mir ist kein Gott. 7 Und wer ruft aus *d. h. verkündet wie ich, so verkünde er es und lege es mir vor! -seitdem ich das Volk der Urzeit eingesetzt habe? Und das Zukünftige und was da kommen wird, mögen sie *nämlich die Götzen verkünden! 8 Erschrecket nicht und zittert nicht! Habe ich es nicht von längsther dich hören lassen und dir verkündet? und ihr seid meine Zeugen. Gibt es einen Gott *Eloah außer mir? und es gibt keinen Fels, ich weiß keinen.

9 Die Bildner geschnitzter Bilder sind allesamt nichtig, *Eig. eine Öde und ihre Lieblinge nützen nichts; und die für sie *d. h. für die Götzen zeugen, sehen nicht und haben keine Erkenntnis, damit sie beschämt werden. 10 Wer hat einen Gott gebildet und ein Bild gegossen, daß es nichts nütze? 11 Siehe, alle seine Genossen *Eig. die mit ihm (dem Götzen) verbunden sind; vergl. Hos. 4,17 werden beschämt werden; und die Künstler sind ja nur Menschen. Mögen sie sich alle versammeln, hintreten: erschrecken sollen sie, beschämt werden allzumal! 12 Der Eisenschmied hat ein Werkzeug und arbeitet bei Kohlenglut, und er gestaltet es *das Götzenbild mit Hämmern und verarbeitet es mit seinem kräftigen Arm. Er wird auch hungrig und kraftlos; er hat kein Wasser getrunken und ermattet. 13 Der Holzschnitzler spannt die Schnur, zeichnet es ab mit dem Stifte, führt es aus mit den Hobeln und zeichnet es ab mit dem Zirkel; und er macht es wie das Bildnis eines Mannes, wie die Schönheit eines Menschen, damit es in einem Hause wohne. 14 Man haut sich Cedern ab, oder nimmt eine Steineiche oder eine Eiche, und wählt sich aus unter den Bäumen des Waldes; man pflanzt eine Fichte, und der Regen macht sie wachsen. 15 Und es dient dem Menschen zur Feuerung, und er nimmt davon und wärmt sich; auch heizt er und bäckt Brot; auch verarbeitet er es zu einem Gott *El und wirft sich davor nieder, macht ein Götzenbild daraus und betet es an. 16 Die Hälfte davon hat er im Feuer verbrannt; bei der Hälfte davon ißt er Fleisch, brät einen Braten und sättigt sich; auch wärmt er sich und spricht: Ha! mir wird’s warm, ich spüre Feuer. 17 Und das Übrige davon macht er zu einem Gott, zu seinem Götzenbilde; er betet es an und wirft sich nieder, und er betet zu ihm und spricht: Errette mich, denn du bist mein Gott! 18 Sie haben keine Erkenntnis und keine Einsicht; denn er hat ihre Augen verklebt, *O. denn ihre Augen sind verklebt daß sie nicht sehen, und ihre Herzen, daß sie nicht verstehen. 19 Und man nimmt es nicht zu Herzen, und da ist keine Erkenntnis und keine Einsicht, daß man sagte: Die Hälfte davon habe ich im Feuer verbrannt, und auch habe ich auf seinen Kohlen Brot gebacken, Fleisch gebraten, und habe gegessen; und den Rest davon sollte ich zu einem Greuel machen, ich sollte ein Stück Holz anbeten? 20 Wer der Asche nachgeht-ein betörtes Herz hat ihn irregeführt, so daß er seine Seele nicht errettet und sagt: Ist nicht Lüge in meiner Rechten?

21 Gedenke dessen, Jakob und Israel! denn du bist mein Knecht. Ich habe dich gebildet, du bist mein Knecht; Israel, du wirst nicht von mir vergessen werden. 22 Ich habe deine Übertretungen getilgt wie einen Nebel, und wie eine Wolke deine Sünden. Kehre um zu mir, denn ich habe dich erlöst! 23 Jubelt, ihr Himmel! denn Jehova hat es vollführt; jauchzet, ihr Tiefen der Erde! brechet in Jubel aus, ihr Berge, du Wald und jeder Baum darin! Denn Jehova hat Jakob erlöst, und an Israel verherrlicht er sich. 24 So spricht Jehova, dein Erlöser und der von Mutterleibe an dich gebildet hat: Ich, Jehova, bin es, der alles wirkt, der die Himmel ausspannte, ich allein, die Erde ausbreitete durch mich selbst; *Eig. von mir aus25 der die Wunderzeichen der Lügner vereitelt und die Wahrsager zu Narren macht; der die Weisen zurückdrängt und ihr Wissen zur Torheit macht; 26 der das Wort seines Knechtes bestätigt und den Bescheid *Eig. was sie bestimmt haben seiner Boten vollführt; der von Jerusalem spricht: Es soll bewohnt werden! und von den Städten Judas: Sie sollen aufgebaut werden, und ich will seine Trümmer wieder aufrichten! 27 der zu der Flut spricht: Versiege, und ich will deine Ströme *O. Strömungen austrocknen! 28 Der von Kores *Cyrus spricht: Mein Hirt, und der all mein Wohlgefallen *O. meinen Willen vollführt, indem er *Eig. und zwar indem er von Jerusalem sprechen wird: Es werde aufgebaut! und vom Tempel: Er werde gegründet!