1 Silloin Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui:

2 -- Kuka on tämä, joka peittää minun tarkoitukseni mielettömillä puheillaan?

3 Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies! Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.

4 Missä sinä olit silloin kun minä laskin maan perustukset? Kerro, miten se tapahtui, jos osaat!

5 Kuka määräsi maan mitat? Tiedätkö sen? Kuka veti mittanuoran sen yli?

6 Mihin laskettiin sen peruspylväät? Kuka pani paikoilleen sen kulmakiven,

7 kun aamun tähdet riemuiten karkeloivat ja Jumalan pojat huusivat ääneen iloaan?

8 Kuka sulki meren portit, kun vedet syöksyivät esiin maan kohdusta?

9 Pilvenhattaroihin minä vaatetin meren, myrskypilvillä sen kapaloin.

10 Minä laadin sille lait ja rajat ja asetin portit ja salvat sen tielle,

12 Oletko sinä kutsunut esiin aamun, edes yhden kerran? Oletko käskenyt aamuruskon paikalleen,

13 niin että se tarttuu kiinni maan liepeisiin ja ravistaa pois kaikki jumalattomat?

14 Aamuruskon syttyessä maa muuttuu kuin savi, johon painetaan sinetti: kaikki tulee näkyviin kuin uudelleen vaatetettuna.

15 Ne, jotka ovat luopuneet Jumalasta, jäävät vaille valoa. Röyhkeän käsivarsi murskataan.

16 Oletko käynyt meren lähteillä, oletko tutkinut syvyyden pohjan?

17 Nousivatko eteesi tuonelan portit, saitko nähdä kuoleman varjon ovet?

18 Oletko tutkinut maan sen ääriä myöten? Jos olet tämän kaiken tehnyt, kerro toki!

19 Tunnetko sinä tien valon kotipaikalle, tunnetko paikan, jossa pimeys asuu?

20 Sinäkö tuot valon maan ylle, sinäkö opastat sen takaisin majaansa?

21 Totta kai, sinähän tiedät kaiken, sinä synnyit jo ennen niitä, niin suuri on päiviesi luku!

22 Oletko käynyt paikassa, jossa minä säilytän lunta, oletko nähnyt rakeiden varastot?

23 Olen täyttänyt ne ahdingon aikoja varten, sodan päiviä, taistelun päivää varten.

24 Tunnetko valon kulkutiet? Mistä nousee polttava itätuuli?

25 Kuka on uurtanut väylän rankkasateelle, kuka on avannut tien ukkosen jylinälle?

26 Kuka antaa sateen asumattomaan maahan, autioon maahan, jossa ei ole yhtään ihmistä?

27 Kuka ruokkii autiomaan, tyhjän maan, niin että se vehmaana viheriöi?

28 Kuka on sateen isä? Kenen pisarat kasteena hedelmöittävät maan?

29 Kenen kohdusta syntyy jää, kenen sylistä taivainen huurre,

30 kun vedet peittyvät kuin kivisen kannen alle ja syvyyden pinta vetäytyy umpeen?

31 Osaatko sinä solmia yhteen Seulasten tähdet tai avata Orionin siteet?

32 Osaatko tuoda ajallaan esiin eläinradan tähdet, sinäkö talutat Leijonaa ja sen pentuja?

33 Sinäkö tunnet taivaan säännöt, määräätkö sinä, miten ne vaikuttavat maan päällä?

34 Kantaako äänesi pilviin asti, kutsutko rankkasateen virtaamaan ylitsesi?

36 Kuka on antanut iibis-linnulle viisauden? Kuka on antanut kukolle ymmärryksen?

37 Kuka viisas voi laskea pilvien luvun? Kuka kykenee kumoamaan taivaan vesiruukut,

38 kun maa on kuin valettua metallia ja multa on kovettunut kokkareiksi?

39 Sinäkö metsästät leijonalle saaliin, sinäkö ruokit sen pennut,

40 kun ne kyyristelevät luolassaan tai odottavat tiheikössä?

41 Sinäkö tuot ruoan korpille, kun sen poikaset huutavat apua Jumalalta ja hyppivät nälkäisinä sinne tänne?

1 And Jehovah answereth Job out of the whirlwind, and saith: --

2 Who [is] this -- darkening counsel, By words without knowledge?

3 Gird, I pray thee, as a man, thy loins, And I ask thee, and cause thou Me to know.

4 Where wast thou when I founded earth? Declare, if thou hast known understanding.

5 Who placed its measures -- if thou knowest? Or who hath stretched out upon it a line?

6 On what have its sockets been sunk? Or who hath cast its corner-stone?

7 In the singing together of stars of morning, And all sons of God shout for joy,

8 And He shutteth up with doors the sea, In its coming forth, from the womb it goeth out.

9 In My making a cloud its clothing, And thick darkness its swaddling band,

10 And I measure over it My statute, And place bar and doors,

11 And say, `Hitherto come thou, and add not, And a command is placed On the pride of thy billows.`

12 Hast thou commanded morning since thy days? Causest thou the dawn to know its place?

13 To take hold on the skirts of the earth, And the wicked are shaken out of it,

14 It turneth itself as clay of a seal And they station themselves as clothed.

15 And withheld from the wicked is their light, And the arm lifted up is broken.

16 Hast thou come in to springs of the sea? And in searching the deep Hast thou walked up and down?

17 Revealed to thee were the gates of death? And the gates of death-shade dost thou see?

18 Thou hast understanding, Even unto the broad places of earth! Declare -- if thou hast known it all.

19 Where [is] this -- the way light dwelleth? And darkness, where [is] this -- its place?

20 That thou dost take it unto its boundary, And that thou dost understand The paths of its house.

21 Thou hast known -- for then thou art born And the number of thy days [are] many!

22 Hast thou come in unto the treasure of snow? Yea, the treasures of hail dost thou see?

23 That I have kept back for a time of distress, For a day of conflict and battle.

24 Where [is] this, the way light is apportioned? It scattereth an east wind over the earth.

25 Who hath divided for the flood a conduit? And a way for the lightning of the voices?

26 To cause [it] to rain on a land -- no man, A wilderness -- no man in it.

27 To satisfy a desolate and waste place, And to cause to shoot up The produce of the tender grass?

28 Hath the rain a father? Or who hath begotten the drops of dew?

29 From whose belly came forth the ice? And the hoar-frost of the heavens, Who hath begotten it?

30 As a stone waters are hidden, And the face of the deep is captured.

31 Dost thou bind sweet influences of Kimah? Or the attractions of Kesil dost thou open?

32 Dost thou bring out Mazzaroth in its season? And Aysh for her sons dost thou comfort?

33 Hast thou known the statutes of heaven? Or dost thou appoint Its dominion in the earth?

34 Dost thou lift up to the cloud thy voice, And abundance of water doth cover thee?

35 Dost thou send out lightnings, and they go And say unto thee, `Behold us?`

36 Who hath put in the inward parts wisdom? Or who hath given To the covered part understanding?

37 Who doth number the clouds by wisdom? And the bottles of the heavens, Who doth cause to lie down,

38 In the hardening of dust into hardness, And clods cleave together?

39 Dost thou hunt for a lion prey? And the desire of young lions fulfil?

40 When they bow down in dens -- Abide in a thicket for a covert?

41 Who doth prepare for a raven his provision, When his young ones cry unto God? They wander without food.