1 Olen tehnyt silmieni kanssa sopimuksen: koskaan en katsele naisten puoleen.

2 Minkä osan on Jumala taivaassaan minulle määrännyt? Mitä on Kaikkivaltias korkeuksissaan minua varten säätänyt?

3 Eikö onnettomuus ole sen osa, joka tekee väärin, eikö tuho kohtaa sitä, joka tekee pahaa?

4 Näkeehän Jumala kaikki tieni ja laskee jokaisen askeleni.

5 Olenko kulkenut vääryyden teitä, ovatko jalkani kiiruhtaneet vilpin poluille?

6 Punnitkoon Jumala minut lahjomattomalla vaa'alla, niin hän näkee, että olen viaton.

7 Jos minun jalkani on poikennut tieltä, jos minun sydämeni on taipunut silmieni viettelyyn, jos käteni ovat vääryyden tahraamat,

8 syököön vieras sen, minkä minä olen kylvänyt, ja revittäköön maasta minun peltoni oras!

9 Jos sydämeni on syttynyt toisen miehen vaimoon, jos olen vaaniskellut hänen ovellaan,

10 jauhakoon oma vaimoni vieraan miehen jyviä ja käyköön kuka tahansa hänen vuoteeseensa.

11 Se tekoni vaatisi rangaistusta, se olisi loukkaus lakia ja kunniaa vastaan.

12 Se olisi tuli, joka syö ja tuhoaa, se repisi juurineen maasta koko minun satoni.

13 Olenko loukannut palvelijani oikeuksia, kun hänellä on ollut riita-asia minua vastaan?

14 Jos niin olen tehnyt, miten voisin puolustautua, kun Jumala nousee tuomitsemaan, mitä vastaisin, kun hän panee minut tilille?

15 Luoja, joka äitini kohdussa antoi minulle muodon, muovasi myös minun palvelijani. Me olemme saman käden tekoa.

16 Olenko kieltänyt avuttomalta avun, sammuttanut lesken silmistä toivon?

17 Olenko syönyt leipäni yksin ja jättänyt orvon vaille osaansa?

18 Ei, nuoresta pitäen olen ruokkinut orpoja kuin isä, koko elinaikani olen pitänyt leskistä huolta.

19 Olenko piittaamatta katsellut köyhää, jolla ei ole ollut vaatetta ylleen, tai kurjaa, jolla ei ole ollut millä itsensä peittää?

20 Eivätkö hänen jäsenensä saa kiittää minua, eivätkö minun lampaitteni villat anna hänelle lämpöä?

21 Olenko uhkaillut orpoa tietäen, että tuomioistuin on minun puolellani?

22 Jos niin olen tehnyt, vääntykööt olkapääni hartioista irti ja katketkoon käsivarteni!

23 Minä pelkään Jumalan rangaistusta. Kuinka voisin kestää, kun hän nousee tuomitsemaan?

25 Olenko ylvästellyt suuresta omaisuudestani ja kaikesta, mitä käteni on saanut aikaan?

26 Olenko katsellut aurinkoa, kun se loistaa, tai kuuta, kun se mahtavana kulkee tietään,

27 niin että sydämeni on langennut salaa niitä palvomaan ja käteni on lähettänyt niille suudelmia?

28 Jos niin olen tehnyt, olen ansainnut tuomion. Olenhan silloin kieltänyt Jumalan, joka on taivaassa.

29 Minä en ole iloinnut vihamieheni onnettomuudesta, en ole riemastunut hänen vastoinkäymisestään.

30 En ole antanut kieleni tehdä syntiä, vihamiehellenikään en ole toivottanut kuolemaa.

32 Vieras ei joutunut yöpymään taivasalla, minä avasin oveni matkalaiselle.

33 En ole peittänyt syntejäni, niin kuin monet tekevät, en ole kätkenyt niitä viittani salataskuun.

34 Siksi en pelkää ihmisiä, en kauhistu kansanjoukon pilkkaa, en piileksi mykkänä taloni suojassa.

35 Kunpa joku kuuntelisi minua! Omalla nimelläni minä vahvistan puheeni. Vastaa nyt minulle, kaikkivaltias Jumala! Missä on syytekirja? Näytä se!

36 Minä levitän sen viitaksi harteilleni, kierrän sen seppeleeksi päähäni!

37 Voin kertoa sinulle jokaisen askeleni ja lähestyä sinua kuin ruhtinas.

38 Jos oma peltoni minua syyttää, jos kaikki sen vaot yhdessä itkevät,

39 jos olen syönyt sen voiman antamatta mitään tilalle ja suututtanut sen,

40 kasvakoon se ohdaketta, ei enää vehnää, tuottakoon se ohran sijasta rikkaruohoa! Tähän päättyivät Jobin puheet.

1 A covenant I made for mine eyes, And what -- do I attend to a virgin?

2 And what [is] the portion of God from above? And the inheritance of the Mighty from the heights?

3 Is not calamity to the perverse? And strangeness to workers of iniquity?

4 Doth not He see my ways, And all my steps number?

5 If I have walked with vanity, And my foot doth hasten to deceit,

6 He doth weigh me in righteous balances, And God doth know my integrity.

7 If my step doth turn aside from the way, And after mine eyes hath my heart gone, And to my hands cleaved hath blemish,

8 Let me sow -- and another eat, And my products let be rooted out.

9 If my heart hath been enticed by woman, And by the opening of my neighbour I laid wait,

10 Grind to another let my wife, And over her let others bend.

11 For it [is] a wicked thing, and a judicial iniquity;

12 For a fire it [is], to destruction it consumeth, And among all mine increase doth take root,

13 If I despise the cause of my man-servant, And of my handmaid, In their contending with me,

14 Then what do I do when God ariseth? And when He doth inspect, What do I answer Him?

15 Did not He that made me in the womb make him? Yea, prepare us in the womb doth One.

16 If I withhold from pleasure the poor, And the eyes of the widow do consume,

17 And I do eat my morsel by myself, And the orphan hath not eat of it,

18 (But from my youth He grew up with me as [with] a father, And from the belly of my mother I am led.)

19 If I see [any] perishing without clothing, And there is no covering to the needy,

20 If his loins have not blessed me, And from the fleece of my sheep He doth not warm himself,

21 If I have waved at the fatherless my hand, When I see in [him] the gate of my court,

22 My shoulder from its blade let fall, And mine arm from the bone be broken.

23 For a dread unto me [is] calamity [from] God, And because of His excellency I am not able.

24 If I have made gold my confidence, And to the pure gold have said, `My trust,`

25 If I rejoice because great [is] my wealth, And because abundance hath my hand found,

26 If I see the light when it shineth, And the precious moon walking,

27 And my heart is enticed in secret, And my hand doth kiss my mouth,

28 It also [is] a judicial iniquity, For I had lied to God above.

29 If I rejoice at the ruin of my hater, And stirred up myself when evil found him,

30 Yea, I have not suffered my mouth to sin, To ask with an oath his life.

31 If not -- say ye, O men of my tent, `O that we had of his flesh, we are not satisfied.`

32 In the street doth not lodge a stranger, My doors to the traveller I open.

33 If I have covered as Adam my transgressions, To hide in my bosom mine iniquity,

34 Because I fear a great multitude, And the contempt of families doth affright me, Then I am silent, I go not out of the opening.

35 Who giveth to me a hearing? lo, my mark. The Mighty One doth answer me, And a bill hath mine adversary written.

36 If not -- on my shoulder I take it up, I bind it a crown on myself.

37 The number of my steps I tell Him, As a leader I approach Him.

38 If against me my land doth cry out, And together its furrows weep,

39 If its strength I consumed without money, And the life of its possessors, I have caused to breathe out,

40 Instead of wheat let a thorn go forth, And instead of barley a useless weed! The words of Job are finished.