1 Nyt Job sanoi:

2 -- Tänäkin päivänä ajatukseni nousevat kapinaan. Murehtiminen vie minulta voimat.

3 Kunpa tietäisin, mistä hänet voin löytää ja miten pääsen sinne, missä hän asuu!

4 Minä esittäisin hänelle asiani ja toisin julki kaikki todisteeni.

5 Niin saisin kuulla, mitä hän minulle vastaa, ja saisin tietää, mitä hän tahtoo minulle sanoa.

6 Käräjöisikö hän kanssani valtiaan voimalla? Ei, hän kuuntelisi minua.

7 Hänen vastapuolenaan seisoisi nuhteeton mies, ja tuomarini vapauttaisi minut syytteestä lopullisesti.

8 Jos minä menen itään, ei hän ole siellä, jos länteen -- ei merkkiäkään hänestä!

9 Jos menen pohjoiseen, en saa häntä silmiini, jos etelään -- en näe häntä!

10 Hän tietää kyllä, millainen on ollut minun vaellukseni. Koetelkoon minua niin kuin tulessa kultaa -- minä kestän.

11 Hänen jalanjälkiinsä olen sovittanut askeleni, hänen tietään olen seurannut. En ole siltä poikennut.

12 Hänen sanansa käskyjä minä tottelen, minä pidän ne aina silmieni edessä.

13 Kun Jumala jotakin päättää, kuka voisi sen muuttaa? Mitä hän tahtoo, sen hän tekee.

14 Hän panee toimeen sen minkä on minulle määrännyt, eikä sitä ole vähän.

15 Siksi minä pelästyn, kun hänet näen, kun ajattelenkin häntä, minä vapisen kauhusta.

16 Jumala on lannistanut rohkeuteni, minä kauhistun Kaikkivaltiasta.

17 Mutta pimeyskään ei saa minua vaikenemaan, ei, vaikka se peittää edestäni kaiken.

1 And Job answereth and saith: --

2 Also -- to-day [is] my complaint bitter, My hand hath been heavy because of my sighing.

3 O that I had known -- and I find Him, I come in unto His seat,

4 I arrange before Him the cause, And my mouth fill [with] arguments.

5 I know the words He doth answer me, And understand what He saith to me.

6 In the abundance of power doth He strive with me? No! surely He putteth [it] in me.

7 There the upright doth reason with Him, And I escape for ever from my judge.

8 Lo, forward I go -- and He is not, And backward -- and I perceive him not.

9 [To] the left in His working -- and I see not, He is covered [on] the right, and I behold not.

10 For He hath known the way with me, He hath tried me -- as gold I go forth.

11 On His step hath my foot laid hold, His way I have kept, and turn not aside,

12 The command of His lips, and I depart not. Above my allotted portion I have laid up The sayings of His mouth.

13 And He [is] in one [mind], And who doth turn Him back? And His soul hath desired -- and He doth [it].

14 For He doth complete my portion, And many such things [are] with Him.

15 Therefore, from His presence I am troubled, I consider, and am afraid of Him.

16 And God hath made my heart soft, And the Mighty hath troubled me.

17 For I have not been cut off before darkness, And before me He covered thick darkness.